Kannattaako vähemmillä lahjoilla opiskella yliopistossa?
Vai onko työelämä sellaiselle opintojen jälkeen ylivoimaisen rankkaa? Jos opiskelussa menee aika niin tarkkaan, ettei ehdi ja pysty käymään töissä opintojen ohella, kannattaako mittiä opiskelun keskeyttämistä? Monet tuntuvat tekevän opiskelun ohella kahtakin työtä ja silti opiskelevat menestyneesti. Itsellä menee valtavasti aikaa opiskelussa ja tentteihin ym valmistautumiseen joudun tekemään valtavasti töitä, että menestyn. Onko akateeminen tulevaisuus tuhoon tuomittu?
Kommentit (15)
Opiskele jos vaan sinne pääset. Jos pääset, lahjasi eivät ole liian vähäiset.
Kyllä varmasti kannattaa, jos motivaatiota riittää. Jos siis olet kiinnostunut alastasi ja sen töistä tulevaisuudessa niin tietysti kannattaa.
Työskentelemistä akateemisella alalla. AP
Ei kannata vertailla itseään muihin. Jotkut ehtivät enemmän kuin toiset ja on hyvä muistaa että joillain aloilla opintopisteitä voi kerätä nopeammin kuin toisilla. Jos opintoaiheet kiinnostavat niin kyllä kannattaa. Opiskelu kehittää työvalmiuksiakin, joten tulevaisuuden työpaikastakaan ei kannata liikaa huolehtia jos valmistuminen vielä siintää kaukaisuudessa. Enkä koskaan puhuisi vähempilahjaisuudesta, vaan ehkä nopeudesta. Se vaadittava 60op vuodessa tulee ainakin yliopistossa harvalla täyteen.
Työelämä on usein paljon helpompaa kuin opiskelu. Töissä saa aina perehdytystä ja on joku jolta kysyä neuvoa. Jos selviää opinnoista ja saa työpaikan, on asiat jo aika hyvin.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 11:25"]
Työskentelemistä akateemisella alalla. AP
[/quote]
Akateemisesti koulutettuja on monilla eri aloilla ja monissa eri töissä. Ihan suorittavan tason työssäkin, eikä monen ylemmänkään toimihenkilön tai keskitason pomon homma tai ns. asiantuntijatyö mitään ruudin keksimistä ole. Riittää kun on ahkera ja hoitaa tehtävänsä ja siihen pystyy kyllä valtaosa suomalaisista ihan hyvin.
Sen sijaan jos haaveilet tohtorikoulutuksesta tai tutkijan urasta, niin kannattaa ehkä miettiä kaksi kertaa. Tutkijalta odotetaan nopeaa omaksumista ja innovatiivista ajattelua, ja jos sulta menee ihan perusjuttujen omaksumiseen noin paljon aikaa ja vaivaa, kuin kerrot, niin ehkä se ei sitten ole sun alasi.
En ajatellut tutkijan työtä, enkä tohtorin väitöstä ym. vaan ihan akateemisen alan perushommia, virkamihenä esimerkiksi. AP
Minä menin seiskan keskiarvolla yliopistoon ja tein hirveästi töitä, jotta saisin kohtuullisia arvosanoja. Monella muulla opinnot näyttivät sujuvan hyvin aika kevyellä panostuksella. Ahkeruuteni ja ajoittainen ylimääräisen työn tekeminen takasi kuitenkin sen, että oman alan perusasiat ovat hyvin hallussa. Jossain vaiheessa oppimisesta tuli minullekin helpompaa. Nyt olen vuosikurssini ainoa tohtoriopiskelija. Joten siis vastaisin, että ehdottomasti kannattaa opiskella vaikka takkuaisi. Eri asia on, jos kehno opintomenestys johtuu siitä, että kokee olevansa väärällä alalla.
Kannattaa. Mutta ehdottomasti ekaksi kannattaa lopettaa uskominen, että sinulla on jotenkin vähäiset lahjat. Muuten se uskomus tulee tekemään sinusta vakavan alisuorittajan.
Mutta niin, yleensä työelämä on paaaljon vähemmän vaativaa ja aikaavievää kuin opinnot. Akateemiset koulutuksethan eivät ole oikeastaan ammattikoulutuksia, vaan valmistavat akateemiseen uraan. Jos näiden opintojen perusteella kuitenkin menee ammattiin, on luonne ihan erilainen. Esim. itse olen tietojenkäsittelytieteilijä, joka olen opiskellut opinnoissani paljon matemattiikkaa, algoritmien kompleksisuusanalyysia, logiikkaa tms melko vaativaa .Millään tällä en tee mitään työssäni, joka on varsin yksinkertaista ohjelmointia.
Vielä lisähuomio noista kahta työtä tekevistä tms. Monet niistä voivat myös ottaa ne opinnot kevyemmin kuin sinä, ap. Minä valmistuin 3 vuodessa, ja aika vähällä lukuvaivalla, mutta toisaalta minä pyrinkin pääsemään tärpeillä rimaa hipoen vaan läpi, saamaan sen paperin kouraan, kun taas tunnollisemmat perfektionistiluonteet lukivat aina kaikki kirjat ja materiaalit kokonaan tenttiin läpi ja yrittivät päästä siihen että osaavat kaiken.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 11:34"]
En ajatellut tutkijan työtä, enkä tohtorin väitöstä ym. vaan ihan akateemisen alan perushommia, virkamihenä esimerkiksi. AP
[/quote]
Siihen ei tarvita akateemista koulutusta. Viranhaltijoista suurimmalla osalla ei ole enää akateemista koulutusta, amk-koulutus riittää moneen virkaan. Jos virkamieheksi haluat, niin soveliaan koulutuksen sijasta jatkossa on entistä tärkeämpää, että sinulla on "oikean" puolueen jäsenkirja.
12: Poikani opiskelee ulkomailla. Erittäin hyvä opiskelumenestys huippupaperein on a ja o, muuten ei pääse hyvien firmojen haastatteluun edes. Alakohtaista tämäkin toki on, joten joillekin riittää se paperi kouraan.
Siitä vaan, kyllä sä pärjäät! Niin pärjää monet muutkin.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 11:46"]
12: Poikani opiskelee ulkomailla. Erittäin hyvä opiskelumenestys huippupaperein on a ja o, muuten ei pääse hyvien firmojen haastatteluun edes. Alakohtaista tämäkin toki on, joten joillekin riittää se paperi kouraan.
[/quote]
Joo, toki. Omalla alallani ei ole mitään väliä, se että yleensä on se paperi on plussaa. Paljon on alalla ohjelmistosuunnittelijoita/koodareita myös ilman mitään muodollista koulutusta, ja kokemusta arvostetaan paljon enemmän kuin papereita, mikä oikein onkin, ottaen huomioon kuinka vähän itse työllä on tekemistä sen kanssa mitä alan akateemisissa opinnoissa opetetaan.
Siis tähtäätkö tutkijaksi vai mitä tarkoitat akateemisella tulevaisuudella?