Äitini koki loukkaavaksi että halusin sopia tarkan tapaamisajan

Voin kuvitella. Olet varmaan kiittämätön lapsi.

Hyvä se on laittaa rajoja. Äitisi luulee, että omistaa sinut.

Ihan asiallista kysyä tuollaista ja asiallista olisi myös vastata siihen ilman sen kummempia loukkaantumisia.

Kuulostaa siltä ettei äitillåsi ole käytöstapoja eikä kykyä kunnioittaa lastansa. Nyt jos koskaan ne rajat on asetettava. Suurin osa oppii ne lapsena, äitisi valitettavasti vasta nyt

Hyi, mikä äiti. Ehkä olisi parempi pitää pientä taukoa tapaamisissa.

Minun anoppini tekee tuota, ja en tiedä kyllä mistä se johtuu. Usein ei suostu sanomaan tarkkaa aikaa, ja jos sanoo niin sitten pitää "mykkäkoulua" ja tulee passiivis-aggressiivisesti myöhässä kylään.

Kun kysehän ei ole siitä että yritän jotenkin näpäyttää, kun haluan sopia etukäteen ajan, vaan silloin sille päivälle on muutakin menoa. Kunnioitan samaa muissa ihmisissä. Joskus voidaan sopia väljemmin tapaamiset, ja joskus taas sovitaan kellolleen. Jos itse ehdotan väljemmin esimerkiksi "iltapäivällä", ja toinen ehdottaa kellonaikaa perään, niin en kyllä koe sitä mitenkään loukkaavaksi vaan tajuan heti että hänellä on varmaan siivoamista, kaupassa käyntiä yms. Joskus puolestaan molemmille sopii sellainen väljempi tapaamisajan sopiminen, mutta tämä riippuu päivästä.

En sitten tiedä että onko tässä sellainen taustalla, ettei haluttaisi kokea itse vieraaksi lapsen kotona. Mutta kun sekin nyt vain on välttämätön osa suhteen muutosta lapseen hänen aikuistuessa. Ymmärtää että hän kasvaa ja hänellä on oma koti, joka ei ole millään tavalla minun.

Mun mielestä tuo on sukupolvikysymys. Vanhemmat ihmiset ovat tottuneet että lähisukua voi tavata milloin vaan. Ehkä hänellä oli välittömämmät suhteet omiin vanhempiinsa?

Onhan sekin tavallista että vanhemmilla ja aikuisilla lapsilla on omat avaimet toistensa koteihin. Vierailut sovitaan väljästi. Jos toinen on vaikka vielä kaupassa tms voi mennä omilla avaimilla sisälle odottamaan.

Asutteko maalla ja/tai olet aina kotona? Näin kaupungissa asuvana, kiireisenä ihmisenä on itsestään selvää että sovitaan suunnilleen aika milloin voi tulla käymään. Tai vähintään annetaan kellonaika jonka jälkeen voi tulla omien aikataulujen mukaisesti. En siis ymmärrä mikä tuossa oli niin ihmeellistä tai antoi aiheen loukkaantua. Enpä muuten mene vanhempienikaan kotiin sopimatta ennalta aikaa. Ovat jo elääkkeellä olleet vuosikaudet mutta ei mitään takeita että ovat kotona tai että vierailuaika olisi heille sopiva.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tuo on sukupolvikysymys. Vanhemmat ihmiset ovat tottuneet että lähisukua voi tavata milloin vaan. Ehkä hänellä oli välittömämmät suhteet omiin vanhempiinsa?

Onhan sekin tavallista että vanhemmilla ja aikuisilla lapsilla on omat avaimet toistensa koteihin. Vierailut sovitaan väljästi. Jos toinen on vaikka vielä kaupassa tms voi mennä omilla avaimilla sisälle odottamaan.

Kauhea ajatus.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä ettei äitillåsi ole käytöstapoja eikä kykyä kunnioittaa lastansa. Nyt jos koskaan ne rajat on asetettava. Suurin osa oppii ne lapsena, äitisi valitettavasti vasta nyt

Tästä tuskin on kyse. Äiti on kuitenkin lapsensa kasvattanut ja samat arvot on kotona lapsi saanut. En ymmärrä tätä nykynuorison tarvetta alkaa vetää päälleen marttyyrinviittaa ja muutenkin tarvetta reagoida ylilyönnein. Kaikesta voi puhua ja selittää vanhemmilleen oman kantansa. Ei siinä ole mitään loukkaantumisen aihetta ja eiköhän tässäkin äiti lopulta ymmärrä kun aikansa asiaa miettii. 

Ja ap, miksi kyselet sopiiko joku aika vai ei. Jos toinen on tulossa teille kylään niin sinä emäntänä kerrot milloin sinulle sopii. Jos kylään tuleva ei kyseisenä aikana halua teille tulla niin sitten joku toinen päivä. Sanot ihan suoraan ja selvästi että sulla on muuta, ei voi tulla kuin aikana xx tai yy. Kyllä aikuisen ihmisen pitää tuo ymmärtää ilman nokkinsa ottamista.