Miksi ihmiset uupuvat nyt helposti, mutta ennen kun ihmiset raatoivat savotoissa, niin ei uuvuttu lainkaan?

Suolaa, voita, rasvaa, läskiä, lihaa ja kalaa. Pitää masennuksen poissa tuollainen ruoka.

Vierailija kirjoitti:

Myös ennen vastoinkäymisistä sisuunnuttiin ja nykyään masennutaan jos ihmetellään sota-ajan pärjäämistä esim leskenä.

Osa sisuuntui ja osa tappoi itsensä. Meille tietenkin kerrotaan tarinoita vain niistä sisuuntuneista, eikä kukaan jaksa muistella niitä itseltään hengen riistäneitä.

Aikansa kutakin kirjoitti:

Ennen uuvuttiin fyysisesti, nyt henkisesti. 

Aika hurja väite, että ennen ei olisi uuvuttu henkisesti. Jos elät miniänä talossa, jota hallitsee appi ja anoppi jotka vihaa tai vähintään halveksii sinua, ja joudut tekemään suurimman osan talon töistä, kuten kylvöt, puunhakkuut, ruuanlaitot, siivoukset, kestitykset, lastenhoidon, ja mies on juoppo tai muuten vaan ilkeä eikä tee mitään, miten tämä ei uuvuttaisi henkisesti? 

Lisäksi pappi hokee joka viikko, että joudut helvettiin jokaisesta pahasta ajatuksestakin, ja sinä kouluttamattomana uskot sen. Ystävät ja oma perhe on jääneet kotipitäjään, josta lähdit mennäksesi "miehelään", koska muuten olisit jäänyt halveksituksi vanhaksipiiaksi ja joutunut raatamaan kotitilan pelloilla aamusta yöhön, hoitaen samalla koko suvun pikkulapset ja eläimet.

Kuka ei uupuisi henkisesti? Sinäkö, hyvä lainaamani mamma?

Paskaa se oli elämä ennenkin.

Kyllä kun lukee elämänkertoja, niin näkee että ihmisistä monet kuolivat nuorina ja usein uuvuttiin kokonaan, lisäksi saatiin helposti kulkutauteja yms.

Ap aloitus perustuu siis väärään käsitykseen menneestä. Liekö ap katsellut vain komedioita Suomi-filmin kulta-ajalta ja vetänyt siitä johtopäätöksensä :)

Vierailija kirjoitti:

Omalla työpaikalla nämä kaikki vegehössöttäjät ja superfoodvauhkoajat ovat ensimmäisenä sairaslomalla kun flunssakausi iskee.

Lopeta jo tuo jankkaus vegeruuista jumalauta, anna nyt edes tässä yhdessä ketjussa keskustella aiheesta ilman tuota öyhötystäsi.

Vierailija kirjoitti:

Kasvisruoka aiheuttaa ravintoaineiden puutosta joka johtaa aivojen surkastumiseen, mistä taas seuraa homoutta, vasemmistolaisuutta ja muita mielenterveysongelmia. kasvisruoka on vaarallista ihmiskunnalle.

Kumma juttu, etteivät nuo mainitsemasi piirteet ole intialaisissa sen yleisempiä kuin muissakaan ihmisissä, vaikka Intiassa on yleisesti syöty kasvisruokaa vuosisatojen ajan.

Tekemällä saa lisää energiaa.

Suomessa on sodittu paljon ja sota-ajoille on tyypillistä, että kirjoitetaan sellaisia tsemppaavia sankaritarinoita superihmisistä jotka jaksaa painaa yötäpäivää ilman lepoa.

Kun puhutaan historiasta, niin kannattaa myös muistaa, ettei ihmiset menneisyydessä ole tienneet paremmasta, ei heillä ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin pärjätä ja jaksaa, koska ei ollut nykyisenkaltaista sosiaaliturvaa ja lääketiedettä ja teknologiaa. Ihan turha siis verrata nykyisiä ihmisiä historian ihmisiin.

Juu eivät, mutta kuolivat 20 vuotta nuorempina kuin nykyään

Oon mäkin tehnyt fyysistä työtä 60h viikkoja, tuntui lähinnä terve väsymys. Henkisesti kuormittavassa nykytyössäni normaali 37,5h meinaa viedä kaikki mehut, minkä vuoksi siirryinkin 30h viikkoon. Elämäni on nyt kivaa ja apn uupumusnäkemykset eivät oikeastaan näin ollen kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on sodittu paljon ja sota-ajoille on tyypillistä, että kirjoitetaan sellaisia tsemppaavia sankaritarinoita superihmisistä jotka jaksaa painaa yötäpäivää ilman lepoa.

Kun puhutaan historiasta, niin kannattaa myös muistaa, ettei ihmiset menneisyydessä ole tienneet paremmasta, ei heillä ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin pärjätä ja jaksaa, koska ei ollut nykyisenkaltaista sosiaaliturvaa ja lääketiedettä ja teknologiaa. Ihan turha siis verrata nykyisiä ihmisiä historian ihmisiin.

Niinpä. Turha nostalgisointi ei hyödytä mitään eikä ketään. Ihmiset kuoli aikoinaan tauteihin, joilla selviää nykyään antibioottikuurilla. Esim.tuberkuloosi

Elivät kituliaammin, kuolivat varhain elämän uuvuttamina.

Kaipa se olisi voitot käärivien tahojen toive nytkin: että ihmiset raataisivat valittamatta, läpi kivun ja väsymyksen ja kuolisivat pian eläkkeelle päästyään.

Vierailija kirjoitti:

Elivät kituliaammin, kuolivat varhain elämän uuvuttamina.

Kaipa se olisi voitot käärivien tahojen toive nytkin: että ihmiset raataisivat valittamatta, läpi kivun ja väsymyksen ja kuolisivat pian eläkkeelle päästyään.

Koko ajanhan siihen ollaan menossa, ihmiskunnan huippuhetki on eletty jo, vaikka meidän tällä hetkellä elävien mielestä on tietenkin vaikea hahmottaa se. Luulen että omien isovanhempieni elämä oli se kaikista mukavin ajanjakso, sodat oli jo aikalailla eletty (tai olivat lapsia kun viimeisin sota käytiin) ja sen jälkeen ihmiset lähtivätkin vaurastumaan vauhdilla, oli varmoja työpaikkoja, hyvät palkat sekä eläkkeellekkin pääsi jo nykymittapuulla tosi nuorena.

Oman sukupolveni kohtalona tulee olemaan painaa töitä sinne kuolemaan asti tai vähintäänkin hyvin sairaaksi asti, eläkeikä ei ole sellainen mitä oma sukupolveni millään tavalla odottaisi että "sitten tehdään kaikkea kivaa", todennäköisesti ne eläkkeetkin tulee sitten olemaan niin pieniä, ettei niillä juhlita, ei vaikka kuinka olisi painanut sen 60 vuotta töitä tunnollisesti.

Vierailija kirjoitti:

Juu eivät, mutta kuolivat 20 vuotta nuorempina kuin nykyään

Ylikin tuon. Viisikymppiset olivat jo kiikkustuolissa olevia senioreita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elivät kituliaammin, kuolivat varhain elämän uuvuttamina.

Kaipa se olisi voitot käärivien tahojen toive nytkin: että ihmiset raataisivat valittamatta, läpi kivun ja väsymyksen ja kuolisivat pian eläkkeelle päästyään.

Koko ajanhan siihen ollaan menossa, ihmiskunnan huippuhetki on eletty jo, vaikka meidän tällä hetkellä elävien mielestä on tietenkin vaikea hahmottaa se. Luulen että omien isovanhempieni elämä oli se kaikista mukavin ajanjakso, sodat oli jo aikalailla eletty (tai olivat lapsia kun viimeisin sota käytiin) ja sen jälkeen ihmiset lähtivätkin vaurastumaan vauhdilla, oli varmoja työpaikkoja, hyvät palkat sekä eläkkeellekkin pääsi jo nykymittapuulla tosi nuorena.

Oman sukupolveni kohtalona tulee olemaan painaa töitä sinne kuolemaan asti tai vähintäänkin hyvin sairaaksi asti, eläkeikä ei ole sellainen mitä oma sukupolveni millään tavalla odottaisi että "sitten tehdään kaikkea kivaa", todennäköisesti ne eläkkeetkin tulee sitten olemaan niin pieniä, ettei niillä juhlita, ei vaikka kuinka olisi painanut sen 60 vuotta töitä tunnollisesti.

Ja tämäkin siis varmasti vaikuttaa siihen jaksamiseen, ei ole mitä "odottaa", ei ole mitään taukoa siitä työstä, kun ei edes lapsia tehdä ja saada sitä kautta edes hetken vapautusta työnteosta. Elämä on vain tasaista puurtamista kuolemaan asti.

Ei ollut työkyvyttömyyseläkkeitä eikä päivärahoja.

Vierailija kirjoitti:

Oon mäkin tehnyt fyysistä työtä 60h viikkoja, tuntui lähinnä terve väsymys. Henkisesti kuormittavassa nykytyössäni normaali 37,5h meinaa viedä kaikki mehut, minkä vuoksi siirryinkin 30h viikkoon. Elämäni on nyt kivaa ja apn uupumusnäkemykset eivät oikeastaan näin ollen kiinnosta.

Sama täällä. Olen tehnyt sekä fyysistä työtä, että myös "aivotyötä". Ja fyysisestä rasituksesta toipuminen on huomattavasti helpompaa, ei tarvi muuta kuin ruokaa ja lepoa. Henkisestä rasituksesta on vaikeampi toipua, kun päätä ei vaan saa tyhjäksi vaikka mitä yrittäisi.

En silti sano, että fyysinen työ olisi aina helpompaa kuin henkinen, ja että ennen ihmisillä oli asiat helpommin kuin nyt. Kaikessa työssä ja kaikessa ajassa on hyvät ja huonot puolensa.

Tästäkin ketjusta tulee mieleen, että äänestämällä persuja, äänestät samalla myös palstaöyhöjä tänne palstalle öyhöttämään joka helvetin ketjuun. Ilmiannettu rasistiset kommentit tästäkin ketjusta missä haluttaisiin puhua SUOMEN HISTORIASTA.

Nyt haluaisin kyllä tietää, mistä tämä tieto on, että savotoissa raatajat ”eivät uupuneet lainkaan”? Missä olet tämmöisen tilaston nähnyt? Ja miten pitkällä aikavälillä tämä ”ei lainkaan uupuminen” on määritelty? Yksi talvi? Viisi vuotta? Koko elämä?

Siis kukaan koskaan ei jäänyt näistä savottatöistä pois minkäänlaisen sairauden takia? Uupumisen määritelmän sisään laskisin ylirasituksesta johtuvat infektiot, aliravitsemuksen, liian lyhyeksi jääneen kasvun nuorilla, väsymystilat, tuki- ja liikuntaelimistön kulumisvaivat, jossain määrin ehkä myös onnettomuudet, koska keskittyminen voi herpaantua väsymyksestä johtuen. Siis mitään näistä ei ollut savottalaisilla LAINKAAN?

Silloin ei jaksettu miettiä päänsisäisiä asioita, kun kroppa oli ihan loppu. Nykyään istutaan konttoritöissä, pers leviää eikä muuta olekaan kuin aikaa miettiä, kun ei tunnu nyt yhtäääään hyvältä!