Vauva 3kk huono kontakti,HUOLETTAA PALJON!:(
Meidän pian 3kk täyttävään vauvaan saa erittäin heikosti kontaktin. Tänään laskin, että selviä vuorovaikutustilanteita (joissa juttelee ja hymyilee ja katsoo silmiin) oli noin 7 kertaa. Vauva välttelee katsetta,vilkuilee vain muihin asioihin ja hymyilee melko vähän.Ihan pienestä lähtien olen pannut merkille hänellä olevan "jännä" katse, joka on nyt alkanut huolettamaan ja paljon.Olen melko vakuuttunut vauvame olevan autistinen.Onko muilla vastaavia kokemuksia, minkälaisia autistiset lapsenne olivat vauvoina?Olen ollut hyvin aktiivisesti vuorovaikutuksessa(yrityksissä) vauvaan, mutta hän ei vain tule monesti vastaan.Itse ei tee aloitteita lähes koskaan.Ahdistaa niin paljon.
Kommentit (16)
Kiitos vastauksesta!Todella piinallista vain odotella,mitä tulevaisuus ja aika tuovat tullessaan.Pitää yrittää nyt vain nauttia vauva-ajasta, onhan tuo silti maailan ihanin ja rakkain pieni poika minulle!:)
meilla on aspergerpiirteinen tosi mukava 8-vuotias, johon ei saanut vauvana katsekontaktia. Vahitellen kontakti alkoi parantua. edelleen terapiat pyorivat mutta edistys on ollut huimaa. tsemppia ja kontaktiharjoituksia!
meilla on aspergerpiirteinen tosi mukava 8-vuotias, johon ei saanut vauvana katsekontaktia. Vahitellen kontakti alkoi parantua. edelleen terapiat pyorivat mutta edistys on ollut huimaa. tsemppia ja kontaktiharjoituksia!
Siis yhden päivän aikana on kuitenkin ollut 7 tilannetta, jossa olette olleet vuorovaikutuksessa?? Sehän on hurjan paljon. Vauva haluaa jo tehdä muutakin, tutkailla sohvan ihmeellistä kuviota, valon ja varjon vaihtelua jne. Liikuntataitojakin alkaa tulla, niin ei siinä ehdi vaan äiskää tuijotella ;) Mutta ymmärrän kyllä huolesi, ja itse en saanut aikanaan esikoisvauvaan katsekontaktia juuri koskaan. 7 krt päivässä olisi ollut suoranainen ihme. Nyt 4-vuotiaana tutkitaan epäilyksenä lievä autismin kirjon häiriö, mutta onneksi lievä. Raastavaa on silti. Nyt toisen vauvan myötä huomaan eron todella selvästi, sillä hän on jatkuvasti vuorovaikutuksessa ja seuraa minua, katselee, hymyilee, jokeltelee. Esikoinen ei ollut sellainen koskaan. Mutta siltikin pysyisin sinuna vielä rauhallisena - saat kuitenkin hyvin lapseen kontaktia mielestäni ja tosiaan uudet taidot voivat viedä mielenkiinnon muihin asioihin, ja lisäksi usein sanotaan, että pojat ovat enemmän kiinnostuneita ympäristöstä ja tytöt enemmän ihmisistä.
[quote author="Vierailija" time="09.11.2013 klo 00:08"]
meilla on aspergerpiirteinen tosi mukava 8-vuotias, johon ei saanut vauvana katsekontaktia. Vahitellen kontakti alkoi parantua. edelleen terapiat pyorivat mutta edistys on ollut huimaa. tsemppia ja kontaktiharjoituksia!
[/quote]
Saako kysyä, millaiset terapiat teillä pyörii? Meillä vasta tutkitaan, mutta itse olen jo tavallaan tehnyt sen jonkinlaisen surutyön että aspergerista meilläkin kyse. Poika käy jo toimintaterapiassa, mutta minulla ei ole käsitystä tukitoimien mahdollisesta lavenemisesta, jos diagnoosiin päädytään.
t. 6
Voihan vauva ola vain väsynyt. Tämän vauva ilmaisee juuri kääntämällä katseensa pois, kun kontaktia yritetään ottaa. Seurustelu on tuon ikäiselle järisyttävä kokemus, eikä sen äärellä jaksa koko aikaa olla, vaan välillä pitää saada tuijotella kattoon ja lepuuttaa. Mun mielestä tuo 7 kunnon juttelua kuulostaa ihan normaalilta. Eihän aikuinenkaan jaksa olla intensiivisessä vuorovaikutustilanteessa koko päivää. Kyllä se siitä. :)
Meillä oli esikoinen totinen vauva, joka ei juurikaan hymyillyt vaikka kuinka yritin. Nyt on terve, ihana 8-vuotias. On vain sellainen tasaisempi luonteeltaan.
Älä vielä panikoi, pienihän tuo vauvasi vielä on. Olen itsekin stressannut ja tehnyt vaikka mitä diagnooseja lapsilleni ja ihan turhaan.
Minun tyttäreni ei juuri tuossa iässä ymmärtänyt katsoa silmiin. Silmiin katsominen ja ihmisten eleet eivät olleet niin kiinnostavia kuin esim. seinässä oleva juliste. Olin vähän huolissani, turhaan - nyt meillä on normaalisti kehittynyt vilkas yksivuotias, joka kyllä on kontaktissa ihan koko ajan :) Älä ole huolissasi.
Ps. Vauvat välttelevät katsekontaktia väsyneenä. Ihan tutkittu juttu :)
10, sama. Olin jo tosi huolissani, kun luin vielä jostain että tuon ikäinen on erityisen kiinnostunut ihmiskasvoista, etenkin vanhempien. No ei ollut, juuri yhtään. Lamput kyllä kiinnostivat, ja seinät sekä neuvolasta saatu hymynaamakuva.
Nykyään neiti on hymyileväinen ja ihmisiä rakastava vuoden vanha kujeilija, joka ottaa kontaktia tuttuihin ja tuntemattomiin. Eli ap, ei huolta.
Kiitos todella paljon, kun olette vastailleet!Onpa huojentavaa kuulla muidenkin kokemuksia.Olenkin huomannut,että vauvaan saan parhaiten kontaktin juuri unien jälkeen,eli kun on virkeenä!
Puututtiinko neuvolassa vauvoihinne,joilla oli kontaktinotto vähäistä ja jos puututtiin,niin milloin?
Meidän vauva harjoitteli siinä iässä pään kääntämistä, oli juuri keksinyt, että niskassa on lihakset. Käänteli vain päätä puolelta toiselle ja viis veisasi äidistä, joka olisi halunnut jutustella. Hoitopöydällä sitten keskityimme toisiimme ja vaippa vaihdettiinkin ajan kanssa. Hoitopöydän ääressä ei ollut muuta kiinnostavaa, se neuvolan keltainen naamakin oli jo vanha ja kaluttu juttu. 4-5 kk iässä alkoi enemmän seurustella ja hihkua ilosta, kun äiti tuli lähelle ja heilutteli nallea poskea vasten.
voi olla autismia tai sit ei..pienistä välillä vaikea sanoa.
meidänkin vauvalla samanlaista..itsekin olen hyvin huolissani.olen myös iettinyt,voisiko olla näkö-tai kuulo-ongelmaa?
Kolmesta lapsesta kahdella on ollut samanlaista tuossa iässä. Olin ihan todella huolissani, kun vauva ei yhtään katsonut silmiin, vaan aina jonnekin ihan muualle. Mikään muu kuin aika ei auttanut. Helpotti noin 4-5kk iässä. Nyt ovat ihan normaalit 4v ja 2v.