Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Kotitöissä ei mene kauaa, senkus imuroi kerta viikkoon ja tiskaa astiat." Ai niinkö? :D
Ihan omasta mielenkiinnosta aloin pohtia kotona tehtäviä kotitöitä, lisätkää kun tulee mieleen. Ja voitte lopettaa lukemisen tähän, jos ei kiinnosta, tulee pitkä sepustus..
Kaikkia näitä ei toki tarvitse tehdä päivittäin eikä edes viikottain (tai ikinä, jos tykkää asua läävässä) mutta väitän, että koska töitä on paljon, viikottain tulee paljon muutakin kuin vain imurointi ja tiskaus, jos haluaa kodin olevan siisti, järjestyksessä ja puhdas.
Asun itse iskohkossa kerrostaloasunnossa perheeni kanssa, joten luettelen tässä sen kunnossapitoon liittyviä siivoustehtäviä.
-Imurointi 2 x vko (yhdessä kerrassa menee 1 h, kun imuroi tunnollisesti huonekalujen alta, matot kunnolla ja niiden alta, sekä sohvat ja koristetyynyt, eikä fuskaa)
-Tiskaaminen 1-2 x pv (astiat koneeseen ja pois, sekä käsitiski niille jotka eivät kestä tiskikonetta, kuten pannut, termospullot, jotkin muovirasiat, puukauhat jne, 10-20 min/päivä)
- keittiön pöydän ja tasojen (+ hellan) pyyhintä muruista ja ruoanteosta johtuneista roiskeista ym. Noin 5 x pv, yht. 10 min/päivä)
- wc:n pesu 1 x vko (pytty sisältä ja ulkoa, lavuaari sisältä ja ulkopinnalta, hana, ympäristön kaakelit, peilikaappi ja sen tasojen pyyhintä, vessan siivoukseen itsellä kuuluu myös vessan lattianpesu kontaten rätillä, jotta pääsen pesemään tarkasti pytyn tauksen ja lavuaarin putkien ympäryksen, 30 min)
- lattianpesu 1 x vko (40 min, kun pesee huonekalujen ja mattojenkin alta ja pyyhkii lattialistat)
- pölyjen pyyhintä huushollista 1 x vko, sis. ovenkahvat ja niiden ympäristö, peilit, kaikki tasot, hyllyt, tarvittaessa karmit, ovet kokonaan, valonkatkaisijat jne (45 min)
- jääkaapin järjestely, vanhat pois/eteen käytettäväksi + hyllyjen pyyhintä/lokeroiden pesu tarvittaessa, 1 x vko 10 min
- roskien, biojätteiden, lehtien, lasipurkkien ym vienti, (joka päivä jotain, tähän viikottain aikaa noin 15 min.)
- yleinen järjestely, petien petaukset, tavaroiden vienti paikoilleen jne (20 min/pv)
- pyykinpesu, koneellinen joka päivä (pyykin lajittelu, koneeseen laitto, ripustus kuivumaan, edellispäivän pyykkien viikkaus ja vienti kaappeihin, 15 min pv)
- kodinkoneiden puhdistus (kahvinkeitin, vedenkeitin, paahdin, pesukone, jääkaappi, liesi, astianpesukone.. Kaikki kerran kuussa, eli joka viikko jotain, keskimäärin ehkä 10 min/vko)
- ruoanlaitto/lämmitys, pöydän kattaminen (2 x pv, yht. keskimäärin 45 min/pv)
- leipominen, (1 x vko, noin 30 min, en laskenut tähän paistoaikoja mutta tarvikkeiden esiinoton, valmistuksen, jälkien siivouksen)
- ruokalistan ja ostoslistan suunnittelu, kaupassakäynti 2 x vko yht. n. 2 h (listan kirjoittamisesta ostoskassien tyhjentämiseen kaappeihin)
- mattojen tuuletus ulkona (tämän teen vain kerran kk, eikä meillä ole kuin 5 mattoa koko huushollissa, keittiössä siivoussyistä ei yhtään, aikaa siis 20 min/kk)
Jatkuu...
Kommentit (590)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap leikit marttyyria, kun voisit hyvin jakaa nuo kotityöt koko perheen kesken? Ihan omaa hölmöyttäsi, jos passaat muita.
Kyllä me ihan penskasta asti jaettiin kotityöt niin, että kaikki tekivät jotain: Minulle kuului pölyjen pyyhintä ja vessan siivous, veli hoiti imuroinnin ja jokainen vaihtoi omat lakanansa. Pyykin hoiti äiti yleensä itsekseen, tiskikoneen tyhjennyksen hoidettiin minä ja veljeni. Joku meistä leikkasi nurmikon vuorotellen, äiti pesi lattiat n.kerran kuussa. Auton pesu oli lapsena niin hauskaa, että sitä tehtiin kesällä veljeni kanssa vähintään kerran viikkoon. (isä menehtyi ollessani taapero, ei siis laiskotellut sohvalla..)
En käsitä miksi kukaan vanhempi olisi niin tyhmä, että antaisi lasten laiskotella ja sitten itse tietysti suureen ääneen itkee, kuinka väsynyt on.Kerrotko missä kommentissa ap. uhriintuu tai leikkii marttyyriä?
Itse tulkitsen ap. kommentin niin, että on ottanut aikaa, miten paljon aikaa menee kotitöiden tekemiseen, jos ne tehdään "suositusten" tai vaikka Marttojen ohjeiden mukaan, jotta koti pysyisi siistinä ja puhtaana ja lisäisi asumisen laatua ja viihtyvyyttä. En löytänyt kommentissa mitään marttyyriä tai valittamista.
Jos tähän palstaan on uskominen, aikaisemmissa aloituksissa monet ovat kokeneet riittämättömyyttä ja ajanpuutetta kun puhutaan kotitöistä. Ja se on yksi syy avioeroihin tai ainakin sysäys eron harkintaan.
Täällä jotkut vaihtavat lakanat 2kk välein 15minuutussa.
Kun vastaavasti meillä aikaa parisängyn lakanoiden vaihtamiseen menee puoli tuntia ja se tehdään 2vk välein. Imuroidaan patjat, tuuletetaan ja ravistellaan ulkona päiväpeitto, tyynyt ja peitto jne. ja sen jälkeen vaihdetaan vasta lakanat.
Jotenkin ristiriitaista, kun ihmiset laittavat paljon rahaa asuntoon ja sisustukseen, mutta silti useimmat eivät panosta kodin puhtauteen ja siisteyteen, vaikka se lisää asumisen laatua ja viihtyvyyttä.
Onko näissä kotitöissä joku ainoa oikea totuus kuinka lakanat on vaihdettava tai maton hapsut suoristettava? Vai olisiko asia jonka jokainen ihminen saa ihan itse päättää? Se viihtyisyys voi tulla kotiin muustakin kuin pölyttömyydestä: hyvästä ilmapiirista, perheenjäsenten aidosta viihtymisestä keskenään. Välillä näillä palstoilla ne himosiivoojat tuntuvat aika rasittuneilta, olisiko muilla perheessä kotona mukavampaa jos jääkaappia puunattaisiin vaikka puolet vähemmän ja se säästyvä aika vietettäisiin lasten ja miehen kanssa heidän kuulumisistaan jutellen?
Tai sitten vaan olla möllötellään läävässä ja ollaan kaikin puolin vanhempina yhtä paskoja kuin siivoojinakin..
...ja tehosiivotessa opitaan humaanit ja empaattiset tavat suhtautua toisineläjiin? Suvaitsevaisuus töytyy myös siivota pois omasta elämästä?
Mikä suvaitsevaisuus? Laiskojen ja tyhmien hyysääminenkö?
Suvaitaan myös muita tapoja elää. Ei pidetä omia valintoja ainoina oikeina.
Voihan sen aivan helposti suvaita, että joku tykkää asua likaisessa ja sotkuisessa kodissa, mutta hyvin vaikea sitä on ymmärtää. Oma koti on kuitenkin normaalisti ihmiselle niin tärkeä asia, että se halutaan pitää mahdollisimman viihtyisänä ja siistinä. On varmasti elämänhallinnassa jotakin häiriötä, jos tähän ei pysty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Robotti imuroi kerran päivässä tai vähintään joka toinen päivä koko huushollin, pysyy hyvin perussiistinä kämppä vaikka kaksi isoa ja karvaista koiraa onkin. Portaat imuroin ehkä kerran viikossa sitten kun niissä alkaa olla häiritsevästi karvaa. Siivooja käy kerran kuussa tekemässä perusteellisen siivouksen, pöntön pesen tarpeen mukaan, ehkä pari-kolme kertaa siivoojan käyntien välissä ja samalla saatan pyyhkäistä lavuaarin. Jouluksi olen muutamat viime vuodet tilannut perusteellisemman siivouksen, silloin täällä huhkii vakisiivoojan lisäksi toinenkin täti koko päivän ja puunaavat kämpän katosta lattiaan.
Ikkunanpesut olen suosiolla ulkoistanut myös, kerta vuoteen eli keväällä riittää kun kaihtimet on kuitenkin puolet vuodesta enimmäkseen kiinni silloin kun kotona olen.
Ruuanlaittoon ja leipomiseen menee varsinkin viikonloppuisin aikaa mutta se on toisaalta myös harrastus.
Tuota säännöllistä kaappien läpikäyntiä ja järjestelyä vähän ihmettelen, ei sellaiselle oikein ole tarvetta jos kaikki laittaa aina paikoilleen eikä vähän sinne päin, eikä kerää nurkkiinsa tarpeetonta tavaraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap leikit marttyyria, kun voisit hyvin jakaa nuo kotityöt koko perheen kesken? Ihan omaa hölmöyttäsi, jos passaat muita.
Kyllä me ihan penskasta asti jaettiin kotityöt niin, että kaikki tekivät jotain: Minulle kuului pölyjen pyyhintä ja vessan siivous, veli hoiti imuroinnin ja jokainen vaihtoi omat lakanansa. Pyykin hoiti äiti yleensä itsekseen, tiskikoneen tyhjennyksen hoidettiin minä ja veljeni. Joku meistä leikkasi nurmikon vuorotellen, äiti pesi lattiat n.kerran kuussa. Auton pesu oli lapsena niin hauskaa, että sitä tehtiin kesällä veljeni kanssa vähintään kerran viikkoon. (isä menehtyi ollessani taapero, ei siis laiskotellut sohvalla..)
En käsitä miksi kukaan vanhempi olisi niin tyhmä, että antaisi lasten laiskotella ja sitten itse tietysti suureen ääneen itkee, kuinka väsynyt on.Kerrotko missä kommentissa ap. uhriintuu tai leikkii marttyyriä?
Itse tulkitsen ap. kommentin niin, että on ottanut aikaa, miten paljon aikaa menee kotitöiden tekemiseen, jos ne tehdään "suositusten" tai vaikka Marttojen ohjeiden mukaan, jotta koti pysyisi siistinä ja puhtaana ja lisäisi asumisen laatua ja viihtyvyyttä. En löytänyt kommentissa mitään marttyyriä tai valittamista.
Jos tähän palstaan on uskominen, aikaisemmissa aloituksissa monet ovat kokeneet riittämättömyyttä ja ajanpuutetta kun puhutaan kotitöistä. Ja se on yksi syy avioeroihin tai ainakin sysäys eron harkintaan.
Täällä jotkut vaihtavat lakanat 2kk välein 15minuutussa.
Kun vastaavasti meillä aikaa parisängyn lakanoiden vaihtamiseen menee puoli tuntia ja se tehdään 2vk välein. Imuroidaan patjat, tuuletetaan ja ravistellaan ulkona päiväpeitto, tyynyt ja peitto jne. ja sen jälkeen vaihdetaan vasta lakanat.
Jotenkin ristiriitaista, kun ihmiset laittavat paljon rahaa asuntoon ja sisustukseen, mutta silti useimmat eivät panosta kodin puhtauteen ja siisteyteen, vaikka se lisää asumisen laatua ja viihtyvyyttä.
Onko näissä kotitöissä joku ainoa oikea totuus kuinka lakanat on vaihdettava tai maton hapsut suoristettava? Vai olisiko asia jonka jokainen ihminen saa ihan itse päättää? Se viihtyisyys voi tulla kotiin muustakin kuin pölyttömyydestä: hyvästä ilmapiirista, perheenjäsenten aidosta viihtymisestä keskenään. Välillä näillä palstoilla ne himosiivoojat tuntuvat aika rasittuneilta, olisiko muilla perheessä kotona mukavampaa jos jääkaappia puunattaisiin vaikka puolet vähemmän ja se säästyvä aika vietettäisiin lasten ja miehen kanssa heidän kuulumisistaan jutellen?
Tai sitten vaan olla möllötellään läävässä ja ollaan kaikin puolin vanhempina yhtä paskoja kuin siivoojinakin..
a
...ja tehosiivotessa opitaan humaanit ja empaattiset tavat suhtautua toisineläjiin? Suvaitsevaisuus töytyy myös siivota pois omasta elämästä?Mikä suvaitsevaisuus? Laiskojen ja tyhmien hyysääminenkö?
Suvaitaan myös muita tapoja elää. Ei pidetä omia valintoja ainoina oikeina.
Silloin kun asutaan okt niin on samantekevää siivoaako vai ei, mutta tilanne on aivan toinen, jos asuu krs- tai rivitalossa, sillä likaisessa ja siivottomassa kodissa viihtyvät ja lisääntyvät tehokkaasti eri tuholaiset ja ötököt esim. sokeritoukat, luteet, rusakat, kärpäset jne. ja lopulta on koko taloyhtiön riesa. Ja se on jo todellinen ongelma, kun kodin ovat niin siivottomia ja jopa terv.riski.
https://www.kiinteistoposti.fi/tuholaiset-karttavat-siisteytta/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap leikit marttyyria, kun voisit hyvin jakaa nuo kotityöt koko perheen kesken? Ihan omaa hölmöyttäsi, jos passaat muita.
Kyllä me ihan penskasta asti jaettiin kotityöt niin, että kaikki tekivät jotain: Minulle kuului pölyjen pyyhintä ja vessan siivous, veli hoiti imuroinnin ja jokainen vaihtoi omat lakanansa. Pyykin hoiti äiti yleensä itsekseen, tiskikoneen tyhjennyksen hoidettiin minä ja veljeni. Joku meistä leikkasi nurmikon vuorotellen, äiti pesi lattiat n.kerran kuussa. Auton pesu oli lapsena niin hauskaa, että sitä tehtiin kesällä veljeni kanssa vähintään kerran viikkoon. (isä menehtyi ollessani taapero, ei siis laiskotellut sohvalla..)
En käsitä miksi kukaan vanhempi olisi niin tyhmä, että antaisi lasten laiskotella ja sitten itse tietysti suureen ääneen itkee, kuinka väsynyt on.Kerrotko missä kommentissa ap. uhriintuu tai leikkii marttyyriä?
Itse tulkitsen ap. kommentin niin, että on ottanut aikaa, miten paljon aikaa menee kotitöiden tekemiseen, jos ne tehdään "suositusten" tai vaikka Marttojen ohjeiden mukaan, jotta koti pysyisi siistinä ja puhtaana ja lisäisi asumisen laatua ja viihtyvyyttä. En löytänyt kommentissa mitään marttyyriä tai valittamista.
Jos tähän palstaan on uskominen, aikaisemmissa aloituksissa monet ovat kokeneet riittämättömyyttä ja ajanpuutetta kun puhutaan kotitöistä. Ja se on yksi syy avioeroihin tai ainakin sysäys eron harkintaan.
Täällä jotkut vaihtavat lakanat 2kk välein 15minuutussa.
Kun vastaavasti meillä aikaa parisängyn lakanoiden vaihtamiseen menee puoli tuntia ja se tehdään 2vk välein. Imuroidaan patjat, tuuletetaan ja ravistellaan ulkona päiväpeitto, tyynyt ja peitto jne. ja sen jälkeen vaihdetaan vasta lakanat.
Jotenkin ristiriitaista, kun ihmiset laittavat paljon rahaa asuntoon ja sisustukseen, mutta silti useimmat eivät panosta kodin puhtauteen ja siisteyteen, vaikka se lisää asumisen laatua ja viihtyvyyttä.
Onko näissä kotitöissä joku ainoa oikea totuus kuinka lakanat on vaihdettava tai maton hapsut suoristettava? Vai olisiko asia jonka jokainen ihminen saa ihan itse päättää? Se viihtyisyys voi tulla kotiin muustakin kuin pölyttömyydestä: hyvästä ilmapiirista, perheenjäsenten aidosta viihtymisestä keskenään. Välillä näillä palstoilla ne himosiivoojat tuntuvat aika rasittuneilta, olisiko muilla perheessä kotona mukavampaa jos jääkaappia puunattaisiin vaikka puolet vähemmän ja se säästyvä aika vietettäisiin lasten ja miehen kanssa heidän kuulumisistaan jutellen?
Tai sitten vaan olla möllötellään läävässä ja ollaan kaikin puolin vanhempina yhtä paskoja kuin siivoojinakin..
...ja tehosiivotessa opitaan humaanit ja empaattiset tavat suhtautua toisineläjiin? Suvaitsevaisuus töytyy myös siivota pois omasta elämästä?
Mikä suvaitsevaisuus? Laiskojen ja tyhmien hyysääminenkö?
Suvaitaan myös muita tapoja elää. Ei pidetä omia valintoja ainoina oikeina.
Voihan sen aivan helposti suvaita, että joku tykkää asua likaisessa ja sotkuisessa kodissa, mutta hyvin vaikea sitä on ymmärtää. Oma koti on kuitenkin normaalisti ihmiselle niin tärkeä asia, että se halutaan pitää mahdollisimman viihtyisänä ja siistinä. On varmasti elämänhallinnassa jotakin häiriötä, jos tähän ei pysty.
Omaan viihtyvyyteeni ei vaikuta yhtään, imuroinko kerran kuussa vai kerran viikossa, sama vaikka pölyjen pyyhkimisen kanssa ja sitä pidän myös rajana riittävälle siisteydelle - eli jos viihtyvyys alkaa laskea niin silloin kämppä on liian epäsiisti. Eikä ole ongelmia elämänhallinnassa, kiitos vain, kyse on vain priorisoinnista.
Kylläpä aloitukseni on herättänyt keskustelua!
Mukavaa niin. Haluan oikoa kuitenkin muutamia ihmeellisiä väärinkäsityksiä, joillakin lienee vaikeuksia lukemisen ymmärtämisessä ....tai ymmärretään tahallaan väärin.
Esimerkiksi EN petaa petejä puolta tuntia päivässä, kuten muutamassakin kommentissa väitetään ja hämmästellään. Missä muka kirjoitin niin?
Kirjoitin aloituksessa
"-yleinen järjestely, petien petaukset, tavaroiden vienti paikoilleen jne (20 min/pv)"
Ja jos luetun ymmärtäminen ei suju, väännän rautalangasta että tuo sulkeissa mainittu 20 min sisältää kaikki tuossa mainitut, eli petauksien lisäksi yleisen järjestelyn huushollissa ja tavaroiden kuskaamisen paikoilleen, pitkin päivää.
Toisekseen, kodissamme asuu myös lapsia ja mies tekee fyysistä työtä, työvaatepyykkiäkin siis tulee ja lasten likaamia vaatteita. Pyyhkeitä, lakanoita, siivousrättejä, pöytäliinaa, jne. Siksi pesukone pyörii kerran päivässä.
Kolmanneksi, lapsille opetetaan kyllä kotitöitä. Lautaset ym vievät syönnin jälkeen pesukoneeseen itse. Petinsä petaavat itse viikonloppuaamuisin, viikolla minä petaan, ihan vaan sujuvoittaakseni aamuja ja kouluunlähtöä. Oman huoneen imuroivat myös silloin tällöin, tosin jälki on vielä sen verran huonoa (juuri tätä keskilattian imurointia...) joten imuroin itse uudelleen sitten kun ovat koulussa, kun imuroin muunkin huushollin. Haluan kuitenkin että opettelevat työt, vaikkei vielä ihan sujukaan. Muutakin opettelevat ja opetan, toki.
Mieskin vie astiansa syönnin jälkeen koneeseen, vie likavaatteensa pyykkikoriin, auttaa tarvittaessa jos olen vaikka kipeä tms, mutta siis pääosin siivouksen hoidan minä, pöydän siivoan minä, laitan ruoanrippeet paikoilleen kylmään, pyyhin pöydän ja leipätason jne, pyykkään ja viikkaan vaatteensa ja vien kaappiinsa.
Tämä järjestely sopii meille. Mies tienaa rahat, minä teen kotityöt, molemmat tykkää osastaan ja tehtävistään, kumpikaan ei valita, eikä uhriudu. Ja kunnioitamme ja arvostamme toistemme panosta perheemme eteen. Mies juuri tänään kehui, kuinka hänellä onkaan kotona hyvät oltavat ja ihanaa kun ruoka on valmista työpäivän jälkeen. Niin on hyvät oltavat minullakin. Viihdyn kotona.
Ja vaikka siivoan suht tarkasti, nautin siitä, on ihanaa nähdän kättensä jälki, nautin siististä kodista. Ja siitä ettei ole stressiä ja väsymystä kenelläkään palkkatyön ja kotitöiden yhdistämisestä. Tiedän, että monella on, ja tiedän pariskuntien riitelevänkin näistä asioista.
Ja koska siis suurimman osan kotitöistä teen silloin kun lapset ovat koulussa ja mies töissä, meille jää iltaisin kaikille vapaa-aikaa, kenenkään ei tarvitse työpäivän jälkeen alkaa kotona tekemään "toista työpäivää" siivouksen ja ruoanlaiton merkeissä, vaan saa levätä, harrastaa, kuntoilla, viettää aikaa perheen kanssa.
Minullakin on myös harrastuksia kodin ulkopuolella, käymme mieheni kanssa salilla, ja itsekseni harrastan maalausta kerran viikossa sekä lenkkeilen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap leikit marttyyria, kun voisit hyvin jakaa nuo kotityöt koko perheen kesken? Ihan omaa hölmöyttäsi, jos passaat muita.
Kyllä me ihan penskasta asti jaettiin kotityöt niin, että kaikki tekivät jotain: Minulle kuului pölyjen pyyhintä ja vessan siivous, veli hoiti imuroinnin ja jokainen vaihtoi omat lakanansa. Pyykin hoiti äiti yleensä itsekseen, tiskikoneen tyhjennyksen hoidettiin minä ja veljeni. Joku meistä leikkasi nurmikon vuorotellen, äiti pesi lattiat n.kerran kuussa. Auton pesu oli lapsena niin hauskaa, että sitä tehtiin kesällä veljeni kanssa vähintään kerran viikkoon. (isä menehtyi ollessani taapero, ei siis laiskotellut sohvalla..)
En käsitä miksi kukaan vanhempi olisi niin tyhmä, että antaisi lasten laiskotella ja sitten itse tietysti suureen ääneen itkee, kuinka väsynyt on.Kerrotko missä kommentissa ap. uhriintuu tai leikkii marttyyriä?
Itse tulkitsen ap. kommentin niin, että on ottanut aikaa, miten paljon aikaa menee kotitöiden tekemiseen, jos ne tehdään "suositusten" tai vaikka Marttojen ohjeiden mukaan, jotta koti pysyisi siistinä ja puhtaana ja lisäisi asumisen laatua ja viihtyvyyttä. En löytänyt kommentissa mitään marttyyriä tai valittamista.
Jos tähän palstaan on uskominen, aikaisemmissa aloituksissa monet ovat kokeneet riittämättömyyttä ja ajanpuutetta kun puhutaan kotitöistä. Ja se on yksi syy avioeroihin tai ainakin sysäys eron harkintaan.
Täällä jotkut vaihtavat lakanat 2kk välein 15minuutussa.
Kun vastaavasti meillä aikaa parisängyn lakanoiden vaihtamiseen menee puoli tuntia ja se tehdään 2vk välein. Imuroidaan patjat, tuuletetaan ja ravistellaan ulkona päiväpeitto, tyynyt ja peitto jne. ja sen jälkeen vaihdetaan vasta lakanat.
Jotenkin ristiriitaista, kun ihmiset laittavat paljon rahaa asuntoon ja sisustukseen, mutta silti useimmat eivät panosta kodin puhtauteen ja siisteyteen, vaikka se lisää asumisen laatua ja viihtyvyyttä.
Onko näissä kotitöissä joku ainoa oikea totuus kuinka lakanat on vaihdettava tai maton hapsut suoristettava? Vai olisiko asia jonka jokainen ihminen saa ihan itse päättää? Se viihtyisyys voi tulla kotiin muustakin kuin pölyttömyydestä: hyvästä ilmapiirista, perheenjäsenten aidosta viihtymisestä keskenään. Välillä näillä palstoilla ne himosiivoojat tuntuvat aika rasittuneilta, olisiko muilla perheessä kotona mukavampaa jos jääkaappia puunattaisiin vaikka puolet vähemmän ja se säästyvä aika vietettäisiin lasten ja miehen kanssa heidän kuulumisistaan jutellen?
Tai sitten vaan olla möllötellään läävässä ja ollaan kaikin puolin vanhempina yhtä paskoja kuin siivoojinakin..
a
...ja tehosiivotessa opitaan humaanit ja empaattiset tavat suhtautua toisineläjiin? Suvaitsevaisuus töytyy myös siivota pois omasta elämästä?Mikä suvaitsevaisuus? Laiskojen ja tyhmien hyysääminenkö?
Suvaitaan myös muita tapoja elää. Ei pidetä omia valintoja ainoina oikeina.
Silloin kun asutaan okt niin on samantekevää siivoaako vai ei, mutta tilanne on aivan toinen, jos asuu krs- tai rivitalossa, sillä likaisessa ja siivottomassa kodissa viihtyvät ja lisääntyvät tehokkaasti eri tuholaiset ja ötököt esim. sokeritoukat, luteet, rusakat, kärpäset jne. ja lopulta on koko taloyhtiön riesa. Ja se on jo todellinen ongelma, kun kodin ovat niin siivottomia ja jopa terv.riski.
https://www.kiinteistoposti.fi/tuholaiset-karttavat-siisteytta/
Sinun taloyhtiössäsi on varmaankin myös matkustelu kielletty - sillä tavallahan ne lutikat ja torakat yleensä taloon tuodaan?
Meillä ei ole ylimääräistä tavaraa asuintiloissa, joten tavaroiden järjestelemiseen ei mene aikaa. Keittiön kaapeissa on ehkä liikaa kaikenlaisia kakkuvuokia ja uunipeltejä ym., mutta niitä kuitenkin tarvitaan silloin tällöin. Olen karsinut säilytysmuovirasiat ja lähes kaikki muovit pois jo aikoja sitten, ja hyvin on pärjätty lasi- ja posliiniastioilla. Paikka kaikelle ja kaikki paikoilleen pätee. Vaatehuoneet, komerot ja varastotkin pysyy järjestyksessä, kun panee tavarat käytön jälkeen paikoilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla käy siivooja ja mulla on silitysrobotti, ei kulu aikaa noin paljoa kuin sulla. Niinhän se aina on, että ihmiset saa paljon aikaa kulumaan asioihin joista ne tykkää, toiset ihmiset keksii keinot välttää ne asiat, joista ne ei tykkää.
Jokainen voi tehdä vaikka sukkien vaihdosta 3 tunnin sirkuksen ja huutamiset, mutta niin , viisas pääsee vähemmällä, myös siivoamiset.
Kertoo vaan älykkyyden tasosta jos ei saa edes kotiaan pidettyä kunnossa ilman tuntikausien raatamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokasen oma valinta on mihin aikansa käyttää. En osaa kauheesti arvostaa lattioita luuttuavia ihmisiä kun saman ajan voisi käyttää lasten kanssa olemiseen.
Meillä 4 ihmistä 1 koira. Siivooja käy kerran viikossa, siivoaa, pesee pyykit ja silittää. Mieheni tekee ruuan, minä siivoan keittiön. Teinit pitää huoneensa siistinä.
En pidä meitä parempana tai huonompana mutta aika on arvokasta, siksi käytämme sen omasta mielestämme paremmin.
Teen kotityöt, kun lapset ovat koulussa :)
Ap
Kouluikäiset lapset osaisivat varmaan pedata omat petinsä, vaihtaa itse lakanansa ja viedä roskia ja pistää astiat tiskikoneeseen ruokailun jälkeen? Niin ei sinulta menisi tuntia esimerkiksi pelkkään lakanoiden vaihtoon tai lähes puolta tuntia aamuisin petien petaamiseen. Entä eikö miehesi tee mitään? Edes viikkaa omia pyykkejään kaappiin tai käy koskaan kaupassa?
Silti niihin töihin menee aikaa, teki ne kuka tahansa. Ei ne katoa delegoimalla.
No jos jokainen vaihtaa omat lakanansa vaikka joka toinen lauantai samaan aikaan aamupalan jälkeen, aikaa kuluu yhteensä 10-15 minuuttia, ei tuntia joka kuluisi jos vain yksi ihminen vaihtaa kaikkien lakanat. Samoin aikaa säästää se, että jokainen vie itse omat astiansa ruokailun jälkeen tiskikoneeseen. Tuohon menee korkeintaan minuutti, kun taas jos kaikki jätetään pöytään levälleen, menee yhdeltä ihmiseltä helposti 5 minuuttia siihen, että saa koko perheen lautaset ja ruokailuvälineet pöydästä tiskikoneeseen ja sitten on lisäksi tietysti vielä tarjoiluastiat ja muut, joiden koneeseen laitto vie vähintään toiset 5 minuuttia.
Jos yksi vaihtaa, menee tunti. Jos neljä käyttää kukin vartin, menee edelleen se tunti.
Jaa, kai tämäkin riippuu siitä miten asian ajattelee. Meillä kun jokainen perheenjäsen vaihtaa lakanat yhtäaikaa, 15-20 minuutin kuluessa on kaikkien lakanat vaihdettu ja likaiset lakanat kodinhoitohuoneessa ja ekan pyykkikoneellisen saa laittaa päälle. Jos vain yksi tekee, on kaikkien lakanat vaihdettu ja likaiset lakanat kodinhoitohuoneessa vasta tunnin päästä. Kun kaikki osallistuu, jokaiselle jää aikaa muuhunkin.
Minä tuppaan ajattelemaan ajankäyttöä siten, että mitä useampi tekijä, sitä nopeammin homma on valmis. Sinulla on ilmeisesti tapana laskea kaikkien käyttämä aika yhteen sen sijaan että katsoisit kellosta kauanko aikaa meni?
Minusta siinä menee ihan se sama tunti yhteensä joltain muulta tekemiseltä.
Usein enemmän koska mitä useampi kokki sitä sakeampi soppa.
No se on tietysti totta, että kaikkea ei kannata tehdä yhdessä, koska tulee vain yhteentörmäyksiä ja turhaa sählinkiä, kun samassa tilassa häärii useampi ihminen, mutta tuo lakanoiden vaihto meillä menee jo rutiinilla ilman turhaa säätöä, kun jokainen hoitaa oman leiviskänsä. Sen jälkeen sitten on ohjelmassa lapsilla omien huoneiden raivaus ja järjestely, 13-vuotiaalla lisäksi oman huoneen imurointi. Minä puolestani laitan sen ekan lakanapyykkikoneellisen pyörimään ja menen sen jälkeen siivoamaan keittiön aamupalan jäljiltä ja alan imuroimaan alakertaa. Mies puolestaan tsekkaa tarvitsevatko lapset uusien lakanoiden laitossa ja pedin petaamisessa apua ja tulee sitten alakertaan pesemään kylppärin.
Siinä vaiheessa kun se tunti on kulunut, joka multa olisi yksin pelkkien lakanoiden kanssa mennyt, meillä on yleensä niiden lisäksi keittiö, olkkari ja kylppäri jo siivottu ja imurointi alakerrassa täydessä vauhdissa. Tässä vaiheessa mies menee yläkertaan katsomaan miten penskoilla on homma edistynyt ja yleensä 13-vuotias on jo saanut kaiken tehtyä ja 9-vuotias on unohtunut säätämään jotain täysin epäolennaista ja koko huone on vielä ihan vaiheessa.😁 Mies sitten motkottaa vauhtia töppösiin ja menee siivoamaan yläkerran lasten vessaa, ellei 13-v ole jo ehtinyt sinnekin. Hän on hyvin pedantti nuori neiti, mutta keskittyy mieluummin omien purkkiensa järjestelyyn kuin varsinaiseen vessan siivoamiseen. Se 9v puolestaan on varsinainen taivaanrannanmaalari, jolle tuntuu tehokas työskentely olevan ihan vierasta. Kun yläkerran vessa on siivottu, mies jatkaa 9v:lle vauhdin taputtamista ja imuroi samalla työhuoneen, vessan ja käytävätilat.
Ollaan toki tehty silloin tällöin niinkin, että minä huolehdin lakanasirkuksen kokonaan ja mies jää siistimään yläkertaa muuten, koska se 9v tarttee patistelua. Tuolloin on yleensä tunnissa saatu aikaan se lakanoiden vaihto ja pyykin laittaminen pyörimään sekä yläkerran siivous. Alakerrassa sen sijaan on homma vielä ihan vaiheessa, koska minun tuntini kului melkein kokonaan siihen lakanasirkukseen. Meillä kyllä ihan selvästi aikaa säästää se, että lapset on opetettu vaihtamaan itse lakanansa. Sen verran yleensä 9v:kin jaksaa keskittyä sen tietyn asian tekemiseen, ilman että juuttuu johonkin epäolennaiseen.
Oma vika. Ei tulis mieleenkään siivota koko ajan. Järjen köyhyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap leikit marttyyria, kun voisit hyvin jakaa nuo kotityöt koko perheen kesken? Ihan omaa hölmöyttäsi, jos passaat muita.
Kyllä me ihan penskasta asti jaettiin kotityöt niin, että kaikki tekivät jotain: Minulle kuului pölyjen pyyhintä ja vessan siivous, veli hoiti imuroinnin ja jokainen vaihtoi omat lakanansa. Pyykin hoiti äiti yleensä itsekseen, tiskikoneen tyhjennyksen hoidettiin minä ja veljeni. Joku meistä leikkasi nurmikon vuorotellen, äiti pesi lattiat n.kerran kuussa. Auton pesu oli lapsena niin hauskaa, että sitä tehtiin kesällä veljeni kanssa vähintään kerran viikkoon. (isä menehtyi ollessani taapero, ei siis laiskotellut sohvalla..)
En käsitä miksi kukaan vanhempi olisi niin tyhmä, että antaisi lasten laiskotella ja sitten itse tietysti suureen ääneen itkee, kuinka väsynyt on.Kerrotko missä kommentissa ap. uhriintuu tai leikkii marttyyriä?
Itse tulkitsen ap. kommentin niin, että on ottanut aikaa, miten paljon aikaa menee kotitöiden tekemiseen, jos ne tehdään "suositusten" tai vaikka Marttojen ohjeiden mukaan, jotta koti pysyisi siistinä ja puhtaana ja lisäisi asumisen laatua ja viihtyvyyttä. En löytänyt kommentissa mitään marttyyriä tai valittamista.
Jos tähän palstaan on uskominen, aikaisemmissa aloituksissa monet ovat kokeneet riittämättömyyttä ja ajanpuutetta kun puhutaan kotitöistä. Ja se on yksi syy avioeroihin tai ainakin sysäys eron harkintaan.
Täällä jotkut vaihtavat lakanat 2kk välein 15minuutussa.
Kun vastaavasti meillä aikaa parisängyn lakanoiden vaihtamiseen menee puoli tuntia ja se tehdään 2vk välein. Imuroidaan patjat, tuuletetaan ja ravistellaan ulkona päiväpeitto, tyynyt ja peitto jne. ja sen jälkeen vaihdetaan vasta lakanat.
Jotenkin ristiriitaista, kun ihmiset laittavat paljon rahaa asuntoon ja sisustukseen, mutta silti useimmat eivät panosta kodin puhtauteen ja siisteyteen, vaikka se lisää asumisen laatua ja viihtyvyyttä.
Onko näissä kotitöissä joku ainoa oikea totuus kuinka lakanat on vaihdettava tai maton hapsut suoristettava? Vai olisiko asia jonka jokainen ihminen saa ihan itse päättää? Se viihtyisyys voi tulla kotiin muustakin kuin pölyttömyydestä: hyvästä ilmapiirista, perheenjäsenten aidosta viihtymisestä keskenään. Välillä näillä palstoilla ne himosiivoojat tuntuvat aika rasittuneilta, olisiko muilla perheessä kotona mukavampaa jos jääkaappia puunattaisiin vaikka puolet vähemmän ja se säästyvä aika vietettäisiin lasten ja miehen kanssa heidän kuulumisistaan jutellen?
Tai sitten vaan olla möllötellään läävässä ja ollaan kaikin puolin vanhempina yhtä paskoja kuin siivoojinakin..
...ja tehosiivotessa opitaan humaanit ja empaattiset tavat suhtautua toisineläjiin? Suvaitsevaisuus töytyy myös siivota pois omasta elämästä?
Mikä suvaitsevaisuus? Laiskojen ja tyhmien hyysääminenkö?
Suvaitaan myös muita tapoja elää. Ei pidetä omia valintoja ainoina oikeina.
Voihan sen aivan helposti suvaita, että joku tykkää asua likaisessa ja sotkuisessa kodissa, mutta hyvin vaikea sitä on ymmärtää. Oma koti on kuitenkin normaalisti ihmiselle niin tärkeä asia, että se halutaan pitää mahdollisimman viihtyisänä ja siistinä. On varmasti elämänhallinnassa jotakin häiriötä, jos tähän ei pysty.
No kun ei kaikkia kiinnosta, jos lattialla on joku vaatemytty tai pöydällä ylimääräistä tavaraa. En ymmärrä miten se on muka joku "hyvän" ihmisen merkki, että kaikki on koko ajan tiptop eikä minkään näköistä "sotkua" missään. Minä käytän aikani mielummin kavereiden kanssa olemiseen ja urheiluun eikä kiinnosta tai haittaa tippaakaan, vaikka tiskipöydällä on tiskiä tai työvaatteet jäävät tuolille siihen paikkaan mihin ne lasken töistä tullessani.
Pyyhin pölyt kerran viikossa, imuroin 1-2 viikon välein, vessan lavuaarin putsaan useamman kerran viikossa ja lieden putsaan joka kerta käytön jälkeen. Mutta en välitä yhtään vaikka lattialla lojuisi vaatteita tai pöydällä on edellisen päivän astioita. Onneksi asun yksin, saan elää juuri niin kuin haluan eikä kukaan ole urputtamassa.
Enemmän minun mielestäni ongelmia on niillä, jotka ovat turhantarkkoja ja pitävät siivoamista jotenkin laatuaikana..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsena jo mietin, että kun minusta tulee aikuinen niin en todellakaan jaksa välittää ja valittaa jostain pienestä sotkusta. Äitini oli juuri niin tarkka siivouksen suhteen, kuten (aivan liian) moni täällä ja siivoamiseen siis meni aikaa aivan liikaa. Lauantai oli siivouspäivä ja mitä turhuutta on käyttää toinen niistä ainoista vapaapäivistä lähinnä siivoamiseen. Joka päivälle oli muutenkin jotain siivottavaa ja sitten vielä lauantaista monta tuntia siivoukseen koko perheen voimin. Joo ei kiitos. En ikinä halua olla niin nipo, että joku sukka lattialla aiheuttaa harmaita hiuksia tai jos olohuoneen pöydällä sattuu lojumaan pari lasia. Vie ne pois sitten joskus kun huvittaa, ei ole maailmanloppu.
N37
Vierailija kirjoitti:
Hah, no enpä tosiaan pyyhi pöytää viittä kertaa päivässä
Sehän riippuu myös siitä, onko pieniä lapsia syömässä. Joko syöt muruisessa, puuroisessa pöydässä tai pyyhit yhtä usein kuin on aterioitakin.
Ennen oli meillä näin. Nyt kun asutaan miehen kanssa kahdestaan, saattaa riittää pöydän pyyhkiminen 2-3 kertaa viikossa kun ollaan aika sisäsiistejä molemmat.
Vierailija kirjoitti:
Laiska töitään luettelee.
Siinähän oli kiinnostavaa tilastotietoa vuositasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leipominen ei ole kotityö koska se ei ole millään mittarilla pakollista vaan yleensä ihan harrastus.
Lähipiirissäsi ei nähtävästi ole ketään allergisia tai niitä joilla jokin ruoka-aineyliherkkyys. Kaupasta kun ei vaan saa kaikkea valmiina eineksinä kaikille.
Leivonnaiset eivät ole millään tavalla elintärkeitä, voi olla kokonaan ilman.
En ole allergikko, mutta en syö viljatuotteita kotona lainkaan.
Minä leivon myös ne leivät joita syödään kodin ulkopuolella... Kuten kokkaamme myös kaikki eväätkin työpaikalle jne.
Tarkoitin tuolla "en syö kotona" ihan sitä, että viljatuotteet eivät kuulu tavalliseen ruokavaliooni, enkä ymmärrä miksi pitäisi leipoa. Jos jossain juhlissa on tarjolla kakkua, niin silloin saatan palan ottaa.
Leipä on turhake, ja kaikki makeat leivonnaiset nyt etenkin ovat sitä. Juhlissa harvoin nautittuna ovat ok, mutta viikottain leipominen..? Täysin ylimääräistä, menee harrastamisen puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap leikit marttyyria, kun voisit hyvin jakaa nuo kotityöt koko perheen kesken? Ihan omaa hölmöyttäsi, jos passaat muita.
Kyllä me ihan penskasta asti jaettiin kotityöt niin, että kaikki tekivät jotain: Minulle kuului pölyjen pyyhintä ja vessan siivous, veli hoiti imuroinnin ja jokainen vaihtoi omat lakanansa. Pyykin hoiti äiti yleensä itsekseen, tiskikoneen tyhjennyksen hoidettiin minä ja veljeni. Joku meistä leikkasi nurmikon vuorotellen, äiti pesi lattiat n.kerran kuussa. Auton pesu oli lapsena niin hauskaa, että sitä tehtiin kesällä veljeni kanssa vähintään kerran viikkoon. (isä menehtyi ollessani taapero, ei siis laiskotellut sohvalla..)
En käsitä miksi kukaan vanhempi olisi niin tyhmä, että antaisi lasten laiskotella ja sitten itse tietysti suureen ääneen itkee, kuinka väsynyt on.Kerrotko missä kommentissa ap. uhriintuu tai leikkii marttyyriä?
Itse tulkitsen ap. kommentin niin, että on ottanut aikaa, miten paljon aikaa menee kotitöiden tekemiseen, jos ne tehdään "suositusten" tai vaikka Marttojen ohjeiden mukaan, jotta koti pysyisi siistinä ja puhtaana ja lisäisi asumisen laatua ja viihtyvyyttä. En löytänyt kommentissa mitään marttyyriä tai valittamista.
Jos tähän palstaan on uskominen, aikaisemmissa aloituksissa monet ovat kokeneet riittämättömyyttä ja ajanpuutetta kun puhutaan kotitöistä. Ja se on yksi syy avioeroihin tai ainakin sysäys eron harkintaan.
Täällä jotkut vaihtavat lakanat 2kk välein 15minuutussa.
Kun vastaavasti meillä aikaa parisängyn lakanoiden vaihtamiseen menee puoli tuntia ja se tehdään 2vk välein. Imuroidaan patjat, tuuletetaan ja ravistellaan ulkona päiväpeitto, tyynyt ja peitto jne. ja sen jälkeen vaihdetaan vasta lakanat.
Jotenkin ristiriitaista, kun ihmiset laittavat paljon rahaa asuntoon ja sisustukseen, mutta silti useimmat eivät panosta kodin puhtauteen ja siisteyteen, vaikka se lisää asumisen laatua ja viihtyvyyttä.
Onko näissä kotitöissä joku ainoa oikea totuus kuinka lakanat on vaihdettava tai maton hapsut suoristettava? Vai olisiko asia jonka jokainen ihminen saa ihan itse päättää? Se viihtyisyys voi tulla kotiin muustakin kuin pölyttömyydestä: hyvästä ilmapiirista, perheenjäsenten aidosta viihtymisestä keskenään. Välillä näillä palstoilla ne himosiivoojat tuntuvat aika rasittuneilta, olisiko muilla perheessä kotona mukavampaa jos jääkaappia puunattaisiin vaikka puolet vähemmän ja se säästyvä aika vietettäisiin lasten ja miehen kanssa heidän kuulumisistaan jutellen?
Tai sitten vaan olla möllötellään läävässä ja ollaan kaikin puolin vanhempina yhtä paskoja kuin siivoojinakin..
a
...ja tehosiivotessa opitaan humaanit ja empaattiset tavat suhtautua toisineläjiin? Suvaitsevaisuus töytyy myös siivota pois omasta elämästä?Mikä suvaitsevaisuus? Laiskojen ja tyhmien hyysääminenkö?
Suvaitaan myös muita tapoja elää. Ei pidetä omia valintoja ainoina oikeina.
Silloin kun asutaan okt niin on samantekevää siivoaako vai ei, mutta tilanne on aivan toinen, jos asuu krs- tai rivitalossa, sillä likaisessa ja siivottomassa kodissa viihtyvät ja lisääntyvät tehokkaasti eri tuholaiset ja ötököt esim. sokeritoukat, luteet, rusakat, kärpäset jne. ja lopulta on koko taloyhtiön riesa. Ja se on jo todellinen ongelma, kun kodin ovat niin siivottomia ja jopa terv.riski.
https://www.kiinteistoposti.fi/tuholaiset-karttavat-siisteytta/
Sinun taloyhtiössäsi on varmaankin myös matkustelu kielletty - sillä tavallahan ne lutikat ja torakat yleensä taloon tuodaan?
Onneksi ei nykyisin saa enää matkustaa :D
Luteet ja torakat tulee matkatuliaisina, koska ihmiset eivät osaa suojautua niiltä.
Vanhoina hyvinä aikoina ennen koronaa kun matkustettiin vierailla mailla, pidettiin matkavarusteet matkalaukuissa ja laukku isossa muovipussissa (menee pieneen tilaan matkan aikana, eikä paina). Hotellihuoneissa on sellainen ritiläteline laukuille ainakin fiksuissa paikoissa. Se on turvallisempi alusta laukuille kuin lattia.
Mutta vaatii sen asian mieltämisen, että syöpäläisiä voi olla paremmissakin hotelleissa.
Meillä imuroidaan useamman kerran viikossa koska pieni konttaava lapsi, se helppoa kun omistaa johdottoman dysonin imurin missä hyvä akku. Lattiat pestään varmaan kerran kk ellei sitten tule sotkua, vauva kuolaa kamalasti ja jos niitä alkaa joka päivä pyyhkiä lattioilta mopilla niin saa olla koko ajan moppi kädessä. Astianpesukone käy kerran päivässä samoin pyykinpesukone. Vessa pestään tarpeen mukaan yleensä kerran viikossa ja aina vieraiden jälkeen. Keittiön tasoja saa kyllä olla usein pyyhkimässä jos yhtään laittaa ruokaa itse, otan muruset dysonin imurilla missä rikkaimuri ominaisuus(tosi kätevä imuri lapsiperheissä ja eläintalouksissa). Ikkunoiden pesua yms siivousta tehdään suursiivouksena pari kertaa vuodessa. En ota stressiä kotitöistä vaikka olenkin kotiäiti, välillä pyykkivuori kasvaa samoin tiskit jää laittamatta mutta aina ei vaan jaksa.
Alue: Aihe vapaa
Suvaitaan myös muita tapoja elää. Ei pidetä omia valintoja ainoina oikeina.