Alakoulun opettajia paikalla?

Meilläpäin ei ole tapana muistaa yhtään mitenkään.

Ei tarvi tuoda mitään. Tai sitten se lapsen tekemä kortti korkeintaan. Oikeasti. :) 

t. Ope

Osta joku kiva koriste-esine, niin että lapsesta jää konkreettinen muisto :) Suklaat ja leffaliput tuntuvat vähän ankeilta ja persoonattomilta.

En ole alakoulun ope, mut oon ollut pitkään samanikäisten harrastustoiminnassa mukana.

Suurin osa taitaa ostaa jouluksi suklaata ja keväällä kukkia. Jos tekee päinvastoin, niin poikkeaa massasta, mut onnistuu silti.

Lahjakortit ovat muuten sellaisia, että virkamiehet eivät saisi niitä ottaa vastaan, joten mieluummin kahvipaketti kuin lahjakortti, jolla saa kahvia.

En halua mitään. 

t. Opettaja

Tuo lahjojen tuominen on paisunut... En ymmärrä, miksi pitäisi viedä. Tietysti on kiva saada ilmaista suklaata tmvs., mutta...onhan muistettavia muitakin, sukulaisia, ystäviä ym. Opettajat eivät usein edes halua mitään. Kyllä heillä on palkka, jolla saa ostettua.

nosto

Minullekin opena riittäisi se lapsen tekemä kortti ja ehkä siihen pieni viesti, mikä vaikka syksyllä on ollut koulussa kiva juttu (ihan parilla lauseella), tms. Jäisi hauska muisto siitä, muistaisi itsekin paremmin, mitä sen luokan kanssa tehtiin. Talletan nämä kaikki.

Meillä on luokassa yksi äiti, joka leipoo itse jotain: pullaa, mokkapaloja, jopa suolaisen piiraan. Minusta tämäkin on ollut ihana muistaminen.

Kerran sain luokan seinälle sopivan julisteen, jossa oli kaikkien oppilaiden nimmarit. Se oli tosi mukava myös! Ja yhä esillä!

Ja kerran oli jonkun isoisä askarrellut suurella vaivalla mobilen, jossa on kuvattuna aurinkokunta. Sekin on luokan katossa. Perheen poika oli kiinnostunut tähtiteteestä ja sattumalta pidin syksyllä pari tähtitiedettä käsittelevää tuntia sekä oppilaille vapaaehtoisen retken paikalliseen Ursan tähtitorniin. Perhe oli siitä todella iloinen ja minä ihan häkellyksistäni mobilesta.

Ykkössijan vievät lapsen tekemä/kirjoittama joulukortti sekä hyvän joulun toivotus todistustenjaon jälkeen. Ei kiitos mitään lahjoja opettajille. Koettaisille jo päästä tuosta ahdistavasta tavasta eroon. Sama myös siellä yläkoulun puolella.

Joku lapsen itse tekemä kortti/askartelu on paras lahja. Isoista ja kalliista lahjoista tulee vain vaivaantunut olo.

t. Ope

Mä olen kerran saanut upean koristenuken. Yhden lapsen äiti harrasti niiden tekemistä. Oli ihan itse maalannut nuken posliinikasvot, ommellut vaatteet, jne. Se on edelleen rakkaimpia joulukoristeitani.

Jos itse tekee jotain (leipoo, kutoo, askartelee), niin jokin sellainen on ihana, jos jotain haluaa tuoda. Ei todella tarvii olla mitään noin suureellista. Mutta mulla on parikin tuttavaa, jotka on himokutojia, eikä enää keksi, mihin oma perhe voisi kaikki neuleet käyttää. Kumpikin antanut opeille itse tehtyjä sukkia ja lapasia.

En ole ope, mutta itse suosin sellaisia "käytettäviä" eli kukat, suklaat, kynttilät ja pienet lahjakortit. Sellaisia, jotka voi käyttää pois. Pienellä summalla ei saa mitään järkevää kuitenkaan ja isoa summaa ei opettajan lahjaan voi tai saakaan käyttää.

Lahjakorttina vaikka johonkin kivaan kahvioon kaupungissanne (ehkä joku "kulttipaikka"?) kahvit ja pullat kahdelle?

Oletpa aikaisin kyselemässä, nyt on marraskuun alku.

Nimenomaan jotain käytettävää. Älä osta kippoa tai kuppia, älä edes tuikkukuppia vaan suklaata, kukka tai ihan vain lapsen tekemä joulukortti! Jos viimeksi mainittu itsestäsi tuntuu liian vaatimattomalta (open mielestä ei ole sitä), anna lahjaksi vaikka yksi elokuvalippu-elokuvateatterilahjalippu, joka noin kahdeksan euroa maksanee. Ei mitään kalliimpaa!

leffalippu, kahvilalahjakortti, joulusinappi, sukat, karkki, piparitalo, lasten askartelut, liitulakut, saunatyyny+löylytuoksu, viini, glögi...

Tällä hetkellä nelosluokan opena voin sanoa, että itse tehdyt kortit ovat kaikkein parhaimpia. Oikeasti. Paljon enemmän sydäntä lämmintä lapsen omin pienin käsin askartelema kortti kivalla viestillä, kuin kippo tai kuppi.

Lahjoista parhaimpia ovat suklaa tai muut herkut, jouluinen kukka tai pieni lahjakortti.  Muutaman todella hyvän kirjan olen myös saanut. Muutama vuosi sitten eräs lapsi toi minulle herkkukorin jossa oli glögiä ja tuoreita korvapuusteja. Se jäi varsinkin mieleen, ja oli minusta todella ihana lahja.