Säälittää 18-22-vuotiaat omilleen muuttaneet.
Todella harva tuon ikäinen on henkisesti valmis omaan asuntoon. Eivät tuon ikäiset osaa edes siivota tai laittaa ruokaa. Puhumattakaan siitä, millä elättävät itsensä.
Kommentit (60)
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 17:44"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 17:41"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 17:21"]
Minä ja moni samanikäinen tuttavapiirissäni oli 18-vuotiaana juuri ja juuri teini-iästä yli päässyt, moni muutti omilleen vasta saatuaan opiskelupaikan n. 20-vuotiaana välivuoden jälkeen. Kas kun kaikki eivät pääse kouluun suoraan lukiosta ja kaikki eivät käy ammattikoulua, josta on mahdollista valmistumisen jälkeen mennä samantien kokopäivätöihin joilla on vielä mahdollista maksaa vuokraa. Se vasta noloa olisikin jos pitäisi kelan tuilla muuttaa asumaan johonkin rähjäiseen yksiöön ihan vain koska on "noloa" asua vielä 19-vuotiaana vanhempien luona.
Eniten ihmetyttää nämä tapaukset ja heidän vanhempansa, jotka hehkuttavat kun Karoliina-Petteri on niin itsenäinen ja muutti jo 18-vuotiaana pois kotoa keskustaan kun tahtoi asua lähempänä baareja ja kävi osa-aikatöissä tarjoilijana. Totta kai sai asumislisää Kelalta ja meiltäkin vielä 200 euroa kuussa kun palkka oli nettona vain 600 euroa ja välillä käytiin ruokaakin viemässä ja maksettiin vaatteita ja biletystä. Että sellaista itsenäisyyttä. Karoliina-Petteri muuten ei saa käyttää pyykkikonetta tai hellaa, eikä siivoaminenkaan maistu kun äiti ei ole pakottamassa. Ruokana on joko einespitsaa, nuudeleita tai makaronia.
[/quote] Yksi minun lapsistani muutti lukion toisella luokalla kaksioon asumaan omilleen. Tekee osa-aikatöitä ja maksaa ihan itse kulunsa ja pärjää hyvin. Tämä Espoossa jossa asuminen ei ole halvimmasta päästä.
[/quote]
Ja kyseessä vanhempien sijoitusasunto?
[/quote] Tämä ihan normaali vuokra-asunto jonka haki ihan itse. Vanhemmalla, sillä ainoalla, ei ole yhtäkään omistusasuntoa, vain kesämökki.
Kyllä tuon ikäiset yleensä tuollaiset asiat osaavat ellei heillä ole jotain sairautta tai vammaa. Eri asia vain on, että viitsivätkö tehdä niitä.
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 14:43"]
Todella harva tuon ikäinen on henkisesti valmis omaan asuntoon. Eivät tuon ikäiset osaa edes siivota tai laittaa ruokaa. Puhumattakaan siitä, millä elättävät itsensä.
[/quote]
Kaikki ei ole samanlaisia kuin sinä.
En usko, että useimpien AP:n kuvailemien henkilöiden kohdalla olisi kyse siitä, ettei OSAISI tehdä niitä asioita, vaan siitä, ettei yksinkertaisesti JAKSA tai VIITSI. Siinä on kaksi täysin eri asiaa.
voi hitto harmi kun et kertonut tuota tietoa 23 vuotta sitten,muutin silloin omilleni ja olin vain 17vuotias.Pärjäsin silloin paremmin kuin nyt yli nelikymppisenä!
Muutin heti peruskoulun jälkeen (olin 15 v.) maalta kaupunkiin, sain töitä konttoriapulaisena ja aloitin iltalukion. Mitään taloustöitä en osannut juuri tehdä, kahvinkeitto onnistui, kun sain joltain sukulaiselta keittimen - eikä ne taloustyöt kyllä kiinnostaneetkaan yhtään. Ajattelin, et sitten vanhana voi opetella tekemään ruokaa, nyt on muuta paljon mielenkiintoisempaa, ja söin eineksiä ja niitä pahamaineisia nuudeleita.
Nyt olen viiskybänen eukko, korkeasti koulutettu, asiantuntijatyössä, oma asunto jne ja niitä taloustöitä välttelen vieläkin - edelleen on aina jotain paljon mielenkiintoisempaa tekemistä kuin vessan kaakeleiden puunaus hammasharjalla, esim. tähtien tiirailu kaukoputkella, lintujen bongaus tossa Viikinlahdella, kanootilla melominen Vantaan paskaojassa, kallioiden ja pilvien valokuvaaminen, blogin pitäminen, vaatteiden tuunaus, pöytälaatikkorunojen rustaus, mitä vttu tahansa muuta kuin kaakeleiden jynssäys hammasharjalla.
Ja ruokaa en juuri sen paremmin osaa laittaa kuin nuorenakaan - mut mul on oma kokki, keskiluokkainen ja keskitapainen kermaperse, joka tykkää pipertää ruualla ja kehitellä uusia reseptejä. Ja on se ihan OK sängyssäkin. Kyllä tuota jonkun aikaa kattelee.
Mikset pannut tätä ideaasi tuohon "keksi provo" -ketjuun?
Kyllä olen sitten säälittävä kun lähdin 19-vuotiaana opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, sitä kautta pääsin töihin ja maksamaan veroja. :(
Mä muutin poikaystävän kanssa omilleen heti kun lukiosta valmistuttiin.. tein töitä opiskelujen ohella ja saatiin ihan itse päättää asioistamme. Ei meillä ollut ikinä mitään ongelmia eikä kukaan meille siivonnut tai kokannut... kannattais varmaan opettaa ne lapset laittamaan ruokaa ja tekemään kotitöitä silloin 10-17 vuotiaana..
Oma "säälittäväni" tienasi kesälomalla 8 viikossa melkein 5000 euroa eli ei siinä kannata nyt ihan tippa linssissä olla ; )
Jahas, mä kyllä avustan taloudellisesti muualla asuvaa lastani. Muuten olisi ollut korkeintaan pari kolme ammattia valittavana, joita olisi voinut opiskella kotoa käsin ;-)
Ei lapseni pysty elättämään itseään, koska on opiskelija. Muuten hoitanee asiansa. Elätämme häntä, koska olemme hänet maalmaan saattaneet. Lapsia tehdään tasan se määrä kuin heitä pystyy elättämään ja opintoaikana avustamaan. Kohta tänne on tulossa opintomaksutkin. Siinä sitten on sormi siellä synnytysautomaateilla. Säälin heidän lapsiaan.
Onneksi kaikki eivät ole opettaneet lapsiaan yhtä avuttomiksi kuin sinä. Jos nuori ei osaa 18-vuotiaana siivota tai laittaa ruokaa, niin millä perusteella hän osaisi sen paremmin 23-vuotiaana?
Siinähän sitä oppiii. Itse muutin omaan asuntoon alle 19 vuotiaana. Ja silloinen poikaystäväni majaisli samassa asunnossa melkein vuoden ennen kuin kirjat siirtyi virallisesti samaan osoitteeseen. Kesätöillä sekä viikonloppu ja iltatöillä sekä opintotuella pärjäiltiin ihan kivasti.
Vanhin lapseni muutti myös omilleen juuri ennen kuin täytti 19 vuotta.
Kaikki ei ole niinkuin sinä tai sinun lapsesi. ;)
Minä muutin 16 vuotiaana omilleni enkä ole koskaan katunut. Aina olen osannut raha-asia hoitaa, koskaan ei ole ollut siivoamisen, leipomisen tai ruoanlaiton kanssa ongelmaa. :)
Mutta ehkä minun olisi pitänyt jättää koulu ja työpaikka väliin ja lähteä sitten vasta 22v opiskelemaan itselleni ammatti? Eiks je? :)
Miten huonosti olet omat lapsesi kasvattanut jos ovat noin avuttomia??
19v:nä mun vanhin tytär oli jo omillaan, tehnyt 2 vuotta täysipäiväisesti töitä kokkina. Toinen tytär lähti samanikäisenä kotoa, opiskeli yliopistossa ja teki 2 työtä samaan aikaan - sekä rahan että kiinnostavuuden takia. Poika viihtyi kotona 22v saakka, sen jälkeen on jakanut kotityöt sujuvasti vaimonsa kanssa:D
Hävettäisi jos tuon ikäiset ei jo osaisi selvitä itse! Kaikki menestyneet hienosti omillaan:D Voin olla ylpeä heistä!
No hitsit. Ei me haluttu olla aviomieheni kanssa vanhempiemme nurkissa kun meillä oli sentään pieni vauvakin. Todettiin järkevämmäksi ostaa ihan oma asunto.
Ollaan me aika supereita kun pystyttiin pitämään huolta itsestämme ja vieläpä lapsestakin.
Minäpä olen nyt 23 ja asuin yksin monta vuotta, joista osan Suomen ulkopuolella. Ilmeisesti olis pitänyt vasta nyt muuttaa kotoa, kun en viikko sitten osannut siivota, tehdä ruokaa en käydä töissä enkä hoitaa lastani..... Mutta nyt osaan, kun juuri täytin 23!
Halooooo? Kaikki ei ole vaippaikäisiä 18-22 vuotiaina. Säälittää ainoastaan sellaiset tapaukset, joissa lapsi oman tahdon vastaisesti käsketään muuttaa pois, mutta jos nuori itse haluaa nousta siivilleen, niin eiku vaan :D Pari kymppiä sinne tänne sillon tällön, jos haluaa vanhempi hiukan avustaa, mutta ei tuon ikäisiä tarvii elättää kenenkää, ellei nyt ole sitten jotenkin sairas ettei voi töissä käydä opiskelujen ohella.
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 18:19"]
[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 15:00"]
Ap on pojan äiti. Pojathan on yleensä aika tumpeloita mitä tulee kotitöihin, kun mami-kulta on kuorinut perunatkin valmiiksi. Ja jos tällainen poika muuttaa pois kotoa, käy mami siivoamassa, pyykkäämässä ja viemässä jääkaappiin ruuat. Ja soittaa pakkasaamuna, että muistathan varmasti laittaa pitkät kalsarit jalkaan.
[/quote]
Ole hiljaa säälittävä ämmä kun et mistään mitään tiedä.
Ne pojat joutuu vuodeksi eroon kaikesta sivistyksestä opettelemaan miten jumalauta siivotaan tavalla, jolla yksikään ämmä ei tule ikinä siivoamaan. Kuinka moni teistä losoperseistä on kyhnyttänyt vessan kaakelien saumat hammasharjalla? Moniko teistä vajukeista pyyhkii joka päivä pölyt kaappien ovien päältä?
Monenko teidän vaatekaappi on tarkastettu kertaakaan, että jokainen vaatekappale on viikattu sentilleen samalla tavalla?
Moniko teistä paksukaisista petaa vuoteensa joka aamu siten, että päiväpeitteen saumat kulkevat viivasuorassa ja jos ei kulje niin petaatte niin monta kertaa uudelleen, että kulkee.
Kuinka moni teistä ämmistä on nukkunut kaksi viikkoa paskaisessa teltassa keskellä talvea lapissa? Oppii laittamaan pitkät kalsarit jalkaan.
HAHA, niin kuka se osaakaan siivota ja pukeutua ilman mamia :D
[/quote]
Täällä on taas joku pikku poika huutelemassa. Se koitos kestää teiltä vuoden, jollain vähemmäkin, sitten kun tulette kotiin, palaatte samoiksi paskiaisiksi. Laskoiksi sellaiseksi, oletatte, että nainen tekee kaiken puolestanne, vähän niinkuin äitikin on tehnyt.
Ja kyllä, minä petaan joka aamu sängyt. Pyyhin pölyt joka päivä. Ja kyllä olen moneen otteeseen kyykännyt vessan kaakeleita, suihkun kaakeleita hammasharjalla. Vaatekappaleet eí ihan taida sentilleen olla viikattu, kun ovat eri kokoisia, mutta viikattu on kuitenkin nätisti kaappiin, selkeästi ja siististi. Paskaisessa teltassa en ole nukkunut, mutta pikkupakkastenkin tullen puen kyllä "mamikset/kalsarit" housujen alle, eikä se kauhean vaikeaa tunnu olevan.