Pelko yliopistossa

Käy opintopsykologilla jutteleen

Ei se välttämättä koskaan lopu, mutta siihen tottuu eikä pelosta enää ihmeemmin välitä. Itsellä ollut aina paha perfektionismi ja huijarisyndrooma, ja kyllähän vielä lähes 20 vuotta sitten maisteriksi valmistuttuani ja menestyksellä töitä tehneenä jokaisen uuden projektin alussa mieli uikuttaa: "nyt en osaa, liian haastavaa, nyt se paljastuu miten tyhmä olen ja miten olen huijannut itseni tähän asti, saan potkut ja joudun häpeään enkä ikinä enää saa toista työtä..." Mutta minä annan mielen ruikuttaa ja menen siitä välittämättä eteenpäin. Ei se oikeastaan haittaa se mielen valitus kun suhtautuu siihen kuin ulkopuolisena katselijana. Nuorena en vielä tosin osannut tätä ja sillloin päädyin pelon takia usein prokrastinointiin, joka oikeasti esti suoriutumista, ja tätä epäonnistumista sitten pidin taas lisätodisteena tyhmyydestäni.

Jotkut saavat paljon huonompiakin arvosanoja, eivätkä pelkää silti. Mistä ap tämä irrationaalinen pelko sinulla kumpuaa?

Mitä väliä jos et jostain tentistä pääse läpi? Pelkäätkö että se kertoo sun tyhmyydestä? Eikö se kerro vaan huonosta valmistautumisesta? Tentin voi aina tehdä uudelleen.

Hae apua.

YTHS psykologi.

Omia juttujasi pääset purkamaan ja selvittämään. Ei se opiskelu ole pelkkää pelkoa ja opintopisteitä.

Sinulla matkan varrella jotain traumoja, mitkä vaan näkyvät noin.

Sinä itse kärsit siitä.

Opiskeluaika on myös itsen oppimista, jossa apuna se psykologi ln hyvä.

Soita suoraan tai mene terveydenhoitajan kautta.

Joka tapauksessa mene.

Itselläni vaikka mitä oli aikoinaan. Onneksi menin. Itsellä kynnys oli suuri.

Vierailija kirjoitti:

Hae apua.

YTHS psykologi.

Omia juttujasi pääset purkamaan ja selvittämään. Ei se opiskelu ole pelkkää pelkoa ja opintopisteitä.

Sinulla matkan varrella jotain traumoja, mitkä vaan näkyvät noin.

Sinä itse kärsit siitä.

Opiskeluaika on myös itsen oppimista, jossa apuna se psykologi ln hyvä.

Soita suoraan tai mene terveydenhoitajan kautta.

Joka tapauksessa mene.

Itselläni vaikka mitä oli aikoinaan. Onneksi menin. Itsellä kynnys oli suuri.

Millaisia asioita sinulle paljastui, kun kävit läpi omaa opiskeluasi ja sen ongelmia? Olen ihan varma, että hyötyisin itsekin psykologista ja aion varata ajan. Olisi hyödyllistä kuulla jo sitä ennen muiden kokemuksia niistä asioista, jotka vaikeuttavat opiskelua.

Olen koko ajan niin stressaantunut opiskeluista, että vatsaan sattuu... Pelkään, etten selviä. Ja mitä sitten työelämä, jos tämäkin on jo tällaista! Tulevaisuus näyttäytyy pelottavana. Ja olisi pakko valmistua aikataulussa ja työllistyä, onneksi olen hyvin työllistävällä alalla. Täytyy vihdoin saada kunnon palkaa ja maksella velkaa pois ja pystyä tarjoamaan lapselle enemmän, mitä itsellä oli.

ap