Onko nykyään olemassa vielä paljon sairauksia joille "ei voi tehdä mitään"?
Vai sanooko julkisen puolen lääkärit vain niin? Itsellä jo toinen sellainen sairaus. Väsyttää olla koko ajan sairaana vuodesta toiseen.
Kommentit (33)
ALS. Rabies, jos oireet ovat ehtineet tulla.
Lähes kaikki autoimmuunisairaudet.
Vierailija kirjoitti:
skitsofrania
Joissakin tapauksissa skitsofreenikko on parantunut dialyysihoidolla. Se ei kuitenkaan auta kaikkia. Todennäköisesti skitsofrenia on vain oire, jonka takana on erilaisia sairauksia.
On. Ihminen voi olla sairas ja elämä äärimmäisen rajoittunutta. Tuntuu, ettei edes haluta selvittää syytä, on vaan helpompi pistää diagnoosi XX.XX NAS. Sitten saa taistella vammaispalvelun kanssa, tuntuu ettei lähtökohta ole potilaan elämän helpottaminen, vaan tekosyiden keksiminen, miksi ei lakisääteistä apuvälinettä tarvitsisi myöntää. Työkykykin voi olla mennyttä, mutta eläkkeelle ei pääse, koska sairautta ei selvitetä kunnolla, niin tässäkin jää porsaanreikä eläkkeen hylkäämiselle. Kaiken takana on ihminen eikä mikään säästökohde!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
skitsofrania
Joissakin tapauksissa skitsofreenikko on parantunut dialyysihoidolla. Se ei kuitenkaan auta kaikkia. Todennäköisesti skitsofrenia on vain oire, jonka takana on erilaisia sairauksia.
Tai ei ylipäätään ole kyse skitsofreniasta edes mt-syynä.
Tietyt syövät ja lihasrappeumataudit, dementoivat sairaudet, nivelrikko, tietyn rajan yli edenneet tartuntataudit kuten rabies ja trikinoosi. Nämä siis sellaisia joissa oireitakaan ei saa kokonaan pois.
Autoimmuunisairauksia ja skitsofreniaa ei osata parantaa, mutta niissä suuressa osassa tapauksia saa oireet pois lääkityksellä.
Aiemmin jo mainittujen lisäksi on tuhansia länsimaissa harvinaisia sairauksia, joihin ei tiedetä hoitokeinoa. Esimerkiksi Afrikan mantereella varsinainen tautipankki. Täällä on tutkittu ja kehitetty hoitoja vain sellaisiin sairauksiin, joista itse kärsitään.
Virus-taudit. Ei voi kun oireenmukaista hoitoa antaa...
Monissa sairauksissa syntysyy on tuntematon,joten se rajoittaa hoidon kehittelyä. Näin erityisesti sisäsyntyisissä sairauksissa.
Onneksi monien sairauksien hoito on kehittynyt ja nykyään lääkehoidolla saa lähes normaalia elämää elettyä.
Kehitysvammat
Kolarit vammautumiset
Syöpää, alzheimers, dementia ym
No vaikka kuinka paljon! Oireita voidaan ehkä lievittää mutta parantaa ei.
On erittäin heikosti hoitoon reagoivia MS-tauteja, IBS-sairauksia, mielisairauksia, neurologisia poikkeavuuksia kuten ADHD, migreeneja, Hortonin neuralgiaa, ihosairauksia kuten jäkälät, vulvodynia, hermokivut, epilepsiaa, refluksia, vaikeita unihäiriöitä, kroonista väsymysoireyhtymää vain muutaman mainitakseni. Osa tapauksista on lieviä, osa taas vaikeasti invalidisoivia.
Esimerkiksi eri syistä johtuvan kroonisen kivun kanssa elää joka viides suomalainen.
COPD, vuosia sitten sille ei voitu tehda mitaan, nyt on laakitys ja hengitykseni on parantunut niin etta laakari melkein hyppi tasajalkaa.
Silmasairaudet, niihin on USAssa laakkeet, Suomessa ei.
Useimmat mielenterveyden häiriöt.
Aika parantaa ne tai sitten ei.
Zombieksi tekevää lääktystä en pidä hoitona. Enkä rupattelua seinälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
skitsofrania
Joissakin tapauksissa skitsofreenikko on parantunut dialyysihoidolla. Se ei kuitenkaan auta kaikkia. Todennäköisesti skitsofrenia on vain oire, jonka takana on erilaisia sairauksia.
Tai ei ylipäätään ole kyse skitsofreniasta edes mt-syynä.
Ei varsinkaan pitkälle kroonistuneessa skitsofreniassa, vaan kyseessä on usein ihan psykoaktiivisten aineiden tuottama alttius sekavuudelle ja tunteiden latistumiselle. Neuroleptit ovat tällöin aiheuttaneet niin vaikeita vaurioita potilaan hermojärjestelmään, että kemiallista lobotomiaa on vaikea purkaa edes niistä vieroittautumalla. Juuri näistä kroonikoista seulotaan potilaita lääkekokeisiin. Menetelmä on simppeli ja sitä käytetään systemaattisesti ihan jokaisessa lääkekokeessa: erotat nämä lääkeriippuvaiset ressukat mahdollisimman nopeasti edelliseltä neuroleptiltä ja ajat heidät sitten satunnaisesti joko plasebolle tai toiselle neuroleptille. Ns. vieroituskokeissa tutkitaan psykoosin uusiutumista ja tilastollisesti kohonnut uusiutumisriski vieroistusoireista kärsiiven ryhmässä tulkitaan perussairauden uusiutumiseksi. Kuva skitsofreniasta näin ollen muokkautuu hoidossa olevien lääkeriippuvaisten kroonikkojen kautta, kuten muissakin psyykelääketutkimuksissa tuppaa käymään. Se ei ole kuva mistään sairaudesta, vaan siinä kuvataan sitä mitä kaikkea jännittävää tapahtuu, kun vieroitat ihmisen neuroleptiltä alle viikossa ja mittailet havaintojasi kvantitatiivisesti tulkintojasi pistetyttävällä kyselylomakkeella. Ja onhan se aika vitsikästä väittää, että näissä olisi jotain plasebokontrollia oikeasti -kyllä sen helposti havaitsee, syödäänkö sitä kalkkitapletteja vai voimakkaita dopamiinin salpaajia.
Niin sanottu dopamiinihypoteesi ennustaa, että psykoosiriskiä lisää korkea dopamiinitaso tai herkkyys dopamiinille, jonka psykoosilääkkeet neuroadaptaation kautta tuottavat. Tätä on tutkittu eläinkokeissa, joissa eläinten herkkyyttä amfetamiinille on tutkittu neuroleptien syöttämisen jälkeen. On huomattu, että ajan kanssa herkkyys lisääntyy, vaikka se alussa vähenee. Näin saadaan aiheutattua potilaille neurologinen adapataatio, joka ei vain kroonista, vaan usein aiheuttaa tämän ns. skitsofreniaksi kutsutun sairauden. Sille on ominaista juuri tunteiden latistuminen ja apatia yhdistettynä hassuihin uskomuksiin ja aistiharhoihin.
Harvinaisia sairauksia on laaja kirjo. Tuolta löytyy 64 sivun mittainen lista niitä:
https://rarediseases.org/for-patients-and-families/information-resource…
Isoon osaan ei ole kuin oireenmukaista hoitoa, kun lääketieteen resurssit ei riitä tutkimiseen. Silti arvioiden mukaan harvinaisia sairauksia esiintyy joka 15. Ihmisellä.
Eli arvioiden mukaan Suomessakin noin 350000 sairastaa harvinaista sairautta.
Tavalliseen nuhakuumeeseen ei ole keksitty tehokasta torjuntakeinoa, vaan se toistuu useilla ihmisillä vuosittain.
Tervekin ihminen kuolee viimeistään, kun sydän pysähtyy.
Sairaudet pitää myös olla oppikirjojen mukaisia että niihin saa hoitoa. Nyt kun on menossa tämä puhutaan migreenistä -kampanja, niin voisin tuoda sen esiin esimerkkinä. Sillon kun migreenikohtauksen oireet oli oppikirjan mukainen näköaura, kova päänsärky ja oksentelu, niin siihen oli olemassa lääkkeet. Sitten kun kohtaukset muuttui ja pitkittyi ja jatkuvan päänsäryn lisäksi mukaan tuli raajojen puutumisia ja aivosumuja, niin mitään lääkkeitä ei enää ollutkaan eikä migreenille voinut tehdä enää mitään. Pelkkää kärsimystä sitten koko elämä.
Esim. Ihottumille ei voida tehdä julkisella mitään, koska niin kallista alkaa selvittää syitä ja mahdollista lääkitystä. Todetaan vaan, että syy tuntematon, ei voi tehdä mitään.