Lue keskustelun säännöt.
Perse repesi synnytyksessä, mites seuraava synnytys?
02.11.2013 |
Mulle tuli ekassa synnytyksessä 3.asteen repeämä. Nyt suunnitelmissa olisi piakkoin alkaa yrittämään pikkukakkosta. Kaipaisin nyt kokemuksia teiltä joille on käynyt samalla tavalla, miten seuraava raskaus ja synnytys meni ja mitä vaikutuksia aiemmasta repeämästä oli? Mietin tässä sitä että uskallanko enää toista lasta tehdä jos en saa keisarileikkausta. Ekasta synnytyksestä ja jälkivaivoista jäi verran pahat traumat ettei tuota vieläkään ilman itkua muistella.
Varsinkin te joilla sulkijalihas/-lihakset meni kokonaan poikki niin miten toivuitte siitä? Jäikö pysyviä ongelmia? Mulla on synnytyksestä jo reilusti aikaa mutta ilmat karkailee vieläkin ja ulostamisen kanssa edelleen pulmia. Lisäksi välilihan alue kipuilee vieläkin eikä seksiä voi harrastaa miten vaan. Alapää tulee aina kipeäksi ja pitää olla useampi päivä väliä. Ilmeisesti nämä vaivat on sitten pysyviä. Ei vaan huvittais tota alapäätä vaurioittaa enää yhtään enempää.
Kokemuksia pliis!
Kommentit (37)
Onko totta että pahat repeämiset ovat lisääntyneet? Itsellä kohta synnytys edessä ja mietityttää tämäkin asia kaiken muun ohessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tuli 4.asteen repeämät eli sekä ulompi että sisempi sulkijalihas poikki. Olen mielestäni parantunut erittäin hyvin repeämien vakavuuteen suhteutettuna. Ilma tai uloste ei karkaile, ainoastaan välilihassa tuntuu hieman kiristävältä seksin harrastaminen ja "sauma" on vielä aika koholla, tosin repeämästä on alle puoli vuotta, joten ehkä tilanne vielä paranee.
Minulle sanottiin sairaalassa, että aiemmin suositeltiin sektiota tämmöisten repeämien jälkeen, mutta nykyään en nähdä estettä alatiesynnytykselle ja että useimmat sen valitsevat. seuraavassa raskaudessa on viikolla 36 ylimääräinen kokoarvioultra. Itselläni ei seuraava raskaus ole vielä ajankohtainen, mutta pistää miettimään uskallanko ottaa riskin että repeämät uusiutuu alatiesynnytyksessä, jolloin korjaaminen ennalleen tuskin enää onnistuu...
Aika uskomatonta 21 jos tosiaan vielä nelosasteelle repesit ja silti voisi alakautta yrittää. Hyvä että olet toipunut hyvin. Mä en kyllä henkisesti kestäisi pidätyskyvyn menetystä kun se on nykyiselläänkin paljon huonompi kuin ennen synnytystä. Eli pitää ehkä varautua siihen että joutuu "taistelemaan" sektiosta. Kuka siitäkin vastuun ottaa jos perse repeää uudestaan eikä saada korjattua? Synnyttäjälle se vastuu sälytetään, "itse päätit alateitse yrittää". Sori mutta ei nappaa tuo vaihtoehto.
Kaikkea sitä naisen pitää kestää....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos itselleni olisi tullut pahat repeämät jo ekassa synnytyksessä, vaatisin seuraavaan sektion. Jos ei hyvällä, niin pahalla sitten.
Se on kumma jos pitää tuonkin asian takia tapella! Ap:lla ja muilla vastaavan kokeneilla on hyvä syy sektioon.
Mullekin tuli ekasta 4. asteen repeämä. Jos joskus yritämme toista lasta, ajattelin käydä ensin kysymässä neuvolassa "synnytystapa-arvion". Kuvittelisin, ettei sektion saaminen vaatisi kovin paljon perusteluja, vaikka onhan siinäkin omat riskinsä.
Palauduin kyllä repeämästä ihan ok. Ei karkaile mikään, vaikka alapää onkin vähän arpinen ja toisinaan vessakäynnit ovat vaikeita. Synnytyksen jälkeen meni tosi pitkään, ennen kuin pystyin istumaan tai sain edes syödä, koska suoli piti tulehdusriskin takia pitää tyhjänä... Toisinaan mietin, miten selvisin järjissäni siitä kaikesta. Onneksi vauva oli ihana ja "helppo".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä repesin ekassa synnytyksessä kunnolla ja siinä ponnistus kesti tunnin. Synnytys oli kovan työn takana. Toinen lapseni oli isompi, mutta tuli kuin "plussa-piste plop" vain 15 min ponnistuksen jälkeen ja vaurioittamatta äitiään lainkaan.
Ensimmäiseni jälkeen minut kyllä varmasti kursittiin kasaan kunnolla; kätilöni kommentoi ettei synnyttämistäni tule huomaamaan ulkoisesti vain sisätarkastuksessa.Joten kai se ensimmäinen lapsi vain avaa sen kanavan niin, että toisten on helpompi tulla!
Keskustele toki lääkärin kanssa juuri sinun tapauksestasi, jotta saat varmuuden, ettei repeäminen voisi toistua esim. jstkin fyysisestä ominaisuudesta johtuen. Mutta olen kyllä myös ystävieni ja työkavereideni synnytyskertomuksista kuullut, että niillä kenellä oli tullut repeämiä ensimmäisestä - ei ollut tullut seuraavista. Jospa se olisi vain sitä ekan vaikeutta.
Sittenhän sanotaan, että synnytyksen jäljet korjaantuu 5 vuodessa. Ilmeisesti silloin hyötyy, jos sisarukset tulisi pienemmällä ikäerolla...alle 2v.. Ja itse huomasin, että toisen lapsen syntymän jälkeen minulla palautui paikat paremmin ja jotenkin jopa parempaan olotilaan kuin mikä oli ensimmäisen synnytyksen jälkeen. Ekassa minulla ei tullut kunnon jälkisupistuksia, toisessa tuli. Nyt oloni on kuten ennen synnytyksiä ja tämä tapahtui lopetettuani imetyksen vuoden kuluttua (silloinhan viimeiset raskaushormonit vasta poistuu) ja harrastettuani vielä noin toisen vuoden liikuntaa eli kahden vuoden kuluttua synnytyksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta siinäpä se onkin kun kukaan lääkäri ei voi satavarmasti sanoa että uutta repeämää ei tule. En edes halua miettiä tuota alatievaihtoehtoa.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 23:02"]
Minä repesin ekassa synnytyksessä kunnolla ja siinä ponnistus kesti tunnin. Synnytys oli kovan työn takana. Toinen lapseni oli isompi, mutta tuli kuin "plussa-piste plop" vain 15 min ponnistuksen jälkeen ja vaurioittamatta äitiään lainkaan.
Ensimmäiseni jälkeen minut kyllä varmasti kursittiin kasaan kunnolla; kätilöni kommentoi ettei synnyttämistäni tule huomaamaan ulkoisesti vain sisätarkastuksessa.Joten kai se ensimmäinen lapsi vain avaa sen kanavan niin, että toisten on helpompi tulla!
Keskustele toki lääkärin kanssa juuri sinun tapauksestasi, jotta saat varmuuden, ettei repeäminen voisi toistua esim. jstkin fyysisestä ominaisuudesta johtuen. Mutta olen kyllä myös ystävieni ja työkavereideni synnytyskertomuksista kuullut, että niillä kenellä oli tullut repeämiä ensimmäisestä - ei ollut tullut seuraavista. Jospa se olisi vain sitä ekan vaikeutta.
Sittenhän sanotaan, että synnytyksen jäljet korjaantuu 5 vuodessa. Ilmeisesti silloin hyötyy, jos sisarukset tulisi pienemmällä ikäerolla...alle 2v.. Ja itse huomasin, että toisen lapsen syntymän jälkeen minulla palautui paikat paremmin ja jotenkin jopa parempaan olotilaan kuin mikä oli ensimmäisen synnytyksen jälkeen. Ekassa minulla ei tullut kunnon jälkisupistuksia, toisessa tuli. Nyt oloni on kuten ennen synnytyksiä ja tämä tapahtui lopetettuani imetyksen vuoden kuluttua (silloinhan viimeiset raskaushormonit vasta poistuu) ja harrastettuani vielä noin toisen vuoden liikuntaa eli kahden vuoden kuluttua synnytyksestä.
[/quote]
Et määrittele tarkemmin, kuinka pahasti repesit. Jos kyse on "vain" välilihan repeämisestä, niin sehän tosiaan paranee hyvin tikkaamisen jälkeen, vaikka olisi enemmänkin tikkejä. Sen sijaan kolmannen asteen repeämät, jotka ulottuvat peräsuoleen ja sulkijalihakseen asti, voivat ikävimmillään jättää pysyviä vaivoja. Koska ei ole tarkoituksenmukaista ottaa riskiä, että äiti käyttää vaippoja lopun ikäänsä, 3. asteen repeämät aiemmassa synnytyksessä ovat peruste sektiolle seuraavassa. Ne kun voivat olla osoitus siitä, että äidin rakenne on sellainen, että alatiesynnytys on haasteellinen. Tai vaikka näin ei olisi, ja toinen synnytys aiheuttaisi vähemmän tuhoja kuin ensimmäinen, kärsinyt sulkijalihas voi joka tapauksessa kärsiä vielä lisää toisella kerralla.
Juuri eräässä blogissa bloggaaja harmitteli sitä, että häntä suorastaan painostettiin toisessa raskaudessa sektioon ensimmäisen synnytyksen 3. asteen repeämien takia, vaikka hän itse olisi halunnut synnyttää alateitse (luoja tietää miksi). Oman synnytyssairaalani nettisivuilla on "kysy lääkäriltä"-tyylinen palsta, jossa joku nainen kysyy, uskaltaako hankkiutua uudelleen raskaaksi ensimmäisen synnytyksen 3. asteen repeämien jälkeen, ja saa vastauksen, että sektioon on hänen kohdallaan tulevissa raskauksissa lääketieteellinen syy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Komppaan edellistä. Sulkijalihakseen asti ulottuvat repeämät on paljon vakavampi juttu. Eikä voi varmasti tietää mitä seuraavassa alatiesynnytyksessä kävisi.
Keskustele läärkäin kanssa (gynekologin), mutta saat kyllä section jos haluat näin kun kerran taustalla on kolmannen asteen repeämä. Niitäkin on erilaisia, moni on ns osittaisia, ja tiedän että moni synnyttänyt sellaisen jälkeen ihan hyvin. Pyritään silloin siihen että joku kokenut kätilö hoitaa ja tukee välilihan hyvin. Papereissasi lukee jos on osittain tai täydellinen vaurio. Itse en muista että jollekin olisi tullut uudestaan sama vaurio jos ovat alakautta synnyttäneet. T käitlö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain neljännen asteen repeämät esikoista maailmaan vääntäessäni. Toisen lapsen kohdalla sain sektion ja selvitin sen ihan ensimmäiseksi, ettei tarvinnut sitä murehtia, ikinä en olisi toista alatiesynnytystä kärsinyt.
Uskoisin, että saat sektion, juttele lääkärin kanssa.
Nyt lähes 15 vuotta synnytyksestä alapää on yhtä mössöä, laskeumia taitaa olla joka lähtöön. Kammoan lääkärissä käyntejä, mutta nyt on ollut pakko ottaa itseä niskasta ja on aika gynekologille.Tätä värkkiä ei tee paljoa mieli näyttää lääkärillekään...
Kun se perse on jo revennyt niin samapa tuo vaikka repeisi uudestaan. Pilalla mikä pilalla!
Siis mitä?! Ap:n synnytyksestä on jo "reilusti aikaa" ja silti paikat paskana. Mikset ole mennyt korjauttamaan niitä paikkojasi? Vai haluatko piereskellä ja viettää surkeaa seksielämää lopun ikääsi? Nimittäin noi vaivat vain pahenevat iän myötä, jos ei niitä korjata. Joku päivä saat ostaa tenat kun kuset ja paskatkin alkavat tulla housuun!
Mikä ihme naisia vaivaa, kun ei omasta kehosta ja hyvinvoinnista huolehdita?
Siskolleni tuli pahat repeämät ekassa synnytyksessä, ihan peräsuoleen asti ja sulkijalihas poikki. Häntä kovasti painostettiin sektioon toisessa raskaudessa, mutta piti päänsä ja synnytti alateitse, koska oli toipunut hyvin "vammoistaan". Nyt katuu, ettei mennyt sektioon, koska toisessa synnytyksessä repesi vielä pahemmin.
ÄLÄ yritä toista. Helppo ratkaisu! Maailma kiittää ja tulevaisuudessa yhteiskunnalla yksi suu vähemmän ruokittavana.
Kyllä tämä maailma pärjää ilman sinun toista lastasi.
nostan