Kumpi sinusta elää rohkeampaa elämää?
A. Henkilö joka on nuoruudestaan asti käynyt töissä, elää perusarkea ja maksaa laskut ja verot kuten pitää. Säästössä on hieman rahaa ja omakotitaloa maksellaan pois Jää aikanaan eläkkeelle silloin kun pitää eikä päivääkään aiemmin.
B. Henkilö joka on levoton, vaihtaa työpaikkaa usein, on työttömänäkin välillä. Asuu välillä ulkomailla. Ei pysty sitoutumaan mihihinkään, ei ole saanut säästöön paljoaa ja asuu vuokralla. Toisaalta keksii aina uusia keinoja elättää itsensä.
B voi tuntua että on rohkea, mutta työura joka kestää 40-50 vuotta on rohkeutta kun jaksaa jatkuvaa arkea ja työpaikan hierarkiaa. Kumpi sun mielestä?
Kommentit (23)
Mä en ikinä ajattele kuin että jokainen ihminen elää elämää, jota haluaa elää. Jos joku tekee jotain, niin se tekee sitä koska haluaa. Jos eka elää tuota elämäänsä vaikka haluaisi muuta, niin outoa. Jos toka elää tuota elämäänsä, vaikka haluaisi muuta, niin outoa.
Molemmat on niin outoja oletuksia, että jos sellaisia tulee niin usein on kyse siitä, että itse peilaa muihin preferenssejään. Luulin 30-vuotiaaksi asti, että jokainen lapsi on karvaasti nielty vahinko josta yritetään iloita, koska niin itse olisin ajatellut.
Se, kumpi pystyy paremmin voittamaan pelkonsa on rohkeampi.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ikinä ajattele kuin että jokainen ihminen elää elämää, jota haluaa elää. Jos joku tekee jotain, niin se tekee sitä koska haluaa. Jos eka elää tuota elämäänsä vaikka haluaisi muuta, niin outoa. Jos toka elää tuota elämäänsä, vaikka haluaisi muuta, niin outoa.
Molemmat on niin outoja oletuksia, että jos sellaisia tulee niin usein on kyse siitä, että itse peilaa muihin preferenssejään. Luulin 30-vuotiaaksi asti, että jokainen lapsi on karvaasti nielty vahinko josta yritetään iloita, koska niin itse olisin ajatellut.
Tosi hyvin oivallettu! Mietin vain kuinka paljon on ihmisiä, jotka elävät sellaista elämää mistä eivät pidä koska ympäristön paine. Ap
En osaa arvioida. Eka vaikuttaisi laskelmoidulta.
a kohdassa ei kuvailtu mitään rohkeaa ja b kohdassa oli joku adhd
Molemmat elä yhtä tylsää elämää. Tai ei voi tietää, kun ei harrastuksista puhuttu mitään.
Ei tuossa rohkeudesta ole kysymys.
Kumpikin voi olla yhtä rohkea.
Ekalla joku ura ok
Toka esim freelancer tai taiteilija. Ok
Miksi noita pitää vertailla? Olen itse tuollainen b. Olen tavallaan ohuesti kateellinen niille kavereille joilla kestää hermo asua siellä pikkukaupungissa, olla epätyydyttävässä työssä 30 vuotta ja asua siinä asunnossa mikä tuli ostettua, vaikka se ei enää niin sopivalta tuntuisikaan. Olen kateellinen siitä että pystyvät tyytymään siihen ja ovat kohtuu onnellisia. Itselläni ei vaan kestä pää tuota. Noilla kavereilla on sitten 45 vuotiaana se maksettu asunto, itselläni ei, mutta vaikka tiedostan tämän, en pysty elämään noin. En vaan pysty. Ei ole kyse rohkeudesta. Tarvitsen vaihtelua.
A koska olisi puuduttavaa käydä töissä ilman taukoja noin pitkään.
Vaihtoehdot ovat siis tylsä vai jännittävä elämä. Tuossa mitään rohkeutta ole kummassakaan.
Ei kummassakaan välttämättä ole mitään rohkeaa, jotkut asiat eivät niinkään ole arvovalintoja vaan enemmän olosuhteisiin liittyvää mukautumista . Mä en ainakaan ajattele olevani hirmu rohkea kuin olen kituuttanut vuosikymmenen pätkätöissä (alavalinta jonka aikoinaan piti työllistää hyvin mutta hups, eipä niin käynytkään) ja välillä työttömänä. Miten voisin sitoutua työnantajaan jos hän ei minuun?
Se elää rohkeammin, joka tuikkii gigulillaan useampia hutsuja ilman kortsuja.
B on rohkeampi, koska kyllähän noissa elämänvalinnoissa on enemmän riskejä ja epävarmuustekijöitä. Se, että kestää ja jaksaa arkea, ei ole rohkeutta - se voi kyllä olla sinnikkyyttä, määrätietoisuutta tai vaikka peräänantamattomuutta. Jos esim. ajatellaan, että perusarki voi tuntua tylsältä tai puuduttavalta, niin eihän sellaisen sietäminen vaadi mitään rohkeutta sinänsä.
Toki on kokonaan toinen kysymys, täytyykö edes olla kovin rohkea. Pääasia, että voisi elää sellaista elämää, missä itse viihtyy.
Vierailija kirjoitti:
B on rohkeampi, koska kyllähän noissa elämänvalinnoissa on enemmän riskejä ja epävarmuustekijöitä. Se, että kestää ja jaksaa arkea, ei ole rohkeutta - se voi kyllä olla sinnikkyyttä, määrätietoisuutta tai vaikka peräänantamattomuutta. Jos esim. ajatellaan, että perusarki voi tuntua tylsältä tai puuduttavalta, niin eihän sellaisen sietäminen vaadi mitään rohkeutta sinänsä.
Toki on kokonaan toinen kysymys, täytyykö edes olla kovin rohkea. Pääasia, että voisi elää sellaista elämää, missä itse viihtyy.
Ei B:kään ole varsinaisesti rohkea, ainoastaan tuuliviiri, joka ei osaa sitoutua mihinkään (työhön, kotipaikkaan, ihmisiin, jne.) Toki tällaiset ihmiset hyvin mielellään esittävät tämän luonteenpiirteen rohkeutena.
Rohkeutta on elää omannäköisensä elämä eli jos nuo ovat omia valintoja, niin kumpikin on rohkea.
En lue aloitusta, mutta miksi pitäisi elää rohkeaa elämää? Mikä arvo tuo rohkeus on?