Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä mieltä mun miehestä?
02.11.2013 |
Hei!
Melkoinen kultakimpale, vai mitä?
Olin nukutuksen vaatineessa leikkauksessa keskiviikkona. Perjantaina mies lähti työreissulle (työosuus klo 16, jäi hotelliin yöksi illanistujaisiin).
Työasia oli toki pakollinen, mutta eikö rakastava puolisi olisi tullut kotiin yöksi iltatilaisuuden sijaan? Tai edes kysynyt minulta, mitä olen mieltä asiasta. Olisin antanut hänen mennä, mutta mielestäni kyse on toisesta huolehtimisesta, että olisi edes kysynyt, että onko on.
No viime yönä meinasi lähteä taju, kun istuin vessassa.
Mies ei ole vieläkään tullut kotiin reissulta. Soitti pikaisesti ja huomasin, että oli humalassa. Totesin, että olisin onnellinen jos pysyisi pois kotoa kokonaan.
Jatkaisitteko suhdetta tämmöisen äijän kanssa?
Kommentit (17)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hmmm, oletko kertonut miehellesi, että olisit halunnut hänen olevan kotona ja tarvitset häntä?
miehet kun eivät ymmärrä vihjeitä. Heiltä pitää suoraan pyytää.
3 varmasti olisi, mutta en haluaisi, että kukaan näkee, miten onnettomassa suhteessa elän. Pitää syödä jotain leipää nyt nälkääni. ap
4, ei aikuinen mies voi olla noin typerä, ettei tajua. Ymmärrän, jos tässä olisi kyse jostain arjen pikku hommista ja mies ei tajua vihjettä. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilaa pizza ja mieti sitten. Nälkäisenä kaikki vituttaa satakertaisesti.
Mun mies on välillä vielä pahempi, lapsen takia kestän. Ja vähän itsenikin, koska on siinä hyvätkin puolensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 17:12"]
4, ei aikuinen mies voi olla noin typerä, ettei tajua. Ymmärrän, jos tässä olisi kyse jostain arjen pikku hommista ja mies ei tajua vihjettä. ap
[/quote]
kyllä vain jotkut ovat.
Pyydä ensin häneltä suoraan mitä tarvitset. Jos hän silti lähtee, niin sitten on paska mies. Jos hän ei ole ymmärtänyt, niin hänellä on vain vaikeuksia asettua toisen asemaan.
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 17:10"]
hmmm, oletko kertonut miehellesi, että olisit halunnut hänen olevan kotona ja tarvitset häntä?
miehet kun eivät ymmärrä vihjeitä. Heiltä pitää suoraan pyytää.
[/quote]
No kyllä nukutusta vaativa leikkaus on juttu, josta pitäisi tajuta itsekin, että toinen voi tarvita apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tainnut olla isokin operaatio sitten kyseessä?
Kurjaa, ettei teillä ole mitään kaapeissa, joten tilaa se pitsa.
Kyse ei taida olla rakastavaisuudesta, vaan vaan tottumuksesta. Eli et ole ennenkään pyytänyt apua, et nytkään, mistä mies voisi tietää, milloin ehkä tarvitset läsnäoloa milloin et. Tää on tätä, kun ei uskalleta oikeasti kommunikoida.
Ei mies välttämättä tajua mitään vihjeitä. Eikä edes nainenkaan. Tuolla tyylillä että odotat miehen olevan ajatustenlukija, teillä on tiedossa pitkät ja riitaisat vuodet. Mies varmaan olettaa että tilaat pizzan sinne kotiin, niin varmaan hän itse tekisi. Ja makaisit sohvalla kaljatölkki kädessä.
Ehdotan että ripität miehen kunnolla, kun tulee kotiin, ja jatkossa sanot selkeästi mitä toivot ja odotat. Muuten teillä ei ole tulevaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten pärjäsit leikkauksen jälkeen ke-pe kotona? Auttoiko mies silloin? Hän ilmeisesti tietää mm. nostorajoituksestasi? Miten teillä yleensä on joutunut kaupassa käymiset kun ette olleet tuon paremmin pyhäpäivään varautuneet? En nyt ihan kaikkea miehen niskoille pistäisi, aikuisiahan te molemmat olette. Sinäkin olisit voinut varata jo alkuviikosta ruokaa jääkaappiin. Mutta jos ruokaa ei nyt ole, niin tilaa se pizza, muuta ruokaa ja juomista. Sitten laitat miehelle viestin, että jos meinaa homman jatkuvan, olisi paras käväistä selvin päin kotona joskus. Miehen kanssa kannattaa yleensäkin jutella mahdollisesta tulevaisuudesta.
Mikä kumman tarve naisilla on vihjailla? Mitä kumman lisäarvoa te kuvittelette parisuhteen siitä saavan? Elämässä ei ylipäätään tarvitse lainkaan noin epämääräistä ja epäluotettavaa viestintätapaa kuin vihjailu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 17:10"]
3 varmasti olisi, mutta en haluaisi, että kukaan näkee, miten onnettomassa suhteessa elän. Pitää syödä jotain leipää nyt nälkääni. ap
[/quote] Ei herttinen, mitä ystäviä sinulla on jos sinun pitää heille näytellä muuta kuin mikä tilanne oikeasti on? Yksinkö tilannettasi aina mietit, etkö koskaan juttele ystäville suhteestasi, elämästäsi, unelmistasi, toiveistasi...? Entä vanhempasi tai sisaruksesi? Eikö heitä yhtään kiinnosta sinun olotilasi? Saattaisin tuossa tilanteessa soittaa vaikka vanhemmilleni ja mennä sinne pyhäpäivän viettoon, en viitsisi tilannettani häpeillä, ihmiset ovat erehtyväisiä ja nyt sinulla on ylämäkeä, sellaista sattuu. Niele ylpeytesi ja toimi.
Kyllä nro 16, en luota ihmisiiin, joten en koskaan kerro omia asioitani kellekään. Jos joku kysyy mitä sulle kuuluu, niin kuittaan sen nopeasti ihan hyvää ja sitten kysyn, mitä itsellesi. Näin saan nopeasti puheen pois minusta... Nyt tuo aivokääpiö tuli kotiin hirveässä jurrissa... ai että olen onnellinen valmitsemastani ns. hyvästä miehestä. ap
AP, mun mies oli ihan samanlainen. Minulla oli itselläni sairaskohtaus, ja mieheni vei minut sairaalaan. Mainittakoon tähän väliin että minulla on älytön piikkikammo. Mies tosiaan seisoskeli siinä käytävällä sen näköisenä ettei tiedä mitä tehdä, kysyin sitten että haluaisiko mies lähteä kotiin vai..? Mies sanoi että joo, soittelehan kun tokenet. Todellisuudessa olin todella peloissani uudessa tilanteessa ja pistäminen jännitti. Olisin halunnut että mies pysyy tukenani, sillä itsehän olisin ehdottomasti pysynyt!
Toisen kerran sain saman kohtauksen, menin ambulanssilla sairaalaan ja soitin miehelleni et olen sairaalassa. Mies sanoi että hän on töissä nyt, soitellaan myöhemmin, ei edes kysynyt että haluaisinko et hän tulisi.
No, sitten yksi ilta muutaman kuukauden päästä riitelimme jostain ja sanoin miehelleni että mitä sinä siitä välität, joudunhan minä sairaalassakin olemaan yksin (tjsp.) Mies kysyi että mitä tarkoitan ja kerroin sitten että tietysti puolison tukena pysytään tällaisissa tilanteissa varsinkin kun soitin äitini katsomaan lastemme perään. Mies oli ihan ihmeissään että enhän minä ole pyytänyt tai sanonut mitään, ei hän tajunnut, häntä vain hävetti minun piikkikammoni (joka yleensä eskaloituu väkivaltaisiin paniikkikohtauksiin) eikä sairaalassa ole muutenkaan kivaa. Mutta nykyään on toinen ääni kellossa, viimeksikin mies silitteli hiuksiani ennen nukutusta ja herätessäni istui vieressä.
Eli kannattaa sanoa rohkeasti mitä haluaa.
Alue: Aihe vapaa
Lisättäköön vielä, että en voi nostaa mitään maitotölkkiä painavampaa. Kotona ei ole mitään ruokaa, joten alkaa pikkaisen nälkä hiipumaan. ap