Lue keskustelun säännöt.
Kuinka pitkään pitääkään odottaa sitä oikeaa?
12.09.2020 |
Olen ollut sinkku jo kolme vuotta, eikä hyvää miestä tunnu löytyvän. Miehiä kyllä löytyisi yleisesti, mutta en olisi onnellinen heidän kanssaan.
Kommentit (43)
Narsistinen ja itsekäs ihminen tulee olemaan lopu elämänsä yksin. KUTEN LELLITTY narsisti sisareni. Ulkonäkö kun vielä oli niin sai ukkomiehiä mutta ulkönäkö kun on mennyt niin ei saa miehiä ollenkaan pitkä aikaisten päihteiden käytön jälkeen . Hänellä on on kaiken maailman pilleri ja päide ystäviä joilla hehkuuttaa että hänellä on paljon ystäviä. Kukaan häneen ei luota ja hän lupailee päihteissään lapsilleen ihan mitä tahansa.
Päihteiden takia saattaa perua kaikki mitä on lupaillut päihteiden käytön seurauksena. Juo joka päivä kaikki yhteiskunnan tukensa ja jos joskus kävi töissä niin haki sairaslomaa koko ajan. Silti haukkuu muita ihmisiä ja aliarvostaa. On katkera kun narsistisena luonteena ei saa miestä ja ne mitä on saanut niin hän hyväksi käyttää elikkä laittaa toisen rahat pelikoneesta alas. Ei kunnioita toisen omaisuutta tai rahoja.
Narsismin monet kasvot
Tutkimuksissa on havaittu, että narsistit voidaan jakaa karkeasti seuraavaan kolmeen alatyyppiin:
piittaamaton tyyppi: tyypillisin alatyyppi, mahtaileva, huomionhakuinen, ylemmyydentuntoinen, röyhkeä, sosiaalisesti hurmaava huolimatta siitä, että hän ohittaa muiden tarpeet, ihmissuhteissaan räjähtelevä ja erittäin itsekeskeinen. Yhteys päihteidenkäyttöön ja epäluuloisuuteen on koholla
https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/mielentervey…
Tämä sisareni on helvetin röyhkeä ja laittaa pelikoneesta alas kaikki rahat varsinkin kun eivät ne ole omia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä meni 3,5 vuotta avioerosta siihen, että löysin miehen, johon halusin sitoutua. Netistä hänet löysin, kävin noin 40 miehen kanssa treffeillä. Kannatti olla aktiivinen, vaikka monta kertaa koin epätoivon tunteita. Eli itselläni todennäköisyys löytää sokkotreffeillä kumppani on siis 2,5 %. Löyhempiin suhteisiin löytyi seuraa noin 10 % todennäköisyydellä. Nämä olivat siis lyhyempiä, muutamien viikkojen, maksimissaan puolen vuoden suhteita, joissa oli aineksia, mutta ei riittävästi. Jokin häiritsi liikaa tms. ei vain oltu pidemmällä tähtäimellä yhteen sopivia.
Luulen, että aika moni meistä saattaisi olla loppuikäsnä sinkkuna, jos vain odottaisi kohtaavansa ja löytävänä itselleen "Sen" oikean. - Mistä hänet edes heti ja välittömäsi tunnistaisi(?)
Onneksi tasa-arvo on jo edennyt niin pitkälle, että ainakin Suomessa aloitteen ja ensimmäisen askeleen ottajana voi olla niin mies kuin nainen.
Mutta myös niin, ettei kenenkään ole mikään pakko ja velvollisuus olla ja elää parisuhteessa, jotta voisi elää monin tavoin hyvää ja laadukasa elämää.
Vaikka aika monen meistä lähipiiristä löytyykin aina se joku joka tietää itseä tai yleisemmin muita paremmin kenen pitäisi pariutua ja kenen kanssa tai kenelle sopii paremmin sinkkuna olo. Ja ylipäätään omaavat vakaan käsityksen siitä, miten muiden pitäisi olla ja toimia tehdäkseen oikein. - Sanalla sanoen tällaiset besserwisserit ovat minusta usein "hieman" rasittavia. Tai ainakin saavat kysymään, että miten he ulkopuolsiena uskovatkaan ja ovatkaan niin vakuuttuneita, että tietävät ja osaavat taas kaiken parhaiten. - Elleivät tietäisi, veiläkin enemmän jälkiviisaina, kertomalla kuinka he jo silloin ja tai tuolloin jo näkivät ja tunsivat kuinka sitä ja tai tätä olisi taphtuva.(..)
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että aika moni meistä saattaisi olla loppuikäsnä sinkkuna, jos vain odottaisi kohtaavansa ja löytävänä itselleen "Sen" oikean. - Mistä hänet edes heti ja välittömäsi tunnistaisi(?)
Onneksi tasa-arvo on jo edennyt niin pitkälle, että ainakin Suomessa aloitteen ja ensimmäisen askeleen ottajana voi olla niin mies kuin nainen.
Mutta myös niin, ettei kenenkään ole mikään pakko ja velvollisuus olla ja elää parisuhteessa, jotta voisi elää monin tavoin hyvää ja laadukasa elämää.
Vaikka aika monen meistä lähipiiristä löytyykin aina se joku joka tietää itseä tai yleisemmin muita paremmin kenen pitäisi pariutua ja kenen kanssa tai kenelle sopii paremmin sinkkuna olo. Ja ylipäätään omaavat vakaan käsityksen siitä, miten muiden pitäisi olla ja toimia tehdäkseen oikein. - Sanalla sanoen tällaiset besserwisserit ovat minusta usein "hieman" rasittavia. Tai ainakin saavat kysymään, että miten he ulkopuolsiena uskovatkaan ja ovatkaan niin vakuuttuneita, että tietävät ja osaavat taas kaiken parhaiten. - Elleivät tietäisi, veiläkin enemmän jälkiviisaina, kertomalla kuinka he jo silloin ja tai tuolloin jo näkivät ja tunsivat kuinka sitä ja tai tätä olisi taphtuva.(..)
Sinkkumies
Juu, sinkkuna on tullut liian monet kerrat kohdattua noita besserwissereitä, joilla on pakottava tarve puuttua muiden elämään ja valintoihin. Kaikkein pahimpia kohtaamiani ovat olleet ihmiset, jotka ovat päättäneet minulta lupaa kysymättä etsiä minulle kumppanin ja yrittäneet parittaa. Äärimmäisen loukkaavaa. Vielä kun nämä ihmiset eivät tiedä millaisen kumppanin haluan, he eivät tiedä ollenkaan todellisia mieltymyksiäni. Vain koska joku on jostain tuntemattomasta syystä heidän mielestään minulle sopiva, he ovat ottaneet tehtäväkseen saattaa meidät muka sattumalta yhteen. Niin kuin olisin niin tyhmä etten tajuaisi, että koko juttu on alusta asti järjestetty. Ja pahintahan tuossa on, kun ne ihmiset joiden kanssa minua on yritetty parittaa, ovat edustaneet aivan toista ääripäätä kuin millaisesta itse kiinnostun. Ne kohtaamiset ovat jääneet pelkiksi kohtaamisiksi, jotka mieluummin olisin jättänyt väliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata jäädä odottamaan sitä oikeaa vaan etsiä itse hänet.
En usko mihinkään etsimällä etsimiseen, ei ole tähänkään asti tuottanut tulosta. Tulee vastaan jos tulee.
Niinpä. Sama homma töiden kanssa. Ei kannata etsimällä etsiä tai hakea - tulee vastaan jos on tullakseen.
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata jäädä odottamaan sitä oikeaa vaan etsiä itse hänet.
En usko mihinkään etsimällä etsimiseen, ei ole tähänkään asti tuottanut tulosta. Tulee vastaan jos tulee.
Niinpä. Sama homma töiden kanssa. Ei kannata etsimällä etsiä tai hakea - tulee vastaan jos on tullakseen.
ohis
Täysin eri asia. Varmasti ymmärrät itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata jäädä odottamaan sitä oikeaa vaan etsiä itse hänet.
En usko mihinkään etsimällä etsimiseen, ei ole tähänkään asti tuottanut tulosta. Tulee vastaan jos tulee.
Niinpä. Sama homma töiden kanssa. Ei kannata etsimällä etsiä tai hakea - tulee vastaan jos on tullakseen.
ohis
Täysin eri asia. Varmasti ymmärrät itsekin.
Ei se kyllä ole täysin eri asia. Geenit ratkaisee molemmissa, mutta ne jotka panostaa eniten itsensä kehittämiseen ja yrittää löytää sopivaa eniten, yleensä myös löytävät sopivan. Oli sitten kyse työpaikasta tai ihmissuhteesta. Ne jotka ei jaksa yrittää mitään, ovat todennäköisesti yksin kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että aika moni meistä saattaisi olla loppuikäsnä sinkkuna, jos vain odottaisi kohtaavansa ja löytävänä itselleen "Sen" oikean. - Mistä hänet edes heti ja välittömäsi tunnistaisi(?)
Onneksi tasa-arvo on jo edennyt niin pitkälle, että ainakin Suomessa aloitteen ja ensimmäisen askeleen ottajana voi olla niin mies kuin nainen.
Mutta myös niin, ettei kenenkään ole mikään pakko ja velvollisuus olla ja elää parisuhteessa, jotta voisi elää monin tavoin hyvää ja laadukasa elämää.
Vaikka aika monen meistä lähipiiristä löytyykin aina se joku joka tietää itseä tai yleisemmin muita paremmin kenen pitäisi pariutua ja kenen kanssa tai kenelle sopii paremmin sinkkuna olo. Ja ylipäätään omaavat vakaan käsityksen siitä, miten muiden pitäisi olla ja toimia tehdäkseen oikein. - Sanalla sanoen tällaiset besserwisserit ovat minusta usein "hieman" rasittavia. Tai ainakin saavat kysymään, että miten he ulkopuolsiena uskovatkaan ja ovatkaan niin vakuuttuneita, että tietävät ja osaavat taas kaiken parhaiten. - Elleivät tietäisi, veiläkin enemmän jälkiviisaina, kertomalla kuinka he jo silloin ja tai tuolloin jo näkivät ja tunsivat kuinka sitä ja tai tätä olisi taphtuva.(..)
Sinkkumies
Juu, sinkkuna on tullut liian monet kerrat kohdattua noita besserwissereitä, joilla on pakottava tarve puuttua muiden elämään ja valintoihin. Kaikkein pahimpia kohtaamiani ovat olleet ihmiset, jotka ovat päättäneet minulta lupaa kysymättä etsiä minulle kumppanin ja yrittäneet parittaa. Äärimmäisen loukkaavaa. Vielä kun nämä ihmiset eivät tiedä millaisen kumppanin haluan, he eivät tiedä ollenkaan todellisia mieltymyksiäni. Vain koska joku on jostain tuntemattomasta syystä heidän mielestään minulle sopiva, he ovat ottaneet tehtäväkseen saattaa meidät muka sattumalta yhteen. Niin kuin olisin niin tyhmä etten tajuaisi, että koko juttu on alusta asti järjestetty. Ja pahintahan tuossa on, kun ne ihmiset joiden kanssa minua on yritetty parittaa, ovat edustaneet aivan toista ääripäätä kuin millaisesta itse kiinnostun. Ne kohtaamiset ovat jääneet pelkiksi kohtaamisiksi, jotka mieluummin olisin jättänyt väliin.
Eiköhän nämä "besserwisserit" ole aatelleet vain sinun parastasi. Itse olen ollut niin kauan sinkkuna, että varmaan järkyttäisin kulmakuntani tasa-painoa jos joskus vielä pariutuisin. (Salaa toivon, että näin veilä mahd. joskus kävisi.
En kuitenkaan ole valmis ja halukas mihin tahansa. Olen ylpeästi hieman nirso. Onneksi täydellsien ja vähien viehättävän väliin mahtunee monta potenttiaalista...
Silti oli hämmenävää kun kuulin, joain ei luultavammin ollut tarkoitettu minun kuultavakseni.
Kuulin kun eräs työkaverini esitti että mitä jos ilmoitettaisiin Mirka e. minut (nimeni olen muutanut tässä) Napakymppiin tai vaikka Ensitreffit alttarilla ohjelmaan. (tms) Olin ilonen kuulemastani. - On siis ihmisiä, joille olen muutakin kuin tapetttua ja jotka kai aattelevat minun parastani. Hämmenyksen koin kun toinen työkaveri jakoi: Eihän häntä voi koska on homo...
No en ole. Ja vaikka olsinkin, niin tarkoittiko hän siis sitä, että parisuhde kuuluisi vain kahta erisukupuolta olevalle. Outo ajatus minusta.
Mutta kyllähän tälläkin palstalla kohtaa usein kirjoituksia, joissa annetaan ymmärtää, että kaikki parhaat miehet elävät ja ovat parisuhteessa naisen kanssa. Ja vastaavasti kukaan ei niin haluttava on aina kakkosluokkaa...
Vaan mitä sitten. omaa elämääni yriän elää ja olen nyt sinkkuna ja voi olla, että olen lopun ikääni sinkkuna ja olisiko se oikeasi niin huono juttu? - Mitä menetän sinkkuna eläessäni kun en ole viitsinyt asettaa itseäni likoon nettireffeillä (tms) ja Tinderiä kavahdan jo sen "panosovellus" -mainen takia ja baarit ja yökerhot...No kyllähän niistä olen seuraa saanut, mutta viihdyn niissä vain muutoin vähän huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaiselle ei ole sitä oikeaa. Sitten voi valita elääkö yksin vai ottaako jonkun epäkelvon.
Sitten kun on toisella kierroksella, homma menee entistä hankalammaksi. Kaikilla on jotain päähänpinttymiä, minkälaista seuraa ei ainakaan kaipaa ja mitä toisen tulee ainakin olla. Itsellänikin noita. Lopputulos on se, että pareja ei muodostu ja ollaan tyytyväisempiä yksin kuin, että tehtäisiin mitään kompromisseja. Se joka pystyy eniten joustamaan ja tekemään kompromisseja, löytää todennäköisimmin kumppanin.
Älä puhu aiheesta josta et tiedä.
Sinkkumiehissä on paljon niitä, jotka ovat jollain tavalla rikkk/eivät ole suostuneet käsittelemään ongelmiaan. Minulka ei ole mitään halua olla tällaisten kanssa. Mielummin olen yksin.
Älä kerro, mitä tiedän, jos et tunne minua. Minä nimenomaan olen toisella kierroksella, etkä tiedä minun käsittelemättömistä ongelmistani mitään. Naisetko sitten ovat täysin ongelmattomia ja kaikki vika on miehissä?
Sanoisin, että naiset hakeutuvat helpommin terapiaan ja myöntävät ongelmansa.
Kuulostaa mutuilulta, kun en näe tilastoja missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskimäärin 3 kk pitäisi riittää.
Vierailija kirjoitti:
Keskimäärin 3 kk pitäisi riittää.
Huokaus. olen yli 30 vuotias, enkä ole eläessäni ollu parisuhteessa. - Ja ne tämän palstan vakineuvot lähinnä turhauttavat. Siin nämä joissa "onglemni" on poistettavissa kun laihdutan (kuinka paljon nyt painoa +/. 50 kiloa ja pituutta kuitenkin 168cm) Tai kuinka haen väärän tasoista kumppania (Kuka esimerkiski alkohlisti lähibaarisa tai mahd. joku muu moni ongelmainen minun pitäsi ottaa kumppanikseni?) Omalla asuinalueellani (+/- 200 kilometrä) potenttiaalisten Netitreffikumppaneiden määrä on aikas rajoittunutta ja arvannettekin miä mahtaa olla Tindrin tarjonta. -Itse en jälkimmäsitä oikeasi tiedä varmaski, koska suhaudun siihen niin ennakkoluuloisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata jäädä odottamaan sitä oikeaa vaan etsiä itse hänet.
En usko mihinkään etsimällä etsimiseen, ei ole tähänkään asti tuottanut tulosta. Tulee vastaan jos tulee.
Tässä kyllä riskeeraa suuresti, että jää ilman. Mutta ihan miten vaan. Turha sitten itkeä kun jää soittelemaan lehteä. Odotatteko samalla tavalla että oikea koulutuspaikka ja työpaikkakin hakee teidät kotoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskimäärin 3 kk pitäisi riittää.
Huokaus. olen yli 30 vuotias, enkä ole eläessäni ollu parisuhteessa. - Ja ne tämän palstan vakineuvot lähinnä turhauttavat. Siin nämä joissa "onglemni" on poistettavissa kun laihdutan (kuinka paljon nyt painoa +/. 50 kiloa ja pituutta kuitenkin 168cm) Tai kuinka haen väärän tasoista kumppania (Kuka esimerkiski alkohlisti lähibaarisa tai mahd. joku muu moni ongelmainen minun pitäsi ottaa kumppanikseni?) Omalla asuinalueellani (+/- 200 kilometrä) potenttiaalisten Netitreffikumppaneiden määrä on aikas rajoittunutta ja arvannettekin miä mahtaa olla Tindrin tarjonta. -Itse en jälkimmäsitä oikeasi tiedä varmaski, koska suhaudun siihen niin ennakkoluuloisesti.
Eihän siihen kysymykseen ole olemassa mitään oikeaa vastausta. Samasta syystä palstan neuvoja ei kannata ottaa pilkuntarkasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata jäädä odottamaan sitä oikeaa vaan etsiä itse hänet.
En usko mihinkään etsimällä etsimiseen, ei ole tähänkään asti tuottanut tulosta. Tulee vastaan jos tulee.
Tässä kyllä riskeeraa suuresti, että jää ilman. Mutta ihan miten vaan. Turha sitten itkeä kun jää soittelemaan lehteä. Odotatteko samalla tavalla että oikea koulutuspaikka ja työpaikkakin hakee teidät kotoa?
En odottele, sillä koulutus- ja työpaikkojen haku on tuottanut kohdallani aina paremmin tulosta. Parisuhdemarkkinat eivät vain ole minua varten. Ei kyllä ole maailmanloppu vaikka jäisinkin ilman, parisuhde kun ei mikään elinehto ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskimäärin 3 kk pitäisi riittää.
Huokaus. olen yli 30 vuotias, enkä ole eläessäni ollu parisuhteessa. - Ja ne tämän palstan vakineuvot lähinnä turhauttavat. Siin nämä joissa "onglemni" on poistettavissa kun laihdutan (kuinka paljon nyt painoa +/. 50 kiloa ja pituutta kuitenkin 168cm) Tai kuinka haen väärän tasoista kumppania (Kuka esimerkiski alkohlisti lähibaarisa tai mahd. joku muu moni ongelmainen minun pitäsi ottaa kumppanikseni?) Omalla asuinalueellani (+/- 200 kilometrä) potenttiaalisten Netitreffikumppaneiden määrä on aikas rajoittunutta ja arvannettekin miä mahtaa olla Tindrin tarjonta. -Itse en jälkimmäsitä oikeasi tiedä varmaski, koska suhaudun siihen niin ennakkoluuloisesti.
Eihän siihen kysymykseen ole olemassa mitään oikeaa vastausta. Samasta syystä palstan neuvoja ei kannata ottaa pilkuntarkasti.
Näinpä. Oikeassa olet. Mutta turhauttaa. Kaipuu ja toive löytää ja kohdata Se oma mahd. tuleva kumppani on toisinaan sietämätön. - Sietämätön vaikka yhtä aikaa järki muisuttaa, ettei kumppanin löyäminen ole yksin ratkaisu tai vastaus mihinkään....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata jäädä odottamaan sitä oikeaa vaan etsiä itse hänet.
En usko mihinkään etsimällä etsimiseen, ei ole tähänkään asti tuottanut tulosta. Tulee vastaan jos tulee.
Niinpä. Sama homma töiden kanssa. Ei kannata etsimällä etsiä tai hakea - tulee vastaan jos on tullakseen.
ohis
Täysin eri asia. Varmasti ymmärrät itsekin.
Ei ole. Jos elämässä haluaa jotain saada niin itse se täytyy etsiä ja hakea. Ensimmäinen edellytys että kohtaa sen OIKEAN tai edes sopivan on se, että on kohderyhmän kanssa tekemisissä ja on lähestyttävissä ja saavutettavissa. Monilla naisilla ja miehillä on sellaisissa urissa ettei töussä, harrastuksissa tai edes vapaa-ajalla olla tekemisissä vastakkaisen sukupuolen kanssa. Siinä jos jää oikeaa odottelemaan niin onnea yritykselle. Kyllä sitä itsensä pitää olla aktiivinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että aika moni meistä saattaisi olla loppuikäsnä sinkkuna, jos vain odottaisi kohtaavansa ja löytävänä itselleen "Sen" oikean. - Mistä hänet edes heti ja välittömäsi tunnistaisi(?)
Onneksi tasa-arvo on jo edennyt niin pitkälle, että ainakin Suomessa aloitteen ja ensimmäisen askeleen ottajana voi olla niin mies kuin nainen.
Mutta myös niin, ettei kenenkään ole mikään pakko ja velvollisuus olla ja elää parisuhteessa, jotta voisi elää monin tavoin hyvää ja laadukasa elämää.
Vaikka aika monen meistä lähipiiristä löytyykin aina se joku joka tietää itseä tai yleisemmin muita paremmin kenen pitäisi pariutua ja kenen kanssa tai kenelle sopii paremmin sinkkuna olo. Ja ylipäätään omaavat vakaan käsityksen siitä, miten muiden pitäisi olla ja toimia tehdäkseen oikein. - Sanalla sanoen tällaiset besserwisserit ovat minusta usein "hieman" rasittavia. Tai ainakin saavat kysymään, että miten he ulkopuolsiena uskovatkaan ja ovatkaan niin vakuuttuneita, että tietävät ja osaavat taas kaiken parhaiten. - Elleivät tietäisi, veiläkin enemmän jälkiviisaina, kertomalla kuinka he jo silloin ja tai tuolloin jo näkivät ja tunsivat kuinka sitä ja tai tätä olisi taphtuva.(..)
Sinkkumies
Juu, sinkkuna on tullut liian monet kerrat kohdattua noita besserwissereitä, joilla on pakottava tarve puuttua muiden elämään ja valintoihin. Kaikkein pahimpia kohtaamiani ovat olleet ihmiset, jotka ovat päättäneet minulta lupaa kysymättä etsiä minulle kumppanin ja yrittäneet parittaa. Äärimmäisen loukkaavaa. Vielä kun nämä ihmiset eivät tiedä millaisen kumppanin haluan, he eivät tiedä ollenkaan todellisia mieltymyksiäni. Vain koska joku on jostain tuntemattomasta syystä heidän mielestään minulle sopiva, he ovat ottaneet tehtäväkseen saattaa meidät muka sattumalta yhteen. Niin kuin olisin niin tyhmä etten tajuaisi, että koko juttu on alusta asti järjestetty. Ja pahintahan tuossa on, kun ne ihmiset joiden kanssa minua on yritetty parittaa, ovat edustaneet aivan toista ääripäätä kuin millaisesta itse kiinnostun. Ne kohtaamiset ovat jääneet pelkiksi kohtaamisiksi, jotka mieluummin olisin jättänyt väliin.
Eiköhän nämä "besserwisserit" ole aatelleet vain sinun parastasi. Itse olen ollut niin kauan sinkkuna, että varmaan järkyttäisin kulmakuntani tasa-painoa jos joskus vielä pariutuisin. (Salaa toivon, että näin veilä mahd. joskus kävisi.
En kuitenkaan ole valmis ja halukas mihin tahansa. Olen ylpeästi hieman nirso. Onneksi täydellsien ja vähien viehättävän väliin mahtunee monta potenttiaalista...
Silti oli hämmenävää kun kuulin, joain ei luultavammin ollut tarkoitettu minun kuultavakseni.
Kuulin kun eräs työkaverini esitti että mitä jos ilmoitettaisiin Mirka e. minut (nimeni olen muutanut tässä) Napakymppiin tai vaikka Ensitreffit alttarilla ohjelmaan. (tms) Olin ilonen kuulemastani. - On siis ihmisiä, joille olen muutakin kuin tapetttua ja jotka kai aattelevat minun parastani. Hämmenyksen koin kun toinen työkaveri jakoi: Eihän häntä voi koska on homo...
No en ole. Ja vaikka olsinkin, niin tarkoittiko hän siis sitä, että parisuhde kuuluisi vain kahta erisukupuolta olevalle. Outo ajatus minusta.
Mutta kyllähän tälläkin palstalla kohtaa usein kirjoituksia, joissa annetaan ymmärtää, että kaikki parhaat miehet elävät ja ovat parisuhteessa naisen kanssa. Ja vastaavasti kukaan ei niin haluttava on aina kakkosluokkaa...
Vaan mitä sitten. omaa elämääni yriän elää ja olen nyt sinkkuna ja voi olla, että olen lopun ikääni sinkkuna ja olisiko se oikeasi niin huono juttu? - Mitä menetän sinkkuna eläessäni kun en ole viitsinyt asettaa itseäni likoon nettireffeillä (tms) ja Tinderiä kavahdan jo sen "panosovellus" -mainen takia ja baarit ja yökerhot...No kyllähän niistä olen seuraa saanut, mutta viihdyn niissä vain muutoin vähän huonosti.
Ajatelleet parastani? En ole pyytänyt apua ja sen tyrkyttäminen silloin on pelkästään nöyryyttävää. Vielä kun asiat tehdään selkäni takana ja oikeasti ajatellaan että olen niin saakelin tyhmä etten tajua mitä on meneillään. Jos koen suurta tarvetta pariutua, osaan hoitaa asian itse, eikä muilla pitäisi olla siihen asiaan puuttumista. Keskittyisivät hitto sentään omaan elämäänsä! Ai että mulla menisi kuppi nurin jos joku edes vitsillä heittäisi että aikoo ilmoittaa minut mukaan johonkin tuollaiseen sontaformaattiin.
Ja oikeasti, kun ne ihmiset joille minua on yritetty parittaa ja joille minut on katsottu ilmeisesti sopivaksi kumppaniksi, ovat olleet sellaisia joihin en itse ikipäivänä vilkaisisikaan. En tykkää puhua tasoista mutta noissa tilanteissa on ollut pakko myöntää, että ehkä niissä kuitenkin voi olla jotain perää.
Ei haaveilu ole hourailua. Haaveilu on ihanaa.
Ja kun oikein kovaa uskoo, haaveet toteutuvat.