Venlafaksiinin aloitus pelottaa; vertaistukea?
Hei,
aloitin tänään pienellä annoksella tuon masennuslääkkeen ja suoraan sanottuna pelottaa paljon. Pelottaa mahdolliset sivuvaikutukset, vaikutus mielialaan negatiivisesti (vrt.tunteiden "kuolevuus").
Minulla on ollut tosi raskaita aikoja takana sekä työelämässä että lähipiirissä, vakavia sairastumisia yms. Olen ollut hyvin uupunut välillä, mutta jaksanut kuitenkin töissä käydä normaalisti ja hoitanut sen tontin erittäin hyvin.
Kotona tulee tiuskahdeltua ja mentyä tunneskaalassa laidasta laitaan ja siksi varmaankin lääkäri halusi kokeilla nyt tätä minulle.
En ole koskaan aiemmin syönyt masennuslääkkeitä, joten pelottaa.
Olisi mukava kuulla kokemuksia tästä valmisteesta ja tsemppiäkin :)
Kommentit (27)
Venlafaxin on todella vahva lääke. Ihmettelen, että se on määrätty ensimmäisenä - yleensä käsittääkseni kokeillaan ensin jotain muuta. Toki voin olla tässä väärässäkin ja annostustahan Venlafaxinissa voi säädellä aika paljonkin.
Itse en suosittele mieliala- / masennuslääkkeitä kenellekään, joka on muuten vielä työkykyinen. Mielestäni niitten tulisi olla ihan viimeinen oljenkorsi siinä vaiheessa, kun ei enää pääse sängystä muuten ylös. Ja kyllä, perustan tämän omiin kokemuksiini, itse olen aloittanut masennuslääkkeitten käytön siinä vaiheessa, kun masennukseni diagnosoitiin erittäin vaikeaksi ja jouduin sairaslomalle.
Aloitusoireita ei välttämättä tule, toisaalta ne voivat olla hyvinkin voimakkaat. Itselläni sekä Venlafaxin että aiemmin kokeillut lääkkeet aiheuttivat kaikki todella voimakasta ahdistusta. Venla kyllä lopulta myös auttoi ja nyt olen vähentämässä annostusta ja toivottavasti lopettamassa kokonaan. Terapiaa jatkan edelleen, minulle se on ollut ehdottomasti kaikkein tärkein asia paranemisessa. Lääkehoidon aloitin vain, jotta sain itseni edes sen verran liikkeelle, että energiaa on noihin jonkun mainitsemiin itsehoitoihin: ulkoilu, uni, ruokailu ja sitten myös terapia.
Kannattaa harkita tarkoin. Oma kokemukseni tosiaan on, että kyseessä on niin vahva lääke, ettei sitä kannata "alakuloon" syödä. Mutta sänkyynkään on turha hautautua loppuiäkseen. Masennus on todellinen, vaikea sairaus, josta voi parantua. Pienet vastoinkäymiset ja surut sen sijaan kuuluvat normaaliin elämään.
Minulla on osakesalkussa eri lääketehtaiden osakkeita. Syökää te tyttäret vain masennuslääkkeitä. Minä sillä rikastun.
Venlaflaxin pelasti elämäni. Toisaalta olin niin vakavasti masentunut että olin kahdesti yrittänyt itsemurhaa. Harkitsisin kuitenkin vakavasti lääkkeen aloittamista jos kerran mietit tarvitsetko sitä? Vierottautuminen on todella kova tie ja vieroitusoireet kovat. Sähköiskuja, huimausta eikä ajatus kulje. Tätä kuulema jatkuu puolikin vuotta. Hieno lääke sille joka sitä todella tarvitsee ja itse aloittaisin varmasti uudelleen koska se tosiaan pelasti elämäni että jaksoin hoitaa itseni kuntoon. Tällä hetkellä terapiaa ja mietitään lääkkeen purkua. Toistaiseksi en ole sitä uskaltanut tehdä koska edellisillä kerroilla masennus palasi ja vieroitusoireet olivat niin kovat etten ollut toimintakykyinen.
Heip
Noin 2vuotta söin venla150. Työuupumus ja vakava masennus. Nyt lopettelemassa 1vk 150/75 joka toinen pv, 75yks viikko 75/37,5 joka toinen pv viikon ajan. Viimei viikko menossa 37,5... mitään oireita ei oo ollu. Mulle loistava lääke - palautti ilon eloon.
Itsellä ei ole koskaan ollut kauhean voimakkaat vieroitusoireet, mutta olen lopettanut lääkkeen hitaasti kuten lääkäri on ohjeistanut. Tämä on 3 kerta kun aloitan venlat masennukseen. Välissä vuosien taukoja. Omalla kohdalla venlafaxin ainut mikä auttaa. Muita lääkkeitä joita olen lääkärin määräämänä kokeillut on useita. Niiden kanssa turruin ja mikään ei tuntunut miltään. Venlafaxinin kanssa olen pirteämpi enkä nuku koko aikaa. Ummetus on kohtalainen, mutta ruokahalu pienentynyt ja jatkuva sokerinhimo loppunut, joten painoa pudonnut 3kg 3 viikon aikana. Ainut lääke minun kohdalla joka ei lihota.
Minulla oli tuo venlafaxin käytössä 3 vuotta, hyvin toimi ei sivuoireita, niitten avulla pääsin masennuksesta,, nyt on elämä taas kunnossa.
[quote author="Vierailija" time="29.10.2013 klo 21:16"]
Kokeile ihmeessä lääkettä. Pidä samalla päiväkirjaa siitä kuinka nukut, syöt, liikut, työskentelet, ja miten lääke mielestäsi vaikuttaa.
Jos vaikutukset ovat enemmän negatiivisia, lopeta lääkitys.
Sain myös mielialalääkereseptin vastikään, vaikka ongelmani ei mielestäni ollut masennus. No, nyt oireet ovat hellittäneet mielialalääkkeellä, eli hyvä että kokeilin.
Ja kakkonen: jos lääkäri määrää sinulle masennuslääkettä, jätätkö ottamatta? Koska ei niitä pyytämällä määrätä, vaan todettuihin oireisiin.
[/quote]
Kyllä jätän muitakin lääkkeitä ottamatta. Esim turhia antibioottikuureja. Masennuslääkkeiden myynti on monikertaistunut viime vuosina. Luuletko, että niitä hyvänhyvyyttään mainostetaan ihmisille. Lääketehtaat takoo voittoa ja masislääkkeet on hyvä bisnes. Jokainen saa masistestistä lievän masisdiagnoosin, jos on taipuainen tarkkailemaan itseään.
Liikunta, iltatissuttelut pois, terveellinen ruokavalia, unta tarpeeksi. Tässä on jo alku. Siihen päälle itsetutkiskelua ja miettimistä, miksi pelkäät ahdistusta ja mitä hälytyskelloja se sinulle soittaa. Olisko aika lopettaa elämän pelkääminen.
-kakkonen