Ikävä eksään yltyy, ei mene ohi ollenkaan
En kestä enää. Aika ei auta mitään?! Tiedän, että ei pidä mennä takaisin. Pelkään, että nolaan kohta itseni ja otan yhteyttä. Sitten voinkin kuolla häpeään.
Kommentit (37)
Kaikilla ei ole niin hyvä ja omistautunut ex kuin minä olen. Minä ajattelen aina exän tunteita ja pidän huolen, että minua ei tule ikävä.
Älä. Entä jos ei ota takaisin edes.
Vierailija kirjoitti:
Älä. Entä jos ei ota takaisin edes.
Se olis hirveetä. Jostain syystä olen varma, että rakastaa mua. Ap
Vierailija kirjoitti:
Uutta kehiin. Sitten helpottaa.
Eipä ole helpottanut. En oo löytänyt sopivaa. Uudet miehet pussaa tyhmästi, on ärsyttäviä jne. Alkaa vtuttaa niiden viestit ja seuraavana vuorossa on huono omatunto, että käytän laastarina jotakuta ja kohtelen surkeasti vain sen takia, että yritän itse saada toisen ihmisen pois mielestä. Ap
Pari vuotta siinä menee, sitten unohtuu...
Mulla on tuo sama ongelma, että ex oli nyt vaan paras pussaamaan ja ehkä sängyssäkin. Elämä yhdessä ei toiminut mutta noissa jutuissa on vähän ikävä silti.
Olen käynyt ulkomaillakin (ennen koronaa), tavannut uusia ihmisiä, keskittynyt itseeni ja kaikenlaista. Pitäiskö mun mennä sitten takaisin, jos olen kaikkea muuta jo yrittänyt eikä ole auttanut mitään?
Vierailija kirjoitti:
Pari vuotta siinä menee, sitten unohtuu...
Viis vuotta menny jo.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tuo sama ongelma, että ex oli nyt vaan paras pussaamaan ja ehkä sängyssäkin. Elämä yhdessä ei toiminut mutta noissa jutuissa on vähän ikävä silti.
Tämä näin. Harvoin tulee vastaan todella hyvän tuntuista ihmistä. Henkisesti paljon sopivampia olen tavannut monta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt ulkomaillakin (ennen koronaa), tavannut uusia ihmisiä, keskittynyt itseeni ja kaikenlaista. Pitäiskö mun mennä sitten takaisin, jos olen kaikkea muuta jo yrittänyt eikä ole auttanut mitään?
Tää oli ap, mutta 12 ei! Ap
Kai se on vaan heikko hetki. Jonain päivänä ehkä tapaan sellasen joka sopii mulle fyysisesti ja henkisesti ja pyörittelen silmiäni sille, että kaipailin jotakuta k-sipäistä ihmistä vaikka kuinka kauan. Ap
Olet jättänyt, mutta kuvittelet toisen sinua rakastavan?
Kyllä se mies yhteyttä ottaa, jos sua rakastaa. Ykskään mun ex-mies ei ole ollut ottamatta yhteyttä vuosienkaan jälkeen, vaikken vastaa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tuo sama ongelma, että ex oli nyt vaan paras pussaamaan ja ehkä sängyssäkin. Elämä yhdessä ei toiminut mutta noissa jutuissa on vähän ikävä silti.
Tämä näin. Harvoin tulee vastaan todella hyvän tuntuista ihmistä. Henkisesti paljon sopivampia olen tavannut monta. Ap
Eikö kannattaisi keskittyä niihin henkisiin puoliin, jos kerran niissä sopivuutta löytyy?
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla ei ole niin hyvä ja omistautunut ex kuin minä olen. Minä ajattelen aina exän tunteita ja pidän huolen, että minua ei tule ikävä.
Hyvin sanottu!
Mulla kans. Ongelma on siinä, että mulla on sormi- ja jalkafetissi. Löydän kyllä deittiseuraa, mutta tuohon se aina töksähtää. Kuivat ja kovat jalkapohjat, tai sellaiset tynkäkynnet (tai tekokynnet). Oman seksuaalisen nautintoni huippu nähtävästi vaatii jotain muuta ja exällä nämä olivat kunnossa, vaikka luonne ei natsannutkaan.
Deitteilu on aika vaikeaa, jos pitää etukäteen pyytää valokuvat sormista ja jalkapohjista. Ymmärrätte varmaan. Ja mistään sitä ei voi oikein etukäteen jossain tinderissäkään päätellä. Todella turhauttavaa.
Onko nyt sitten niin, että etsin ehkä ikuisesti, pyydän exää palaamaan, vai luovutanko ja elän ilman fetissieni tyydyttymistä, eli sitä suurinta mahdollista nautintoa.
Anna ajan kulua lisää. Kyllä se siitä sitten helpottaa.