Valkoista sisustusta inhoavat, millainen koti teillä on?
Meillä ei ole kokovalkosta. vaan "tavallisempaa", eli löytyy myös jotain pyökin värisiä lastulevyhökötyksiä ja lapsuudenkodista peräisin olevia epämääräisiä plafondivalaisimia, mutta enhän mä niistä pidä. Kunhan ovat ja saan joskus uusittua kotia niiltäkin osin. Mutta kyllä mun silmä lepää valkoisessa ja simppelissä. En pidä kovin värikkäästä sisustuksesta ja esim. punaiset tapetit olisivat kauhistus. Myöskään puusta en pidä sisustuksesta, ja joku pirtin pöytä olisi viimeinen asia, minkä haluaisin. En pidä myöskään yltiöromanttisesta tyylistä, tai edes maalaisromanttisesta. En yhtään pidä 50-luvun tyylistä tai mistään retrojutuista ainakaan. Myöskään ultramoderni teräs/betoni/teollisuushallihenkisyys ei puhuttele. Eli se valkoinen valkoisella ja muutama väriläiskä vaikka sohvatyynyn muodossa olisi mun ihanne. Kaukana tästä epämääräisestä roinakodista kuitenkin.
Mutta millainen koti ja sisustus TEILLÄ on, jotka inhoatte valkoista sisustusta? Millainen on persoonallinen ja ihana sisutus teidän mielestänne?
Kommentit (25)
Kodikas, iloisenkirjava huoramurju.
Mitä sisustuslehtiä te oikein luette? Ei ihan täsmää kuvaukset vitivalkoisista kodeista nykyiseen sisustuslehtien tarjontaan.
ja tiedoksi, että maalarinvalkoinen on tosi harmahtava sävy. Älkää vaan laittako sitä seinillenne, jos haluatte modernin, kliinisen vaikutelman.
Reilut 100-vuotias talovanhus, joka on sisustettu uutta ja vanhaa yhdistellen. Mä metsästän koko ajan uusia vanhoja huonekaluja ja muutakin sisustustavaraa, mutta hidastahan se on, kun pitää löytää juuri se oikea ja niitä ei ihan noin vaan löydä. Pääosin meillä on jo vanhaa. Osa tosin menee vaihtoon, kun löytyy sopivampi. Huonekalut on siis pääosin umpipuisia ja niiden ikä vaihtelee ehkä jostain 60-luvulta vanhempiin. Vanhimmat on ehkä jostain 1800-luvun loppupuolelta tai 1900-luvun alkuvuosilta.
Mä sanoisin, että meidän sisustus on ihan omanlaisensa eli mä sisustan omalla tyylilläni, sekoittelen iloisesti värejä ja puulajeja - ja tykkään pienistä yksityiskohdista. Tulos on kodikas ja värikäs. Yksi tuttu sanoi, että muu maailma näyttää jotenkin värittämältä ja aneemiselta meillä käynnin jälkeen. Kodikkaaksi kehuvat kaikki. Pikkusiskon mielestä me asumme hobbittilassa eli se ehkä kertoo, ettei meillä ihan perussisustus ole.
Tää on meidän näköinen ja tykätään itse hirveästi. Se on se pääasia :)
Meillä kulkee punainen joka huoneessa yhdistävänä tekijänä. Kaikissa huoneissa tumma lattia ja pääsääntöisesti vaaleat seinät. Keittiössä valkoiset kaapit, mutta tumma hyllykkö, jossa punaisia ja mustia laatikoita, lasipöytä ja tummat tuolit joissa punaiset pehmusteet.
Olohuoneen kalusteet (hylly, tv-taso, sohvatuoli) tummia, yksi seinä harmaata tapettia ja muut maalattu valkoiseksi. Sohva on punainen ja pari punaista koriste-esinettä.
Makuuhuoneen yksi seinä punaista tapettia (sama kuosi kuin olohuoneen harmaassa seinässä). Muut seinät vaaleaa. Tummat hyllyt ja yöpöydät.
Meilläkin on sellainen tavallisen perheen huoramurju, huolimattomasti hoidettu (koska lapset on pieniä, kukaan ei jaksa koko ajan siivota eikä se edes kannata, kun sotkua tulee koko ajan lisää) eikä edes sisustus ole kovin tarkkaan mietitty. Mulla ei ole mitään hajua, mitä merkkiä tai tyylisuuntaa saati vuosilukua meidän huonekalut tai värimaailma edustaa. Mä ajattelin pintaremonttia tehdessäni vain sitä, minkä värisistä seinistä itse tykkäisin, ja millaiset värimaailmat lastenhuoneisiin kävisi (eli mistä lapset tykkää, mutta sopisi kuitenkin myös muuhun asuntoon).
Yleiset tilat on yksivärisiä ja vaaleita, muistaakseni tuon valkoisen sävyn nimi oli Lumikki tai jotain sinne päin. Sama sävy on vallitseva väri myös makuuhuoneissa. Lasten huoneessa on ruskeaksi maalattu seinä, aikuisten makuuhuoneessa vaaleanpunainen (kyllä, myös mieheni suostui nukkumaan huoneessa, jossa on vaaleanpunainen seinä) ja työhuoneessa/pikkuolkkarissa on oranssi seinä. Mä tykkään yksivärisistä, pitkistä ja leveistä verhoista, eikä missään olekaan kuviollisia verhoja. Aikuisten huoneen verhot on mustat, ruskeat ja violetit, lastenhuoneessa on tummansiniset ja punaiset. Keittiö, olohuone ja työhuone on valkoista, oranssia ja ruskeaa. Aikuisten huoneessa ei muuta sisustusta ole kuin parisänky, puunvärinen pinnasänky ja puunvärinen lipasto. Lastenhuoneessa on punainen kirjahylly, puunvärinen kerrossänky, vanhoista farkuista ompelemani matto ja kanin häkki ja aitaus, joka ei sovi mihinkään sisustukseen. Keittiössä väriä tuo keittiöpyyhkeet, pannulaput, mun jalasten yhteistyöaskarteluna tehdyt mosaiikkipannunaluset, joissa on kukkia, autoja ja aurinkoja. Ja viherkasvit ja valko-violetti orkidea, pöytäkalusto on tummanruskeaa akasiapuuta valurautakoristeilla. Olkkarista löytyy tummanoranssit sohvat, oranssilla fleecepeitolla peitetty harmaa nojatuoli, puunvärinen hyllykkö, tummanruskeat lastulevykirjahyllyt, beige matto. Työhuoneessa on samanlainen matto, puunvärinen lastulevyinen työpöytä ja vihreäksi maalattu ikivanha, jätelavalta pelastettu pulpetti, joka toimii mun ompelupöytänä. joka huoneesta löytyy suolakivilamppuja ja eri värisiä pöytäkynttilöitä, olkkarin ikkunalaudalla kasvaa milloin mitäkin kasveja, tällä hetkellä lasten mandariininsiemenistä istuttamat taimet, avokado, sitruunamelissa, amppelimansikka ja onnenbambu. eteisessä on punaiset kuramatot ja punainen pitkä matto, puunvärinen penkki, valkoinen lipasto ja valkoinen korihyllykkö.
Suurin osa kalustoa on käytettynä saatua tai ostettua, tai sitten ale-myynnistä tarpeeseen hankittua. ei kelpaa sisustuslehteen, mutta meille on sopivan kotoisa ja kun sisustus on riittävän sekavaa, lasten sotkukaan ei pistä niin pahasti silmään kuin toimitusjohtaja Gunillan valkoisessa viivottimella mitatussa ja paikoilleen asetetussa huushollissa pistäisi :)