Opettajat ym. poissaolokäytännöistä tietävät, onko poissaolomäärien seuranta koronan aikana yhtä tiukkaa kuin normaalisti?

Kyllä meillä ihan samalla tavalla joudutaan oppilashuoltoryhmä kokoamaan, mutta ei siitä mitään lasua ole koskaan automaattisesti tehtykään. Todella turhauttavaa ollut myös ennen korona-aikaa, kun poissaolot selkeästi sairaudesta johtuvia ja silti joutuu soittelemaan kotiin niistä.

Kyllähän ne pitää selvittää, mutta ei voi rokottaa poissaoloista liian paljon, koska ohjeistus on, että nuha on oire ja silloin on oltava kotona. Meillä tämä nuha tulee kestämään talveen asti, jonka jälkeen pakkanen saa nenän tiputtamaan, mutta vaihtuu allergioihin jo keväällä. Harkitsen siirtämistä kokonaan kotikouluun, ettei joudu poissaolojen takia jäämään luokalle. Lapsuuden kaverini on edelleen katkera, kun joutui olemaan melkein vuoden sairaalassa ja jäi luokalle vaikka oli tehtävät tehnyt.

Sairastelupoissaoloistakin on jouduttu tekemään lasuja, joska vanhemmat eivät välttämättä ole vieneet lastaan tutkimuksiin tai mahdollistaneet hänelle tarvittavaa hoitoa. Kaikki huoltajat eivät aina ajattele lapsen parasta vaan esimerkiksi huoltajalle vaivalloisen sairaalakäynnin välttäminen voi olla motiivina.

Joskus lapsi on valtavassa sairastelukierteessä, koska koti on täysin homeessa tai kotona asuu 50 sisälle tarpeensa tekevää kissaa.

Koulu ei voi tietää, onko lapsi saanut tarvitsemaansa lääketieteellistä apua vai ei. Lastensuojelulla on valta se selvittää.

Osalla opeista on sydän paikallaan. Olen ope itsekin. Esim. Espoon Mainingin ja Tiistilän poissaolokuninkaille ja -kuningattarille myöntäisin stipendin, sillä näiden koulujen koronapesiin ei rakastava huoltaja lastaan päästä. Mainingissa toinen karanteeni päättyi ilman, että altistuneita saatiin selville ja lähiopetus vain jatkuu ja kolmas karanteeni on käynnissä.