Yksi olut päivässä - kuinka nopeasti syntyy riippuvuus?

Kyllä se jossain vaiheessa syntyy. Jonkinlainen tilapäinen riippuvuus jo aika äkkiä, eli n. viikon kahden kuluessa. Eli silloin alkaa tottua makuun, ja se alkaa ainakin ajoittain maistua hyvältä. Tästä kuitenkin palautuu melko helposti, jos olosuhteet eivät ole kovin juomista kannustavaa. Varsinainen riippuvuus, josta onkin jo vaikeampi päästää irti, syntyy myöhemmin, viimeistään vanhemmiten. Elimistö on jo suurelta osin turtunut olueen, ja yhden sijaan tarvitaan kaksi. Monille näin käy siimä eläkkeelle siirtymisen paikkeilla.

Ei välttämättä ikinä. Se vaihtelee.

Pidän oliesta ja odotan niitä kolmea päivää jolloin olen itselleni antanut luvan juoda olutta. Ne ovat saunapäivä ke sekä pe ja la. Mökillä juon joka ilta yhden. Minun ei ole hyvö juoda enempää, ja tuokin olisi vähän riskirajoilla, ja siksi juon vain yhden kolmosen, ne muut ovat ykkösiä. On pari suorastaan hyvää ykkösolutta ja pari lähes juomakelpoista alkoholitonta.

Muina iltoina juon teetä jos tekee mieli juoda olutta. On hyvääkin teetä ja jos se ei nappaa, niin vaika mitä minttuja ja kamomilloja tai muita joista monet ei piristä.

Tapariippuvuus voi olla piankin, jos tuntuu että on "pakko" juoda se yksi olut, tai että nyt on se odottamani oluthetki.

Eteläeurooppalaiset juovat viiniä joka päivä. Onko puolet Euroopan väestöstä riippuvaisia?

Kaljamaha tuosta ainakin tulee

Ei tietenkään sivistyneet eurooppalöaiset ole riippuvaisia, vaikka kiskovat joka päivä. Vain sivistymätön suomi-juntti on riippuvainen, jos päivässä yhden keskarin juo.

Kaikkea sitä kirjoitti:

Eteläeurooppalaiset juovat viiniä joka päivä. Onko puolet Euroopan väestöstä riippuvaisia?

Kyllä, jos kysytään esimerkiksi ranskan terveysviranomaisilta, pitäisi ranskalaisten vähentää reippaalla kädellä. Mutta kun eihän ruoka mene lipittäjien mielestä alas ilman.

Eiköhän se riippuvuus ole jo syntynyt.

Ei koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Tapariippuvuus voi olla piankin, jos tuntuu että on "pakko" juoda se yksi olut, tai että nyt on se odottamani oluthetki.

Tämä. Huomasin, kun sallin itselleni jälkiruuaksi lasillisen viiniä viikon ajan, piti olla topakkana, että ei jatkunut seuraavalla viikolla. Oli niin mukavaa istua kylläisenä sohvalla viiniä maistellen.

Alkoholi on hyvin addiktoiva aine aivoille ja se tapahtuu jo pieninä määrinä. Teepä huviksesi testi. Ota pahimman makuista alkoholia mitä tiedät. Vaikka tequilaa tai jotain ällömakeaa drinkkiä tai uberkatkeraa ipa-olutta. Juo "väkisin" 2-3 kertaa ja kas kummaa, maku joka sai sinut lähinnä irvistämään alkaakin tuntua ihan mukavalta suussa. Aivot ohittavat tuon epämiellyttävyyden, kun huomaavat se merkitsevän alkoholia. Jos inhoaa voimakkaasti jotain ruoan makua, vaikka maksaa, niin totuttaminen ei noin vain käykään.

Alkoholi on todella riippuvuutta aiheuttava nautintoaine.

THL:n sivustolla on taulukko, jossa alkoholi on yhdessä huumausaineiden kanssa yksi riippuvuutta eniten aiheuttavista aineista.

Yllätys minulle oli että kannabishuumausaine oli alhaisin potentiaaliltaan.

Todennäköisesti sen saatavuuden vuoksi ja ettei markkinoilla ole tarjolla syötäviä ja juotavia kannabishuumeita.

Siksi todennäköisesti vain tupakoivat käyttävät kyseistä ainetta ja se rajaa jo paljon käyttäjiä pois tilastosta ja riippuvuustutkimuksesta.

Oma veljeni oli jo kolmekymppisenä rapajuoppo, toki työssäkäyvä, mutta juoppo. Oli aloittanut teininä 80-luvulla pussikaljakultuurilla.

Meni vain muutama vuosikymmen, niin jo alkoi näkyä ja sairastuihan hän lopulta dementiaan.

Nyt ei parka muista edes siskonsa nimeä ja lapsiakaan. Ikää on vähän päälle viisikymmentä.