Lapseni 9v, onko hän sekoamassa?
Hän ei meinannut ensin käydä nukkumaan ollenkaan, sanoi että valvotaan aamuun saakka, koska häntä pelottaa.
Kyselin mikä hätänä? Hän oli kuulemma katsonut niin raa' an ja väkivaltaisen videon kaverillaan, ettei saa mielestä pois näitä tapahtumia.
Lohduttelin häntä yöllä. Laitoin valot ja katseltiin muumi ym. kirjoja, jotta hänen olo parantuisi. Pojalla sydän hakkasi rinnassa ja hän nyyhkytti itsensä uneen kun silittelin häntä.
Aamuyöllä heräsi itkien ja täristen, kysyi minulta: " mikä äiti minulla on?"
Olen itsekin nyt peloissani, miksi tämän kaverin vanhemmat eivät seuraa mitä filmejä katselevat?
Auttaako aika ja lohduttaminen poikaani vai tarvitseeko ihan ammattiapua?
Nyt sitten en laske poikaani ko. kaverille, joka muutoin vaikuttaa ihan mukavalle.
Kommentit (21)
Kerrot vaan miten on käynyt ja mitä siitä on seurannut, ja kyselet ehkä mitä he oikein antavat lastensa katsoa. Voihan olla että pojilla ei ole ollut toisenkaan pojan vanhempien lupaa.
Vierailija:
9-vuotiaalle ei enää voi selittää, että kuoleman jälkeen enkelit vievät taivaaseen ainoana vaihtoehtona, .
koska lapsi ei enää usko, eikä sitten usko muutakaan mitä äiti sanoo. Mutta äiti voi kyllä selittää, että näin me uskomme koska se on meistä paras vaihtoehto - muut uskovat ehkä toisin.
ufoista ja sain siitä sellaisia pelkotiloja, jotka kesti todella monta vuotta. Pelkäsin nukkumaanmenoa ja yksinoloa järjettömästi.. Olisi varmaan jotain apua pitänyt hakea, mutten kertonut ikinä porukoille, että pelkään.
Itse ainakin uskoin 9-vuotiaana ja paljon vanhempanakin. Tiesin toki että kaikki eivät usko samoin.
Vierailija:
koska lapsi ei enää usko, eikä sitten usko muutakaan mitä äiti sanoo. .
Jos oikeasti uskoo, ei kyllä sano noin.
Vierailija:
Mutta äiti voi kyllä selittää, että näin me uskomme koska se on meistä paras vaihtoehto - muut uskovat ehkä toisin.
mutta aion tältä kaverilta kysäistä mitä elokuvia oikein katsovat.
On se ihme, että nuo Muumit saa lapsen, isommankin rauhottumaan, niistä oli hetken apua, jos joku ihmettelee miksi niitä katselimme.
ap
toivottavasti ap lapsellesi ei käy samoin .
toisilla nuo filmit vaan jää alitajuntaan.
minä en niiden zompie (en tiiä kirjotanko oikein) elokuvien jälkeen ole katsellut mitään kauhu leffoja ja ikää on kertynyt jo 34
Aion nyt antaa extra huomiota kun hän herää, yleensä hän ihmettelee aamuisin mitä on yöllä höpissyt, eikä muista sanomisiaan. Kävin googlaamassa ja lueskelin lasten peloista ja painajaisista, ovatkin varsin yleisiä ja ei huolta jos lapsi ns. palautuu entiselleen, eikä tilanne jää pysyvästi päälle.
ap
Juttele hänen kanssaan asiasta niin paljon kuin tarvis, ja muista selittää, että hän on turvassa kotona ja että elokuvat ovat aina keksittyjä. Keksi just muuta tekemistä (vaikka ne muumit :), ja öisin voi aivan hyvin nukkua valot päällä jos muuten pelottaa.
Jos ei loppuviikkoon mennessä poika nuku vieläkään kunnolla, tai on yhä jatkuvasti tosi säikky, niin voisithan kysyä pojan mielipidettäkin siihen, haluaisiko hän käydä juttelemassa psykologille. Tai jos selvästi on tarvetta, niin mitä siinä lapsen mielipidettä edes kysymään.
Itse muistan nähneeni lapsena kanssa sellaisia leffoja, joista jäi traumoja.. Se Naarassusi tms. sarja oli tosi pelottava, samoin kuin Tappajahait ja sitten jotkut ihan kamalat sarjamurhajutut, joissa lyötiin ihmisiä teräaseella silmään tms.. Kyllä muistan loppuikäni nuo ohjelmat, mutta toisaalta ei niistä isompaa traumaa jäänyt, ja ihan muutamassa päivässä ne unohtui silloin lähimuistista.
Hirvittäviä vaikutuksia kauhuelokuvilla! Itsekin katselin joskus teininä muutaman kauhuleffan kavereiden kanssa, ja pelkäsin ihan järjettömiä asioita monta vuotta sen jälkeen (esim. että joku on teräaseen kanssa suihkuverhon takana, että oven takana on joku, kotona öisin varjoissa on joku jne. jne.). Teinivuosien jälkeen olenkin järjestelmällisesti kieltäytynyt katsomasta yhtään väkivaltaleffoja, olen edelleen tosi herkkä ja onneksi tiedän nyt varoa. Ikää on reilut 30 v.
isoveljeni kanssa vaikka veli käskikin mennä mun nukkumaan. No katsoin sen silti, kurkin veljen olkapään takaa enkä uskaltanut kaikkea katsoa. Seuraavana yönä piti mennä veljen viereen nukkumaan kun en uskaltanut yksin nukkua enkä voinut mennä vanhempien viereenkään kun en uskaltanut tunnustaa että katoin elokuvaa jota en olisi saanut kattoa. Se oli mun eka kauhuleffa ja siitä lähtien olen ollut kauhuleffakoukussa.
Viimeeksi oli tälläinen yö takana kun toinen kaveri näytti pornokuvia netistä. Onkohan lapseni sitten erityisen herkkä? Mutta olen sitä mieltä, ettei tuollaiset kuulu vielä tuon ikäisille.
ap
Meillä esikoinen oppi lukemaan jo alle 4 vuotiaana ja siitä seurasi myös hankaluuksia. Hän luki salaa jotain kauhu sarjakuvia ja oli sen jälkeen pitkään ihan poissa yolaltaan.
Oma lapseni on ns. vilkas tapaus, joten minulla ei kertakaikkiaan ole " varaa" mennä valittamaan näille ns. tavallisten lasten vanhemmille. Aiemmin ollaan selvitelty joitain riitatilanteita ja 10-0 tuli turpiin ;)
ap
Sinun tehtäväsi on suojella lastasi. Älä päästä enää kylään!
siis lapset saavat katsoa niin järkyttäviä filmelä nykyään että tuommosta siitä seuraa. tosi surkeeta. olen NIIN onnellinen ettei meillä ole videoita eikä telkkaria eikä muuten ikinä tuu olemaankaan. ja epäilijöille; meidän lapset eivät myöskään netistä saa katella mitään semmosia. ovat niin pieniäkin vielä ettei taitais edes kiinnostaa... ihan tosi järkyttävää oikeesti tämä elämä ja siitä pienet kärsii.
ei se ole mitään valittamista. Ystävällisesti kysyt mistä elokuvasta oli kyse. Voit sit vaikka itsekin tsekata millanen se on. Ja oletko varma et kaverin vanhemmat tiesivät tuosta elokuvan katsomisesta, jos vaikka olivat salaa kahtoneet jonkun aikuisille tarkoitetun kauhuleffan. Minä ottasin samaan huoneeseen nukkumaan tai vaikka viereen. Monesti tyttäreni 8 vuotta tulee viereeni nukkumaan alkaa omassa huoneessa pelottaa.
Poika nukkuu vielä ja aion varovasti kysellä. Sovittiin jo yöllä, ettei enää missään nimessä saa katsoa kaverinsa kanssa väkivaltaisia elokuvia.
Koeta onkia lapseltasi, mitä he ovat katsoneet ja mikä häntä siinä pelottaa. Sen silvillesaamiseen voi mennä kauan, mutta kuitenkin. Ja sitten selvität juurta jaksaen miksi niin ei oikeasti tapahdu ja miten asiat oikeasti tapahtuvat. Oikein ja rehellisesti. 9-vuotiaalle ei enää voi selittää, että kuoleman jälkeen enkelit vievät taivaaseen ainoana vaihtoehtona, mutta voi selittää mitä kuolemasta oikeasti tiedetään ja mitä siitä voi/kannattaa uskoa. Tai sodasta ja väkivallasta, tai ufoista, tai pandemioista tai mitä siinä filmissä sitten onkaan ollut.
9-vuotias on jo niin iso, ettei pelkkä rauhoittelu riitä, mutta tieto pelastaa paljolta tuskalta ja väärinymmärrykseltä.