Katkaisin välit salasuhteessa olevaan ystävääni

Mulla on kanssa läheinen ystävä, joka on pettänyt useampaan otteeseen. Kyseinen ystävä on ollut mulle kuin perheenjäsen ja auttanut mua todella paljon elämässä, mutta arvomaailmani tuntuvat nyt vaan olevan niin erilaiset, että olen kyllä ottanut etäisyyttä henkilöön. Kokonaan en ole pystynyt laittamaan välejä poikki.

Tämä on niin "hauskaa" kun pettäjien/toisten naisten virsi pysyy vuodesta toiseen samana. Jospa onnistuisin nyt loihtimaan niiden keskelle jotain uuttakin:

"Ei oo sun asias, vaan vain sen naisen ja pettävän miehen!" => Okei, no sitten turpa kiinni. Älä millään tavoin osallista minua sotkuihisi. En tule symppaamaan.

"No ei se nainen tee mitään väärää!" Tekeepäs. Hän varta vasten ja tietoisesti satuttaa miehen vaimoa, vaikkakin välillisesti. Hän on miehen rikoskumppani.

"No et sä kyllä mikään todellinen ystävä olekaan, vaan vain joku tiukkanuttura moralisoija!" Ei. Se olet sinä, jonka ystävyys on niin pienestä kiinni, ettet kestä moraalista arvostelua. Se olet sinä, joka olet niin herkkähipiäinen ja heikko, ettet kestä sitä, että joku muu sanoo sinulle sen, mitä et edes halua kuulla: Sen, että sinä teet väärin. Tätä kutsutaan projektioksi, ja se on myös varsinaisten pettäjien modus operandi: Jos sä vaan olisit ollut/et olisi ollut X, niin en olisi ajautunut pettämään.

"Räh räh, taidat vaan olla epävarma ja peloissasi omasta parisuhteestasi!" Entä sitten, jos olenkin? Minkä takia sinä ilkut minua inhimillisestä pelostani, ja sitten kehtaat vielä minua syyllistää siitä, että olen joku moralisoija? Oletko aivan sosiopaatti? Onko se heikkoutta, jos pelkää, että puoliso pettää, parisuhde hajoaa ja perhe menee rikki? Tiesitkö, että avioero/parisuhteen päättyminen on stressipistelaskussa heti toiseksi suurin pahan stressin aiheuttaja, heti kumppanin kuoleman jälkeen? Oletko ollenkaan tietoinen siitä, että petetty voi kärsiä PTSD:stä, masennuksesta ja jopa itsetuhoisuudesta vielä vuosia tapahtuneiden jälkeen? Itse en usko, että mikään kulli maailmassa olisi niin hyvää, että voisin kenenkään muun mielenterveyttä riskeerata tuolla tavoin.

Samoin, jos et karvan vertaa kunnioita ventovieraiden parisuhdetta, niin - miksi kunnioittaisit minun? Mitä takeita minulla on siitä, että tilaisuus ei teekään varasta, jos kävisikin niin, että mieheni lähestyisi sinua? Tulevaa käytöstä nimittäin ennustaa parhaiten mennyt käytös.

Itse ainakin odotan ystävyyssuhteiltani sitä, että ystäväni toimivat minulle moraalisena kaikupohjana, mitä edellyttää se, että meillä kaikilla on riittävän samanlaiset arvot. Samaten, jos en voi kunnioittaa jotakuta henkilöä, en voi olla hänen ystävänsäkään.

Eli kannattaa ottaa tuokin huomioon, sillä se, minkä sinä kuvittelet vain sinun ja salaseksikumppanisi väliseksi jutuksi, ei koskaan ole sitä. Jos olet valmis riskeeraamaan, niin siitä vain.

Ja lopuksi: Ei, kaikki eivät petä puolisoitaan, ei, vaikka miten kääntelisit.

Vierailija kirjoitti:

Katkaisisin välit myös. Jos moraali on löyhällä pohjalla joissain asioissa, en voi tietää missä muissakin. En ota moraalisaarnoja salasuhteilijoilta - tottakai salasuhteilijat ja pettäjät oikeuttavat omat tekonsa aina jotenkin. Jos ei muuten niin sitten moralisoimalla minua miten "ei ole minun asiani". Jos se ei ole minun asiani, älä avaudu siitä minulle, älä hae minulta tukea kun miehesi ei jätäkään vaimoaan sinun vuoksesi, jne. 

Tuntuu että tällaiset ystävät ovat muutenkin itsekkäitä. Kinuavat neuvoja ja kuuntelijaa, ja sitten kun neuvoo niin tuleekin itkua ja haukkuja kuinka olen "paska ystävä". Tosiasiassa haluavat onnitteluja ja päänsilityksiä, jotain "yass queen"-meininkiä ja pelkkää myötäilyä. En ole mikään päänsilitysrobotti jonka tehtävä on pönkittää pettäjien itsetuntoa ja kertoa heille etteivät he ole pahoja ihmisiä, koska he eivät onnistu enää itsekään uskottelemaan itselleen olevansa hyviä tyyppejä.

Siitä syystä laitan ystävyydet tällaisten kanssa poikki heti kun sitä salasuhde-ulinaa alkaa kuulua. Tai mitään muutakaan ulinaa muista moraalikysymyksistä. 

Kaiken kukkuraksi enhän minä voi tietää onko tällainen kakkosnainen tai kakkosmies mahdollisesti kaverini vain koska haluaa yrittää vietellä puolisoni. Kun kerran ovat jo kertoneet minulle että harrastavat moista, eivätkä kunnioita muiden parisuhteita (tai omiaan). Jos he eivät kunnioita edes itseään, olisi tyhmää odottaa että kunnioittavat minuakaan.

Tässähän se syy tulikin. Kun pelätään että se oma mussukka joutuu "tulilinjalle". News flash; se sinun hanipuppeli ei kiinnosta, eikä kukaan muukaan. Joskus ihmiset vaan rakastuu. Se, että rakastuu yhteen kerran, ja toimii väärin, ei tarkoita, että lähtee kaiken matkaan joka liikkuu.

Tuollaiselle ystävälle sanoisin vain, että kiva että kerrankin roskat käveli itse pihalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apua, täällä on kamalia ihmisiä. Petin joskus, hirveä virhe, mutta onneksi tärkeimmät ihmiset elämässäni ymmärtävät että kukaan ei ole täydellinen ja joskus mokia tapahtuu elämässä. Toivon todella että jos elämässäni on vielä joku mustavalkoinen paheksuja, hänelllä olisi ainakin sitä hänelle itselleen tärkeää moraalia sanoa suoraan ettei halua olla enää tekemisissä. Haluaisin todellakin itse tietää millaisena ystävänä/ihmisenä tällaista tyyppiä tulee jatkossa pitää. Saisi kumpikin osapuoli saada rehellisen käsityksen toisesta ennen välien katkaisua.

Kyllä moni ihminen selviää läpi elämän pettämättä ilman mitään ongelmia, vaikka sitä niin kovasti yritetäänkin normalisoida...ei se ole mikään mahdoton tehtävä...

Kyllä moni selviää, se on hienoa. Moni ei, ja näistä miljoonista ihmisistä kaikki eivät ole täysin kusipäisiä narsisteja, mutta sitähän sinun on erehtymättömänä vaikea uskoa.

Niin ja se on oma valinta, turha koittaa selittää sitä muulla tavalla tai syyttää siitä ketään/mitään muuta. Enkä ole erehtymätön tai täydellinen, todellakaan. Mutta nykyään ilmeisesti ajatellaan että vaan täydellinen ihminen ei petä... kyllä siitä väkisinkin tulee mieleen melkoinen itsekkyys ja kunnioituksen puute toista kohtaan.

Pitäisköhän sun mennä terapiaan noiden pelkojen kanssa? Melkoiset yksinpuhelut...

Vierailija kirjoitti:

Tämä on niin "hauskaa" kun pettäjien/toisten naisten virsi pysyy vuodesta toiseen samana. Jospa onnistuisin nyt loihtimaan niiden keskelle jotain uuttakin:

"Ei oo sun asias, vaan vain sen naisen ja pettävän miehen!" => Okei, no sitten turpa kiinni. Älä millään tavoin osallista minua sotkuihisi. En tule symppaamaan.

"No ei se nainen tee mitään väärää!" Tekeepäs. Hän varta vasten ja tietoisesti satuttaa miehen vaimoa, vaikkakin välillisesti. Hän on miehen rikoskumppani.

"No et sä kyllä mikään todellinen ystävä olekaan, vaan vain joku tiukkanuttura moralisoija!" Ei. Se olet sinä, jonka ystävyys on niin pienestä kiinni, ettet kestä moraalista arvostelua. Se olet sinä, joka olet niin herkkähipiäinen ja heikko, ettet kestä sitä, että joku muu sanoo sinulle sen, mitä et edes halua kuulla: Sen, että sinä teet väärin. Tätä kutsutaan projektioksi, ja se on myös varsinaisten pettäjien modus operandi: Jos sä vaan olisit ollut/et olisi ollut X, niin en olisi ajautunut pettämään.

"Räh räh, taidat vaan olla epävarma ja peloissasi omasta parisuhteestasi!" Entä sitten, jos olenkin? Minkä takia sinä ilkut minua inhimillisestä pelostani, ja sitten kehtaat vielä minua syyllistää siitä, että olen joku moralisoija? Oletko aivan sosiopaatti? Onko se heikkoutta, jos pelkää, että puoliso pettää, parisuhde hajoaa ja perhe menee rikki? Tiesitkö, että avioero/parisuhteen päättyminen on stressipistelaskussa heti toiseksi suurin pahan stressin aiheuttaja, heti kumppanin kuoleman jälkeen? Oletko ollenkaan tietoinen siitä, että petetty voi kärsiä PTSD:stä, masennuksesta ja jopa itsetuhoisuudesta vielä vuosia tapahtuneiden jälkeen? Itse en usko, että mikään kulli maailmassa olisi niin hyvää, että voisin kenenkään muun mielenterveyttä riskeerata tuolla tavoin.

Samoin, jos et karvan vertaa kunnioita ventovieraiden parisuhdetta, niin - miksi kunnioittaisit minun? Mitä takeita minulla on siitä, että tilaisuus ei teekään varasta, jos kävisikin niin, että mieheni lähestyisi sinua? Tulevaa käytöstä nimittäin ennustaa parhaiten mennyt käytös.

Itse ainakin odotan ystävyyssuhteiltani sitä, että ystäväni toimivat minulle moraalisena kaikupohjana, mitä edellyttää se, että meillä kaikilla on riittävän samanlaiset arvot. Samaten, jos en voi kunnioittaa jotakuta henkilöä, en voi olla hänen ystävänsäkään.

Eli kannattaa ottaa tuokin huomioon, sillä se, minkä sinä kuvittelet vain sinun ja salaseksikumppanisi väliseksi jutuksi, ei koskaan ole sitä. Jos olet valmis riskeeraamaan, niin siitä vain.

Ja lopuksi: Ei, kaikki eivät petä puolisoitaan, ei, vaikka miten kääntelisit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katkaisisin välit myös. Jos moraali on löyhällä pohjalla joissain asioissa, en voi tietää missä muissakin. En ota moraalisaarnoja salasuhteilijoilta - tottakai salasuhteilijat ja pettäjät oikeuttavat omat tekonsa aina jotenkin. Jos ei muuten niin sitten moralisoimalla minua miten "ei ole minun asiani". Jos se ei ole minun asiani, älä avaudu siitä minulle, älä hae minulta tukea kun miehesi ei jätäkään vaimoaan sinun vuoksesi, jne. 

Tuntuu että tällaiset ystävät ovat muutenkin itsekkäitä. Kinuavat neuvoja ja kuuntelijaa, ja sitten kun neuvoo niin tuleekin itkua ja haukkuja kuinka olen "paska ystävä". Tosiasiassa haluavat onnitteluja ja päänsilityksiä, jotain "yass queen"-meininkiä ja pelkkää myötäilyä. En ole mikään päänsilitysrobotti jonka tehtävä on pönkittää pettäjien itsetuntoa ja kertoa heille etteivät he ole pahoja ihmisiä, koska he eivät onnistu enää itsekään uskottelemaan itselleen olevansa hyviä tyyppejä.

Siitä syystä laitan ystävyydet tällaisten kanssa poikki heti kun sitä salasuhde-ulinaa alkaa kuulua. Tai mitään muutakaan ulinaa muista moraalikysymyksistä. 

Kaiken kukkuraksi enhän minä voi tietää onko tällainen kakkosnainen tai kakkosmies mahdollisesti kaverini vain koska haluaa yrittää vietellä puolisoni. Kun kerran ovat jo kertoneet minulle että harrastavat moista, eivätkä kunnioita muiden parisuhteita (tai omiaan). Jos he eivät kunnioita edes itseään, olisi tyhmää odottaa että kunnioittavat minuakaan.

Tässähän se syy tulikin. Kun pelätään että se oma mussukka joutuu "tulilinjalle". News flash; se sinun hanipuppeli ei kiinnosta, eikä kukaan muukaan. Joskus ihmiset vaan rakastuu. Se, että rakastuu yhteen kerran, ja toimii väärin, ei tarkoita, että lähtee kaiken matkaan joka liikkuu.

Tuollaiselle ystävälle sanoisin vain, että kiva että kerrankin roskat käveli itse pihalle.

Niin??? Miksi pitäisi olla siis ystävä epäluotettavan ihmisen kanssa? Ja btw, jos rakastuu toiseen, kumppanista kuuluu erota, niin sitten voi vapaasti puuhailla sen uuden kanssa.

Teet mitä halua, mutta itse en olisi pannu välejä poikki. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apua, täällä on kamalia ihmisiä. Petin joskus, hirveä virhe, mutta onneksi tärkeimmät ihmiset elämässäni ymmärtävät että kukaan ei ole täydellinen ja joskus mokia tapahtuu elämässä. Toivon todella että jos elämässäni on vielä joku mustavalkoinen paheksuja, hänelllä olisi ainakin sitä hänelle itselleen tärkeää moraalia sanoa suoraan ettei halua olla enää tekemisissä. Haluaisin todellakin itse tietää millaisena ystävänä/ihmisenä tällaista tyyppiä tulee jatkossa pitää. Saisi kumpikin osapuoli saada rehellisen käsityksen toisesta ennen välien katkaisua.

Kyllä moni ihminen selviää läpi elämän pettämättä ilman mitään ongelmia, vaikka sitä niin kovasti yritetäänkin normalisoida...ei se ole mikään mahdoton tehtävä...

Joillekin näemmä on. Pettäminen, kuten lasten töniminenkin, on kommenttien mukaan näemmä ihan ok jos sattuu olemaan vain huono päivä.

Ei vaan lasten töniminen on minusta pettämistäkin pahempaa! Ja se on vielä paljon yleisempää kuin pettäminen! Ja sellaisten naisten kavereita te vaan olette. Pettäminen on oma valinta, ei voi olla sellaisen kaveri koskaan. Lasten töniminen kuitataan vaikkapa huonolla päivällä ja harvoin vaikuttaa mitenkään mihinkään. Lue minun ja sitten sinun kommenttisi ja mieti oletko johdonmukainen?

Tuttavapiirissäni ei ole ketään, jonka olisin nähnyt kaltoin kohtelevan lastaan fyysisesti. Tietenkin on mahdotonta tietää mitä seinien sisällä tapahtuu. En kuitenkaan sellaisen henkilön kanssa haluaisi sen enempää olla ystävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No maailma muuttuu, ketään ei voi omistaa. Nämä täydelliset vaimot eivät tietenkään halua nähdä pettämistä. AP pelännee tässä oman parisuhteensa puolesta, voi rivien välistä lukea. Teetkö kaikkesi? Oletko tarpeeksi? Mitä jos sinä itse petät?

Pettäminen on aina valinta. Voi itse valita pettääkö.

Ehkä se on aina jossain määrin valinta. Oletko koskaan ihastunut tai salamarakastunut keneenkään aivan yllättäen ja voimakkaasti? Silloin voi moni moralisoija yllättää itsensäkin. Näin kävi minulle, onneksi en ehtinyt päin naamaa ketään tuomita koskaan aiemmin kun olinhan mielestäni niin paljon parempi ihminen. Kun enpä sitten ollutkaan.

Toivon tavallaan että pilkkasi osuisi omaan nilkkaan jonakin päivänä.

Eri

Tämä. 

Jos ilmenee että ystävälläni on täysin erilainen moraali ja arvokäsitykset, en haluaisi olla enää hänen ystävänsä. Mitä järkeä? Ystävät kuitenkin on niitä ihmisiä, jotka itse valitaan elämään....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No maailma muuttuu, ketään ei voi omistaa. Nämä täydelliset vaimot eivät tietenkään halua nähdä pettämistä. AP pelännee tässä oman parisuhteensa puolesta, voi rivien välistä lukea. Teetkö kaikkesi? Oletko tarpeeksi? Mitä jos sinä itse petät?

Pettäminen on aina valinta. Voi itse valita pettääkö.

Ehkä se on aina jossain määrin valinta. Oletko koskaan ihastunut tai salamarakastunut keneenkään aivan yllättäen ja voimakkaasti? Silloin voi moni moralisoija yllättää itsensäkin. Näin kävi minulle, onneksi en ehtinyt päin naamaa ketään tuomita koskaan aiemmin kun olinhan mielestäni niin paljon parempi ihminen. Kun enpä sitten ollutkaan.

Toivon tavallaan että pilkkasi osuisi omaan nilkkaan jonakin päivänä.

Eri

Olen ihastunut ja salamarakastunut, mutta kummasti se järki on vaan pysynyt päässä. Jos nykyisessä suhteessani rakastuisin johonkin muuhun ja haluaisin aloittaa suhteen tämän kanssa, niin ENSIN jättäisin nykyisen kumppanini. Sen jälkeen alkaisin vasta touhuta ympäriinsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katkaisisin välit myös. Jos moraali on löyhällä pohjalla joissain asioissa, en voi tietää missä muissakin. En ota moraalisaarnoja salasuhteilijoilta - tottakai salasuhteilijat ja pettäjät oikeuttavat omat tekonsa aina jotenkin. Jos ei muuten niin sitten moralisoimalla minua miten "ei ole minun asiani". Jos se ei ole minun asiani, älä avaudu siitä minulle, älä hae minulta tukea kun miehesi ei jätäkään vaimoaan sinun vuoksesi, jne. 

Tuntuu että tällaiset ystävät ovat muutenkin itsekkäitä. Kinuavat neuvoja ja kuuntelijaa, ja sitten kun neuvoo niin tuleekin itkua ja haukkuja kuinka olen "paska ystävä". Tosiasiassa haluavat onnitteluja ja päänsilityksiä, jotain "yass queen"-meininkiä ja pelkkää myötäilyä. En ole mikään päänsilitysrobotti jonka tehtävä on pönkittää pettäjien itsetuntoa ja kertoa heille etteivät he ole pahoja ihmisiä, koska he eivät onnistu enää itsekään uskottelemaan itselleen olevansa hyviä tyyppejä.

Siitä syystä laitan ystävyydet tällaisten kanssa poikki heti kun sitä salasuhde-ulinaa alkaa kuulua. Tai mitään muutakaan ulinaa muista moraalikysymyksistä. 

Kaiken kukkuraksi enhän minä voi tietää onko tällainen kakkosnainen tai kakkosmies mahdollisesti kaverini vain koska haluaa yrittää vietellä puolisoni. Kun kerran ovat jo kertoneet minulle että harrastavat moista, eivätkä kunnioita muiden parisuhteita (tai omiaan). Jos he eivät kunnioita edes itseään, olisi tyhmää odottaa että kunnioittavat minuakaan.

Tässähän se syy tulikin. Kun pelätään että se oma mussukka joutuu "tulilinjalle". News flash; se sinun hanipuppeli ei kiinnosta, eikä kukaan muukaan. Joskus ihmiset vaan rakastuu. Se, että rakastuu yhteen kerran, ja toimii väärin, ei tarkoita, että lähtee kaiken matkaan joka liikkuu.

Tuollaiselle ystävälle sanoisin vain, että kiva että kerrankin roskat käveli itse pihalle.

Niin??? Miksi pitäisi olla siis ystävä epäluotettavan ihmisen kanssa? Ja btw, jos rakastuu toiseen, kumppanista kuuluu erota, niin sitten voi vapaasti puuhailla sen uuden kanssa.

Et ole itse koskaan valehdellut kenellekään? Jos olet, olet epäluotettava. Yksikin teko missä tahansa vaiheessa elämää kenen tahansa kanssa tekee sinusta ylipäätään täysin epäluotettavan ihan kaikilla elämänalueilla ja kaikissa ihmissuhteissa. Muista kertoa myös työnantajallesi niin hänkin tietää että olet epäluotettava. Vaikka valhe olisi tapahtunut lapsena ja kadut, ei se auta, koska me mustavalkoiset ihmiset olemme sitä mieltä että kerran valehtelija aina valehtelija. Nih.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No maailma muuttuu, ketään ei voi omistaa. Nämä täydelliset vaimot eivät tietenkään halua nähdä pettämistä. AP pelännee tässä oman parisuhteensa puolesta, voi rivien välistä lukea. Teetkö kaikkesi? Oletko tarpeeksi? Mitä jos sinä itse petät?

Pettäminen on aina valinta. Voi itse valita pettääkö.

Ehkä se on aina jossain määrin valinta. Oletko koskaan ihastunut tai salamarakastunut keneenkään aivan yllättäen ja voimakkaasti? Silloin voi moni moralisoija yllättää itsensäkin. Näin kävi minulle, onneksi en ehtinyt päin naamaa ketään tuomita koskaan aiemmin kun olinhan mielestäni niin paljon parempi ihminen. Kun enpä sitten ollutkaan.

Toivon tavallaan että pilkkasi osuisi omaan nilkkaan jonakin päivänä.

Eri

Olen ihastunut ja salamarakastunut, mutta kummasti se järki on vaan pysynyt päässä. Jos nykyisessä suhteessani rakastuisin johonkin muuhun ja haluaisin aloittaa suhteen tämän kanssa, niin ENSIN jättäisin nykyisen kumppanini. Sen jälkeen alkaisin vasta touhuta ympäriinsä.

Hei onnea! Oot hyvä ihminen, ansaitset mitalin. Joskus ihmiset mokaa, onneksi sinä et ole sellainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katkaisisin välit myös. Jos moraali on löyhällä pohjalla joissain asioissa, en voi tietää missä muissakin. En ota moraalisaarnoja salasuhteilijoilta - tottakai salasuhteilijat ja pettäjät oikeuttavat omat tekonsa aina jotenkin. Jos ei muuten niin sitten moralisoimalla minua miten "ei ole minun asiani". Jos se ei ole minun asiani, älä avaudu siitä minulle, älä hae minulta tukea kun miehesi ei jätäkään vaimoaan sinun vuoksesi, jne. 

Tuntuu että tällaiset ystävät ovat muutenkin itsekkäitä. Kinuavat neuvoja ja kuuntelijaa, ja sitten kun neuvoo niin tuleekin itkua ja haukkuja kuinka olen "paska ystävä". Tosiasiassa haluavat onnitteluja ja päänsilityksiä, jotain "yass queen"-meininkiä ja pelkkää myötäilyä. En ole mikään päänsilitysrobotti jonka tehtävä on pönkittää pettäjien itsetuntoa ja kertoa heille etteivät he ole pahoja ihmisiä, koska he eivät onnistu enää itsekään uskottelemaan itselleen olevansa hyviä tyyppejä.

Siitä syystä laitan ystävyydet tällaisten kanssa poikki heti kun sitä salasuhde-ulinaa alkaa kuulua. Tai mitään muutakaan ulinaa muista moraalikysymyksistä. 

Kaiken kukkuraksi enhän minä voi tietää onko tällainen kakkosnainen tai kakkosmies mahdollisesti kaverini vain koska haluaa yrittää vietellä puolisoni. Kun kerran ovat jo kertoneet minulle että harrastavat moista, eivätkä kunnioita muiden parisuhteita (tai omiaan). Jos he eivät kunnioita edes itseään, olisi tyhmää odottaa että kunnioittavat minuakaan.

Tässähän se syy tulikin. Kun pelätään että se oma mussukka joutuu "tulilinjalle". News flash; se sinun hanipuppeli ei kiinnosta, eikä kukaan muukaan. Joskus ihmiset vaan rakastuu. Se, että rakastuu yhteen kerran, ja toimii väärin, ei tarkoita, että lähtee kaiken matkaan joka liikkuu.

Tuollaiselle ystävälle sanoisin vain, että kiva että kerrankin roskat käveli itse pihalle.

Niin??? Miksi pitäisi olla siis ystävä epäluotettavan ihmisen kanssa? Ja btw, jos rakastuu toiseen, kumppanista kuuluu erota, niin sitten voi vapaasti puuhailla sen uuden kanssa.

Et ole itse koskaan valehdellut kenellekään? Jos olet, olet epäluotettava. Yksikin teko missä tahansa vaiheessa elämää kenen tahansa kanssa tekee sinusta ylipäätään täysin epäluotettavan ihan kaikilla elämänalueilla ja kaikissa ihmissuhteissa. Muista kertoa myös työnantajallesi niin hänkin tietää että olet epäluotettava. Vaikka valhe olisi tapahtunut lapsena ja kadut, ei se auta, koska me mustavalkoiset ihmiset olemme sitä mieltä että kerran valehtelija aina valehtelija. Nih.

Poitti ei olekaan se, että onko tehnyt virheitä ja miten paljon. Vaan se että oppiiko niistä virheistä niin, ettei ainakaan toista samoja virheitä enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No maailma muuttuu, ketään ei voi omistaa. Nämä täydelliset vaimot eivät tietenkään halua nähdä pettämistä. AP pelännee tässä oman parisuhteensa puolesta, voi rivien välistä lukea. Teetkö kaikkesi? Oletko tarpeeksi? Mitä jos sinä itse petät?

Pettäminen on aina valinta. Voi itse valita pettääkö.

Ehkä se on aina jossain määrin valinta. Oletko koskaan ihastunut tai salamarakastunut keneenkään aivan yllättäen ja voimakkaasti? Silloin voi moni moralisoija yllättää itsensäkin. Näin kävi minulle, onneksi en ehtinyt päin naamaa ketään tuomita koskaan aiemmin kun olinhan mielestäni niin paljon parempi ihminen. Kun enpä sitten ollutkaan.

Toivon tavallaan että pilkkasi osuisi omaan nilkkaan jonakin päivänä.

Eri

Olen ihastunut ja salamarakastunut, mutta kummasti se järki on vaan pysynyt päässä. Jos nykyisessä suhteessani rakastuisin johonkin muuhun ja haluaisin aloittaa suhteen tämän kanssa, niin ENSIN jättäisin nykyisen kumppanini. Sen jälkeen alkaisin vasta touhuta ympäriinsä.

Hei onnea! Oot hyvä ihminen, ansaitset mitalin. Joskus ihmiset mokaa, onneksi sinä et ole sellainen.

No, ei se niin vaikeaa kuitenkaan ollut että mitalin tarvitsisi. Elämä on valintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katkaisisin välit myös. Jos moraali on löyhällä pohjalla joissain asioissa, en voi tietää missä muissakin. En ota moraalisaarnoja salasuhteilijoilta - tottakai salasuhteilijat ja pettäjät oikeuttavat omat tekonsa aina jotenkin. Jos ei muuten niin sitten moralisoimalla minua miten "ei ole minun asiani". Jos se ei ole minun asiani, älä avaudu siitä minulle, älä hae minulta tukea kun miehesi ei jätäkään vaimoaan sinun vuoksesi, jne. 

Tuntuu että tällaiset ystävät ovat muutenkin itsekkäitä. Kinuavat neuvoja ja kuuntelijaa, ja sitten kun neuvoo niin tuleekin itkua ja haukkuja kuinka olen "paska ystävä". Tosiasiassa haluavat onnitteluja ja päänsilityksiä, jotain "yass queen"-meininkiä ja pelkkää myötäilyä. En ole mikään päänsilitysrobotti jonka tehtävä on pönkittää pettäjien itsetuntoa ja kertoa heille etteivät he ole pahoja ihmisiä, koska he eivät onnistu enää itsekään uskottelemaan itselleen olevansa hyviä tyyppejä.

Siitä syystä laitan ystävyydet tällaisten kanssa poikki heti kun sitä salasuhde-ulinaa alkaa kuulua. Tai mitään muutakaan ulinaa muista moraalikysymyksistä. 

Kaiken kukkuraksi enhän minä voi tietää onko tällainen kakkosnainen tai kakkosmies mahdollisesti kaverini vain koska haluaa yrittää vietellä puolisoni. Kun kerran ovat jo kertoneet minulle että harrastavat moista, eivätkä kunnioita muiden parisuhteita (tai omiaan). Jos he eivät kunnioita edes itseään, olisi tyhmää odottaa että kunnioittavat minuakaan.

Tässähän se syy tulikin. Kun pelätään että se oma mussukka joutuu "tulilinjalle". News flash; se sinun hanipuppeli ei kiinnosta, eikä kukaan muukaan. Joskus ihmiset vaan rakastuu. Se, että rakastuu yhteen kerran, ja toimii väärin, ei tarkoita, että lähtee kaiken matkaan joka liikkuu.

Tuollaiselle ystävälle sanoisin vain, että kiva että kerrankin roskat käveli itse pihalle.

No, jotku naiset nyt vaan on m*nahaukkoja, tai parantelee itsetuntoaan tms saalistamalla varattuja ukkoja. Jos ilmenisi että ystäväni olisi tälläinen, en ymmärrä miksi haluaisin olla enää hänen ystävänsä...? Ja olisihan sekin melko raskasta jos tietäisi että mimmi koittaa miestä aina kun olisi hänen kanssaan kahden, vaikka se ei johtaisikaan mihinkään? Epäkunnioittavaa käytöstä. Ja näitä naisia ON olemassa. Miehet on taas sitten ihan oma lukunsa...

Joo, juuri täällä ilmennyt pettäjien ja varattujen kanssa vehtaajien itsekkyys ja epärehellisyys on syy, miksi en vietä aikaa heidän kanssaan. Joku kyseli tuolla, että onko paljon ystäviä. Kyllä, joskus oli tosi paljon. Olen tehnyt monessa paikassa töitä ja olen todella sosiaalinen ja jonkun mielestä "suosittu" tyyppi, joten on ollut varaa valita ne jotka päästän omaan elämään läheisiksi ystäviksi ja matkan varrella jotkut on tippuneet mun matkasta pelaamaan omia pelejään. Tunnen paljon ihmisiä, mutta luotan vain läheisiin ystäviini ja heidän kanssa jutellaan ja ei, ei pidetä parisuhdeiltoja vaan voidaan viettää aikaa porukalla joissa ystävien puolisot paikalla tai osan on ja osan ei. Olen sinkku, mutta mua kutsutaan "pariskuntien illanviettoihin", koska en ole siellä pyydystämässä muiden miehiä vaan vaihtamassa kuulumisia ja voin sitten loppuillasta lähteä petikaverin luokse tai puuhailemaan muita juttuja toisten ystävien kanssa. Ja muutenkin ystäväpiirini koostuu sinkuista ja seurustelevista/naimisissa olevista, mutta joka paikkaan ei seurustelevien tarvitse raahata puolisoitaan. Kaikillehan tälläinen kunnioittamiseen ja mahdolliseen itsehillintään perustuva puuhailu ei sovi vaan pannaan kaikkea mitä liikkuu, koska MÄ voin. Ei se mitään, samoin toimii myös koirat.

Toisen parisuhde ei ole verrattavissa johonkin typerään pieneen valkoiseen valheeseen. Edelleenkään; ei tässä mitään täydellisyyttä mielestäni vaadita. Et ole vissiin koskaan ollut vakavassa parisuhteessa jollet tajua, kuinka suuri merkitys sillä on ihmisen elämässä ja kuinka vahvoja tunteita siinä on mukana. On todella sanoinkuvaamattoman musertavaa kun toiselle osapuolelle selviää toisen salasuhde. Miksi haluaisin olla mukana tälläisen tuskan tuottamisessa? Mutta nykyään empatia ei olekaan muodissa....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apua, täällä on kamalia ihmisiä. Petin joskus, hirveä virhe, mutta onneksi tärkeimmät ihmiset elämässäni ymmärtävät että kukaan ei ole täydellinen ja joskus mokia tapahtuu elämässä. Toivon todella että jos elämässäni on vielä joku mustavalkoinen paheksuja, hänelllä olisi ainakin sitä hänelle itselleen tärkeää moraalia sanoa suoraan ettei halua olla enää tekemisissä. Haluaisin todellakin itse tietää millaisena ystävänä/ihmisenä tällaista tyyppiä tulee jatkossa pitää. Saisi kumpikin osapuoli saada rehellisen käsityksen toisesta ennen välien katkaisua.

Kyllä moni ihminen selviää läpi elämän pettämättä ilman mitään ongelmia, vaikka sitä niin kovasti yritetäänkin normalisoida...ei se ole mikään mahdoton tehtävä...

Joillekin näemmä on. Pettäminen, kuten lasten töniminenkin, on kommenttien mukaan näemmä ihan ok jos sattuu olemaan vain huono päivä.

Ei vaan lasten töniminen on minusta pettämistäkin pahempaa! Ja se on vielä paljon yleisempää kuin pettäminen! Ja sellaisten naisten kavereita te vaan olette. Pettäminen on oma valinta, ei voi olla sellaisen kaveri koskaan. Lasten töniminen kuitataan vaikkapa huonolla päivällä ja harvoin vaikuttaa mitenkään mihinkään. Lue minun ja sitten sinun kommenttisi ja mieti oletko johdonmukainen?

Tuttavapiirissäni ei ole ketään, jonka olisin nähnyt kaltoin kohtelevan lastaan fyysisesti. Tietenkin on mahdotonta tietää mitä seinien sisällä tapahtuu. En kuitenkaan sellaisen henkilön kanssa haluaisi sen enempää olla ystävä.

Voisit auttaa, mieluummin kuin hylkäät.

Jos ystävyydestä nyt puhutaan.

Vierailija kirjoitti:

Toisen parisuhde ei ole verrattavissa johonkin typerään pieneen valkoiseen valheeseen. Edelleenkään; ei tässä mitään täydellisyyttä mielestäni vaadita. Et ole vissiin koskaan ollut vakavassa parisuhteessa jollet tajua, kuinka suuri merkitys sillä on ihmisen elämässä ja kuinka vahvoja tunteita siinä on mukana. On todella sanoinkuvaamattoman musertavaa kun toiselle osapuolelle selviää toisen salasuhde. Miksi haluaisin olla mukana tälläisen tuskan tuottamisessa? Mutta nykyään empatia ei olekaan muodissa....

Olla mukana salasuhteessa?

Onko se empatiaa, että hylkäät ystäväsi?

Juupa juu.