Lapsi ärsyttää kokoajan
Siis miten pahasti oman lapsen käytös voi aina ottaa päähän. Täyttää 8-vuotta mutta voi mahdoton miten aina niskoittelee.. Esimerkiksi nukkumaanmeno on joka kerta yhtä taistelua, ärsyttää, pelleilee, hidastelee tahallaan. Olemme toimineet joka päivä samalla tavalla ja silti pitää temppuilla aina. Olen joka kerta helpottunut kun vihdoin hän jää sänkyyn nukkumaan että saan omaa aikaa. Jotenkin raivostuttavaa huomionhakua kokoajan.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille. Minulle ihan uusi asia tuo tuottamishäiriö, miten se todetaan? Olen kuullut vain puheenkehityksen ongelmasta, sitä lapsella ei ole ikinä ollut, aina puhunut sujuvasti. Asioissa kestää vain vähän pidempään, etenkin lähtötilanteet ovat hitaita. Sanon lapselle että 15 min päästä pitää olla valmis lähtöön ja silti pitää tehdä viime minuuteilla jotain muuta... ap
Suurinosa lapsista toimii näin, ajan ymmärtäminen on paljon muutakin kuin osata lukea mitä kello näyttää , pitää myös osata hahmottaa aikaa. Lähes jokainen alakoululainen tarvitsee apua ajan hahmottamiseen, pitää olla selkeä rytmi mihin kellon aikaan tehdään mitäkin puetaan, koska pitää olla aamupala syöty ja milloin lähdetään kouluun. Jos lapsi toimii aamuisin yksin joutuu monesti vanhemmat töitä soittamaan ja neuvomaan lasta miten toimia.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille. Minulle ihan uusi asia tuo tuottamishäiriö, miten se todetaan? Olen kuullut vain puheenkehityksen ongelmasta, sitä lapsella ei ole ikinä ollut, aina puhunut sujuvasti. Asioissa kestää vain vähän pidempään, etenkin lähtötilanteet ovat hitaita. Sanon lapselle että 15 min päästä pitää olla valmis lähtöön ja silti pitää tehdä viime minuuteilla jotain muuta... ap
Päiväkodissa kiinnitettiin huomiota siirtymävaikeuksiin ja tiettyyn kömpelyyteen. Tehtiin neurologiset testit, ja uudelleen yläluokille isoimpaan kouluun siirtyessä.
Osasin arvata, koska minun ja miehen suku kärsii moninaisista neurologisen kirjon häiriöistä. Luulen että isälläni, joka oli myös lukihäiriöinen, oli sama vaiva.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille. Minulle ihan uusi asia tuo tuottamishäiriö, miten se todetaan? Olen kuullut vain puheenkehityksen ongelmasta, sitä lapsella ei ole ikinä ollut, aina puhunut sujuvasti. Asioissa kestää vain vähän pidempään, etenkin lähtötilanteet ovat hitaita. Sanon lapselle että 15 min päästä pitää olla valmis lähtöön ja silti pitää tehdä viime minuuteilla jotain muuta... ap
Eiköhän tuo ole ihan normaalia, täällä palstalla on usein ketjuja kroonisista myöhästelijöistä, jotka ovat ihan aikuisia, ja tekevät tuota samaa.
Muistutat vain useammin ja vähän vahdit, että alkaa toteuttaa käskyä. Meillä on vasta viisivuotias, jota pitää kyllä iltatoimissa vähän väliä katsoa päälle, että tosiaan kerää lelunsa, eikä aloita uutta leikkiä tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille. Minulle ihan uusi asia tuo tuottamishäiriö, miten se todetaan? Olen kuullut vain puheenkehityksen ongelmasta, sitä lapsella ei ole ikinä ollut, aina puhunut sujuvasti. Asioissa kestää vain vähän pidempään, etenkin lähtötilanteet ovat hitaita. Sanon lapselle että 15 min päästä pitää olla valmis lähtöön ja silti pitää tehdä viime minuuteilla jotain muuta... ap
Suurinosa lapsista toimii näin, ajan ymmärtäminen on paljon muutakin kuin osata lukea mitä kello näyttää , pitää myös osata hahmottaa aikaa. Lähes jokainen alakoululainen tarvitsee apua ajan hahmottamiseen, pitää olla selkeä rytmi mihin kellon aikaan tehdään mitäkin puetaan, koska pitää olla aamupala syöty ja milloin lähdetään kouluun. Jos lapsi toimii aamuisin yksin joutuu monesti vanhemmat töitä soittamaan ja neuvomaan lasta miten toimia.
Kyllä näin, mutta toisilla se menee yli ja jatkuu vuodesta toiseen.
Jonkun täytyy sanoa ja pistää tekemään, ennen kuin alkaa tapahtua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille. Minulle ihan uusi asia tuo tuottamishäiriö, miten se todetaan? Olen kuullut vain puheenkehityksen ongelmasta, sitä lapsella ei ole ikinä ollut, aina puhunut sujuvasti. Asioissa kestää vain vähän pidempään, etenkin lähtötilanteet ovat hitaita. Sanon lapselle että 15 min päästä pitää olla valmis lähtöön ja silti pitää tehdä viime minuuteilla jotain muuta... ap
Eiköhän tuo ole ihan normaalia, täällä palstalla on usein ketjuja kroonisista myöhästelijöistä, jotka ovat ihan aikuisia, ja tekevät tuota samaa.
Muistutat vain useammin ja vähän vahdit, että alkaa toteuttaa käskyä. Meillä on vasta viisivuotias, jota pitää kyllä iltatoimissa vähän väliä katsoa päälle, että tosiaan kerää lelunsa, eikä aloita uutta leikkiä tms.
Tavallisella lapsella tuo toimii, joillain lailla dysfaattisella ei.
Älkää antako mitään huomiota sille pelleilylle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adhd:stä on olemassa assa myös add muoto jossa hyperaktiivisuutta ei ole, mutta keskittyminen on vaikeaa.
Itsellä kohta 4v jota täytyy ohjata lähes kokoajan. Unohtuu tekemään mitä tahansa kuin sitä mitä pitää, ei pue vaatteita itse, unohtaa syödä jos ei muistuta, ei huomaa mennä itse vessaan vaan pitää muistuttaa että mene vessaan. Kävelylläkin ulkona on yhtä tuskaa kun jää aivan kaikkea ihmettelemään vaikka pitäisi liikkua. Kunnon huoh ja rasitus toisinaan.
Älyssä ei vikaa, osaa laskea neljään ja tunnistaa oman alkukirjaimensa ja numerot 1-3, piirtää ja maalaa mielrllään.
Toiminnanohjausongelmaa siis.
En sano että teillä on sitä, mutta kannattaa etsiä mitä on add tai miten näkyy toiminnanohjauksen ongelmat.Nää taas on sellaisia neuvoja mitä ei ensimmäisenä pitäisi jakaa. Sinun lapsella on add joten kirjoita päivän aikana kaikki huomaamasi oireet ylös ja mieti miten laajasta asiasta on kyse. Terveen lapsen kanssa ne ongelmat ovat juuri näitä missä haetaan neuvoa esim. nukkumiseen. Mä epäilen kun sinä olet lapselle diagnoosia hakenut, että niitä ongelmia on ollut lähes koko vuorokauden täydeltä. Mutta todella ärsyttää tämä tyyli missä neurologisia ongelmia tuodaan esiin jokaisessa välissä.
Alidiagnosointi on pahempi ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Älkää antako mitään huomiota sille pelleilylle.
Siitä täytyy ohjata jämäkästi pois, annetaan kyllä huomio muttei jäädä provosoitumaan.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille. Minulle ihan uusi asia tuo tuottamishäiriö, miten se todetaan? Olen kuullut vain puheenkehityksen ongelmasta, sitä lapsella ei ole ikinä ollut, aina puhunut sujuvasti. Asioissa kestää vain vähän pidempään, etenkin lähtötilanteet ovat hitaita. Sanon lapselle että 15 min päästä pitää olla valmis lähtöön ja silti pitää tehdä viime minuuteilla jotain muuta... ap
Meillä lapsi on/on ollut ihan samanlainen. Nyt on tokalla luokalla ja lähdöt sujuu jo paremmin kuin aiemmin. En enää sano mitään aikoja, muistutan tarvittaessa välillä katsomaan kelloa. Meillä on seinäkello josta osaa katsoa milloin pitää lähteä. Koko eskari ja ekaluokka harjoiteltiin ja nuo pari vuotta oli kyllä ihan hirveitä mitä lähtöihin tulee. Myöhästyi usein. Annoin ihan tarkoituksella myöhästyä kun en jaksanut enää sitä touhua, ajattelin että sittenpähän oppii että ei se myöhässä meneminen kauhean kivaa ole. Nykyään hän saa tehdä aamuhommat omaan tahtiin siinä järjestyksessä kuin haluaa, tekee itse aamupalan jne. ja se tuntuu sopivan hänelle että saa itsenäisesti hoitaa asiat. Jos olen patistamassa ja vahtimassa, sitä huonommin aamut menee.
Some, netti, vapaakasvatus tuhonneet suurimman osan nuorison käytöstavoista, näen lähes päivittäin jopa alle kouluikäisiä lapsia jotka pyörittää vanhempiaan miten sattuu ja vanhemmat tottelee,, hyvä esimerkki kun olimme ystäväni lapsuudenkaverilla käymässä, siellä oli tämän lapsuudenkaverin veljen 4 vuotias lapsi käymässä ja hänen mummo, lapsi kiipeili tasoilla, viskeli tavaroita, karjui ja mummo tyynesti vaan hymyili.... Kun toin omenamehua kaupasta, lapsi karjui/huusi : mulle omenamehua heti
En antanut, vaan mun ystävä antoi, mut olisi tehnyt mieli sanoa siinä kaikkien kuulen et nätisti pitää pyytää
Monet isovanhemmatkin tyytyy vaan tottelemaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adhd:stä on olemassa assa myös add muoto jossa hyperaktiivisuutta ei ole, mutta keskittyminen on vaikeaa.
Itsellä kohta 4v jota täytyy ohjata lähes kokoajan. Unohtuu tekemään mitä tahansa kuin sitä mitä pitää, ei pue vaatteita itse, unohtaa syödä jos ei muistuta, ei huomaa mennä itse vessaan vaan pitää muistuttaa että mene vessaan. Kävelylläkin ulkona on yhtä tuskaa kun jää aivan kaikkea ihmettelemään vaikka pitäisi liikkua. Kunnon huoh ja rasitus toisinaan.
Älyssä ei vikaa, osaa laskea neljään ja tunnistaa oman alkukirjaimensa ja numerot 1-3, piirtää ja maalaa mielrllään.
Toiminnanohjausongelmaa siis.
En sano että teillä on sitä, mutta kannattaa etsiä mitä on add tai miten näkyy toiminnanohjauksen ongelmat.Nää taas on sellaisia neuvoja mitä ei ensimmäisenä pitäisi jakaa. Sinun lapsella on add joten kirjoita päivän aikana kaikki huomaamasi oireet ylös ja mieti miten laajasta asiasta on kyse. Terveen lapsen kanssa ne ongelmat ovat juuri näitä missä haetaan neuvoa esim. nukkumiseen. Mä epäilen kun sinä olet lapselle diagnoosia hakenut, että niitä ongelmia on ollut lähes koko vuorokauden täydeltä. Mutta todella ärsyttää tämä tyyli missä neurologisia ongelmia tuodaan esiin jokaisessa välissä.
Alidiagnosointi on pahempi ongelma.
Ongelma on käytännöt, mitään yhtenäistä linjaa ei ole. 4v ei edes pitäisi saada adhd tai add diagnoosia, sillä tarkaamattomuus on täysin normaalia pienelle lapselle. Jos diagnoosi annetaan varhain pitää huomioida perinnöllisyys ja oireiden tulee olla vallitsevia, niinkuin aina diagnooseja määriteltäessä. Jokaisella ihmisellä on adhd ja add piirteitä. Tästä diagnoosista on tullut trendi. Ja joissain määrin aivan liian helposti saatavilla oleva, on olemassa yksityislääkäreitä jotka antavat diagnooseja yhden käynnin perusteella, vaikka asiakas pitäisi aina tutkia kunnolla. Väärät diagnoosit ja väärien lääkitysten aiheuttamat haitat voivat olla hyvin vakavia. Adhd lääkkeillä on paljon haittoja, jopa psykoosiin johtavia, joista vaietaan täysin. Lapset joutuvat lääke kokeiluissa kestämään pahoja haittavaikutuksia epäinhimillisen paljon, eikä lääkitystä aina edes lopeteta tai vaihdeta. Näiden lääkkeiden osalta vaan ei ole vielä tuotu ongelmia julkisuuteen juurikaan, toisin kuin vaikka yleisten mielialalääkkeiden kohdalla on tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille. Minulle ihan uusi asia tuo tuottamishäiriö, miten se todetaan? Olen kuullut vain puheenkehityksen ongelmasta, sitä lapsella ei ole ikinä ollut, aina puhunut sujuvasti. Asioissa kestää vain vähän pidempään, etenkin lähtötilanteet ovat hitaita. Sanon lapselle että 15 min päästä pitää olla valmis lähtöön ja silti pitää tehdä viime minuuteilla jotain muuta... ap
Meillä lapsi on/on ollut ihan samanlainen. Nyt on tokalla luokalla ja lähdöt sujuu jo paremmin kuin aiemmin. En enää sano mitään aikoja, muistutan tarvittaessa välillä katsomaan kelloa. Meillä on seinäkello josta osaa katsoa milloin pitää lähteä. Koko eskari ja ekaluokka harjoiteltiin ja nuo pari vuotta oli kyllä ihan hirveitä mitä lähtöihin tulee. Myöhästyi usein. Annoin ihan tarkoituksella myöhästyä kun en jaksanut enää sitä touhua, ajattelin että sittenpähän oppii että ei se myöhässä meneminen kauhean kivaa ole. Nykyään hän saa tehdä aamuhommat omaan tahtiin siinä järjestyksessä kuin haluaa, tekee itse aamupalan jne. ja se tuntuu sopivan hänelle että saa itsenäisesti hoitaa asiat. Jos olen patistamassa ja vahtimassa, sitä huonommin aamut menee.
Onpas erikoinen asenne. Sanoisin että tämä on juuri tätä nykyaikaa, että annetaan pikkukoululaisten myöhästyä opetustarkoituksessa.
Itselleni eivät lähdöt koskaan ole olleet helppoja, ja voin vain kuvitella miten olisin itkenyt joka aamu myöhästyttyäni koulusta. Onneksi äiti oli kotona ja auttoi.
Sama juttu omien lasteni kanssa. Ovat monessa suhteessa erinomaisia oppilaita, enkä halua heidän koulunkäyntinsä takkuavan siksi, että ovat joka päivä myöhässä. Siksi autan kun voin, ja aika auttaa omalta osaltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menee ohi, jotkut ikävaiheet ovat rasittavia.
Iltaan voi lisätä liikuntaa että lapsi saa purkaa energiaa, ajatte pyörällä tai juoksette edes 30min lenkin ennen nukkumaan menoa.Menee ohi? Hauska kuulla, kun minun kaksivuotiaani jo tarvitsee valtavasti liikuntaa ja siltikin riehuu nukkumaan laitettaessa.
Luonnollista, yllensä pienellä lapsella unirytmin luominen vaatii enemmän kuin vanhemmalla, tuosta tilasta käytetään nimitystä yliväsynyt, vanhempi lapsi osaa jo jonkin verran säädellä itse omaa toimintaansa vireystilasta huolimatta. Jos ison lapsen täytyy iltaisin hakea huomioita voidaan myös miettiä saako hän sitä tarpeeksi päivän aikana, lapsen kasvaessa vanhemmille voi tulla yllätyksenä, että lapsi nauttii yhä vanhempien seurasta ja yhteisistä leikeistä, vaikka suoriutuu monesta asiasta hyvin itsekin.
Lapsi saa kyllä huomiota, joskus mietin että liiaksikin koska on kiinni minussa. Tuntuu siltä ettei mikään riitä. Pitäisi olla käytettävissä tilanteessa kuin tilanteessa, Jos ei niin käyttäytyy huonosti ja alkaa tekemään jotain niin radikaalia että saa sen huomion. En tajua. Huomioin muutenkin hänet, miksi kokoajan sitä kerjää? Ap
Niin mutta millä TAVALLA huomioit? "Tuu syömään,mene pesemään hampaat,kerää lelut,tee läksyt" Jos se on tommosta niin...Ihan vaan esimerkiks,koppaa kirja käteen ja mee sohvalle ja sano tuuppa viereen niin luen sulle...ensin se haraa vastaan koska "isot ei oo kainalossa" mutta lopulta tulee.tai (oliko tyttö/poika) niin teet jotain mikä kiinnostais häntä....tuu mun kanssa. Tai kysyt saanko tulla koiraks sun leikkiin,väritetään/piirretään yhdessä/pelataan cluedoa...Tarkoitan semmoista aitoa yhdessäoloa,ei pelkkää käskytystä ja komentoa. Käy lukemassa täältä https://leikkipaiva.fi/sata-leikkia/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adhd:stä on olemassa assa myös add muoto jossa hyperaktiivisuutta ei ole, mutta keskittyminen on vaikeaa.
Itsellä kohta 4v jota täytyy ohjata lähes kokoajan. Unohtuu tekemään mitä tahansa kuin sitä mitä pitää, ei pue vaatteita itse, unohtaa syödä jos ei muistuta, ei huomaa mennä itse vessaan vaan pitää muistuttaa että mene vessaan. Kävelylläkin ulkona on yhtä tuskaa kun jää aivan kaikkea ihmettelemään vaikka pitäisi liikkua. Kunnon huoh ja rasitus toisinaan.
Älyssä ei vikaa, osaa laskea neljään ja tunnistaa oman alkukirjaimensa ja numerot 1-3, piirtää ja maalaa mielrllään.
Toiminnanohjausongelmaa siis.
En sano että teillä on sitä, mutta kannattaa etsiä mitä on add tai miten näkyy toiminnanohjauksen ongelmat.Nää taas on sellaisia neuvoja mitä ei ensimmäisenä pitäisi jakaa. Sinun lapsella on add joten kirjoita päivän aikana kaikki huomaamasi oireet ylös ja mieti miten laajasta asiasta on kyse. Terveen lapsen kanssa ne ongelmat ovat juuri näitä missä haetaan neuvoa esim. nukkumiseen. Mä epäilen kun sinä olet lapselle diagnoosia hakenut, että niitä ongelmia on ollut lähes koko vuorokauden täydeltä. Mutta todella ärsyttää tämä tyyli missä neurologisia ongelmia tuodaan esiin jokaisessa välissä.
Alidiagnosointi on pahempi ongelma.
Ongelma on käytännöt, mitään yhtenäistä linjaa ei ole. 4v ei edes pitäisi saada adhd tai add diagnoosia, sillä tarkaamattomuus on täysin normaalia pienelle lapselle. Jos diagnoosi annetaan varhain pitää huomioida perinnöllisyys ja oireiden tulee olla vallitsevia, niinkuin aina diagnooseja määriteltäessä. Jokaisella ihmisellä on adhd ja add piirteitä. Tästä diagnoosista on tullut trendi. Ja joissain määrin aivan liian helposti saatavilla oleva, on olemassa yksityislääkäreitä jotka antavat diagnooseja yhden käynnin perusteella, vaikka asiakas pitäisi aina tutkia kunnolla. Väärät diagnoosit ja väärien lääkitysten aiheuttamat haitat voivat olla hyvin vakavia. Adhd lääkkeillä on paljon haittoja, jopa psykoosiin johtavia, joista vaietaan täysin. Lapset joutuvat lääke kokeiluissa kestämään pahoja haittavaikutuksia epäinhimillisen paljon, eikä lääkitystä aina edes lopeteta tai vaihdeta. Näiden lääkkeiden osalta vaan ei ole vielä tuotu ongelmia julkisuuteen juurikaan, toisin kuin vaikka yleisten mielialalääkkeiden kohdalla on tehty.
Lapseni ei ole saanut mitään diagnoosia, vielä, sen sijaan on saanut toimintaterapiaa ja muuta tukea päiväkodissa juuri tuohon toiminnanohjaukseen eli siihen että unohtuu tekemään omiaan eikä tee esim ei pue itsenäisesti vaan tarvii jatkuvaa muistutusta. Alle 4 v ei voi tehdä diagnoosia siihen.
Tarkoituksenani ei ollut tarjota diagnoosia. Itselleni add:n esimerkit auttoivat ymmärtämään enemmän lastani. Lapsi kasvaa kokoajan ja toivottavasti ei saa mittän diagnoosia vaan tuki nyt nuorena auttaa välttämään ongelmia koulussa.
Näyttäkää mulle joku alle 4v joka itsekseen pukee, syö, käy vessassa eikä jää ihmettelemään ulkona maailman asioita.
T. Kolmen lapsen äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adhd:stä on olemassa assa myös add muoto jossa hyperaktiivisuutta ei ole, mutta keskittyminen on vaikeaa.
Itsellä kohta 4v jota täytyy ohjata lähes kokoajan. Unohtuu tekemään mitä tahansa kuin sitä mitä pitää, ei pue vaatteita itse, unohtaa syödä jos ei muistuta, ei huomaa mennä itse vessaan vaan pitää muistuttaa että mene vessaan. Kävelylläkin ulkona on yhtä tuskaa kun jää aivan kaikkea ihmettelemään vaikka pitäisi liikkua. Kunnon huoh ja rasitus toisinaan.
Älyssä ei vikaa, osaa laskea neljään ja tunnistaa oman alkukirjaimensa ja numerot 1-3, piirtää ja maalaa mielrllään.
Toiminnanohjausongelmaa siis.
En sano että teillä on sitä, mutta kannattaa etsiä mitä on add tai miten näkyy toiminnanohjauksen ongelmat.Nää taas on sellaisia neuvoja mitä ei ensimmäisenä pitäisi jakaa. Sinun lapsella on add joten kirjoita päivän aikana kaikki huomaamasi oireet ylös ja mieti miten laajasta asiasta on kyse. Terveen lapsen kanssa ne ongelmat ovat juuri näitä missä haetaan neuvoa esim. nukkumiseen. Mä epäilen kun sinä olet lapselle diagnoosia hakenut, että niitä ongelmia on ollut lähes koko vuorokauden täydeltä. Mutta todella ärsyttää tämä tyyli missä neurologisia ongelmia tuodaan esiin jokaisessa välissä.
Alidiagnosointi on pahempi ongelma.
Ongelma on käytännöt, mitään yhtenäistä linjaa ei ole. 4v ei edes pitäisi saada adhd tai add diagnoosia, sillä tarkaamattomuus on täysin normaalia pienelle lapselle. Jos diagnoosi annetaan varhain pitää huomioida perinnöllisyys ja oireiden tulee olla vallitsevia, niinkuin aina diagnooseja määriteltäessä. Jokaisella ihmisellä on adhd ja add piirteitä. Tästä diagnoosista on tullut trendi. Ja joissain määrin aivan liian helposti saatavilla oleva, on olemassa yksityislääkäreitä jotka antavat diagnooseja yhden käynnin perusteella, vaikka asiakas pitäisi aina tutkia kunnolla. Väärät diagnoosit ja väärien lääkitysten aiheuttamat haitat voivat olla hyvin vakavia. Adhd lääkkeillä on paljon haittoja, jopa psykoosiin johtavia, joista vaietaan täysin. Lapset joutuvat lääke kokeiluissa kestämään pahoja haittavaikutuksia epäinhimillisen paljon, eikä lääkitystä aina edes lopeteta tai vaihdeta. Näiden lääkkeiden osalta vaan ei ole vielä tuotu ongelmia julkisuuteen juurikaan, toisin kuin vaikka yleisten mielialalääkkeiden kohdalla on tehty.
Lapseni ei ole saanut mitään diagnoosia, vielä, sen sijaan on saanut toimintaterapiaa ja muuta tukea päiväkodissa juuri tuohon toiminnanohjaukseen eli siihen että unohtuu tekemään omiaan eikä tee esim ei pue itsenäisesti vaan tarvii jatkuvaa muistutusta. Alle 4 v ei voi tehdä diagnoosia siihen.
Tarkoituksenani ei ollut tarjota diagnoosia. Itselleni add:n esimerkit auttoivat ymmärtämään enemmän lastani. Lapsi kasvaa kokoajan ja toivottavasti ei saa mittän diagnoosia vaan tuki nyt nuorena auttaa välttämään ongelmia koulussa.
Onko yleistä että 3 vuotiaat pukevt ja riisuvat itse? Sillä niin päiväkodista annettiin ymmärtää kun kysyttiin vasussa että pukeeko jo itse.
Lastani ei pukemiset siinä vaiheessa kiinnostanut muu kuin että repi sukat pois jaloistaan, nyt taas on jo niin tarkka mitä saa laittaa päälleen, vain tietyt kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Älkää antako mitään huomiota sille pelleilylle.
Tämä on aikalailla mahdoton neuvo perheissä joissa on useampia lapsia. Ei yksi huomionkipeinen perseilijä voi loputtomasti härkkiä ja ärsyttää muita lapsia, kun yrittää saada jotain hässäkkää käyntiin.
Omalla tyttärellä 6v on puheen tuottamisen häiriö. Lapsi on melko arka puhumaan, omille vanhemmille osaa puhua paljonkin. Puhe on epäselvää, paljon ääntämis vieheitä, puheterapia on meillä säännöllisesti toiminnassa. Opettajaan kannattaa ottaa yhteyttä, sillä tää voi vaikuttaa oppimiseen paljon. Koululääkäri voi tehdä diagnoosin ja ohjata palveluiden pariin.