Kivunlievitys synnytyksessä?

Haluaisin kuulla kokemuksia.

mulla oli kyllä ilokaasu siinäkin vielä. muita lääkkeitä en ottanut, tens ja amme ja asennot sekä hengitystekniikkka apuina

Voiko ponnistusvaiheessa siis käyttää ilokaasua/tensiä? Minulla oli molemmat avautumisvaiheessa, mutta kätilö otti ne tylysti pois kun alkoi ponnistusvaihe. Sanoi ettei ponnistusvaiheen kipuun auta mikään muu kuin ponnistaa vauva ulos. Oli aika kamala kaksituntinen, loppujen lopuksi vauva ei edes mahtunut ulos ilman apuja.

ap

Minua myös kiellettiin huutamasta ponnistusvaiheessa, ymmärrän kyllä että on vaikeampi keskittyä ponnistamaan jos samallahuutaa, mutta kun teki niin kipeää että meinasin tulla hulluksi.

ap

?

Ei kellään kokemuksia ponnistusvaiheen kivunhoidosta?

Ilokaasu ja epiduraalin. Epiduraalin laitto on tarkka. Ilokaasu ei kai niin.

Minusta ei nyt ole sinulle apua, mutta minulla epiduraali toimi myös ponnistusvaiheessa. Kirjoitit, että sinulle ei annettu epiduraalia, mikä siihen oli syynä?

Kyllä mullakin oli epiduraali ponnistusvaiheessa vielä. Toki en tuntenutkaan ponnistamisen tarvetta, joten ehkä ei olisi pitänyt olla. (???)

Ihan sama lopputulos joka tapauksessa. Oma ponnistusvaihe myös 2h ja imukupilla lopulta ulos.

Mitä helkkaria? Se kätilökö päättää, että mikä sinun mielestäsi auttaa kipuun? Mulla oli ponnistusvaiheessakin tens-laite ja ilokaasu käytössä ja minusta siitä oli apua.

Jos toi ap on totta niin törkeästi on sua kohdeltu! Esimerkiksi tens voisi olla kokoajan, toki se ei kipua vie kokonaan pois. Samoin ilokaasu voi olla kokoajan, se on taas eriasia paljonko sitä kätilö sulle laittaa siitä laitteesta tulemaan.

Jokainen synnytys on yksilöllinen, toisilla ponnistusvaihe kestää pari minuuttia ja toisilla pari tuntia, kätilöt seuraa ja arvio tilannetta kokoajan. Sinun tarvitsee vaan kertoa heille millainen olosi on ja pyytää kipuihin lievitystä, jolloin tilanteen mukaan annetaan niitä vaihtoehto. On myös erittäin yksilöllistä mikä kivunlievitys koetaan hyväksi, joten ensimmäinen synnytys on melkoista arpapeliä, mutta seuraavien kanssa tiedät jo itse minkä olet kokenut hyvänä ja minkä huonona..

Ilokaasu sekoittaa päätä kaikki ei pysty kuuntelemaan ohjeita. En itse ainakaan pystyisi edes ponnistamaan kun koko huone pyörii ilokaasun kera. Huutaminenkaan ei kipua poista. Senkin tajuaa toki usein vasta kun on useamman kerran synnyttänyt ja keskittyy hengittämiseen.

Mulla riitti spinaalin vaikutus vielä ponnistusvaiheessakin. Ei toki kivuton ollut mutta helpotti paljon.

6 synnytystä takana enkä tiedä mikä on tens tai pudentaali.

Epiduraali ja spinaali auttavat, spinaali enemmänkin vielä ponnistusvaiheessa. Toki noita ei enää siinä vaiheessa voi laittaa kun ponnistusvaihe vaihe menossa.

Ilokaasulla ei oikeastaan ole juurikaan merkitystä. Enemmänkin haittaa keskittymistä. Pinnistusvaiheessa kuitenkin kaikista tehokkaimpia on "pitkät" ponnistukset. Vie tehoa koko hommalta jos siinä vedetään ilokaasua välissä. (Toki supistuksien välissä ok mutta en näe että enää suurta apua.

Huutamisella taas uskon että kropan saa sellaisen tilaan että kiputuntemus vain vahvistuu. Toki sellainen "apinan raivo" voi joillakin auttaakin mutta hysteerinen huutaminen tekee vain haittaa.

Vierailija kirjoitti:

Minusta ei nyt ole sinulle apua, mutta minulla epiduraali toimi myös ponnistusvaiheessa. Kirjoitit, että sinulle ei annettu epiduraalia, mikä siihen oli syynä?

Kätilöt sanoivat kummatkin (vuoronvaihto heillä kesken avautumisvaiheen) kun pyysin epiduraalia, että synnytys etenee niin nopeasti, ettei epiduraalia ehdi. Avautuminen nollasta kymmeneen senttiin siis tapahtui kolmessa tunnissa. Mutta pyysin epiduraalia avautumisen alkuvaiheessa ja vielä silloinkin kun olin 5 cm auki. Myös spinaalia pyysin, eikös se tehoa nopeasti? Sitä minulle ei myöskään pyynnöistäni huolimatta annettu. 😨 Avautuminen ei siis ollut mulle kovin kipeä, ponnistus kuin kahden tunnin kidutus. Nyt pari viikkoa synnytyksestä ja kokemus ahdistaa niin että itkettää, kun sitä ajattelen.

ap

Vierailija kirjoitti:

Mitä helkkaria? Se kätilökö päättää, että mikä sinun mielestäsi auttaa kipuun? Mulla oli ponnistusvaiheessakin tens-laite ja ilokaasu käytössä ja minusta siitä oli apua.

Minulla vielä palaute synnytyksestäni laittamatta synnärille, johon aion näitä asioita laittaa. Mutta ajatuskin sen kirjoittamisesta ahdistaa. Taisin olla jonkinlaisessa kipushokissakin/paniikkikohtauksessa jossain vaiheessa ponnistusvaihetta. Mieheltä olen joutunut varmistelemaan jälkikäteen, muistanko oikein kaiken mitä koin ja mitä synnytyksessäni tapahtui. Myös lääkärin pyytämisessä paikalle viivyteltiin, kätilö sanoi soittaessaan lääkärille "ei tässä vielä kiire ole", odotellaan vielä ja kokeillaan, vaikka olin aivan loppu. Myös opiskelijoita paikalla ainakin kaksi, vaikka olin ne etukäteen kieltänyt.

ap

Minulle taas puolilväkisin tuputettiin epiduraalia vaikka sanoin että haluan synnyttää luomuna. Varsinkin ekassa synnytyksessä kätilö oikein maalaili kauhukuvia siitä kivusta ja väitti, että se on niin kovaa että saatan menettää itseni hallinnan enkä pysty enää aktiivisesti synnyttämään ollenkaan ja vauva täytyy leikata ulos vain sen takia. Olen kivuissa aika kiukkuinen ja siinä sitten tiuskin että höpö höpö, naiset on synnyttäneet vuosituhansia ilman epiduraaleja ja taisinpa käskeä "äm män pitää turpansa kiinni ja antaa mun keskittyä" myös ;) Toisessa synnytyksessä pääsin jo vähemmällä tuputtamisella, kun sanoin että olen jo yhden kestänyt ilman mitään ongelmia ilman kivunlievitystä. 

Vierailija kirjoitti:

Jokainen synnytys on yksilöllinen, toisilla ponnistusvaihe kestää pari minuuttia ja toisilla pari tuntia, kätilöt seuraa ja arvio tilannetta kokoajan. Sinun tarvitsee vaan kertoa heille millainen olosi on ja pyytää kipuihin lievitystä, jolloin tilanteen mukaan annetaan niitä vaihtoehto. On myös erittäin yksilöllistä mikä kivunlievitys koetaan hyväksi, joten ensimmäinen synnytys on melkoista arpapeliä, mutta seuraavien kanssa tiedät jo itse minkä olet kokenut hyvänä ja minkä huonona..

Olin jo etukäteen toivonut tärkeimpänä asiana synnytykseen riittävää ja ajoissa saatua kivunlievitystä. Koin että tämä evättiin minulta. Myös synnytyksen aikana pyysin useaan otteeseen epiduraalia/spinaalia/kivunlievitystä. Valitin kyllä tosissani kipua ja kroppani kouristeli kivusta ponnistusvaiheessa niin, etten enää meinannut sängyssä pysyä. 😔 Vasta kun lääkäri saatiin paikalle (jota kätilö siis viivytteli puhelimessa lääkärin kanssa, sanoi "ei tässä kiire ole, älä tule vielä" ,tämän kuulimme minä ja mieheni molemmat) ja lapsi imukupilla ulos, kipu helpotti.

Koin siis huonoksi lähes olemattoman kivunlievityksen ponnistusvaiheessa ja sen pitkittämisen ns.turhaan. Kerroin kyllä olostani ja se näkyi ja kuului. Anelin kivunlievityksiä useaan otteeseen, eipä auttanut. 😥 Hyvää oli se, että lapsella oli kaikki hyvin synnytyksen ajan. 💕 Mutta enpä tiedä uskallanko enää seuraavaa synnyttää alakautta tai enää seuraavaa lasta yrittää ollenkaan. 😔

ap

Vierailija kirjoitti:

Minua myös kiellettiin huutamasta ponnistusvaiheessa, ymmärrän kyllä että on vaikeampi keskittyä ponnistamaan jos samallahuutaa, mutta kun teki niin kipeää että meinasin tulla hulluksi.

ap

Missä synnytit? Itse synnytin Tampereen Taysilla muutamia vuosia sitten ja sadistinen kätilö laittoi kaikki kivunlievitykset pannaan ennen ponnistusvaihetta. Toivon hänelle kivuliasta ja yksinäistä kuolemaa. Itse kärsin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta vuoden ja kävin terapiassa, koska synnytys oli niin traumaattinen.