Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Äitiyslomalla pää hajoaa!

Vierailija
15.10.2013 |

En jaksa tätä. Vauva on ihana, mutta en jaksa olla sen kanssa koko päivää yksin kotona. Miten muut äidit selviää tästä ajasta? 

Kommentit (24)

Vierailija
21/24 |
15.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta jos on tekemistä samalla, niin se rutiini ei ole niin tylsää? Vauvanhoito on aika tylsää, (knu sitä toistaa päivästä toiseen) samoja juttuja ja vauva ei puhu niin ei siltä kauheasti saa. Isompien lasten kanssa ainakin itse saan vuorovaikutuksesta enemmän irti ja on "hauskempaa". Mutta jos on liikkeellä, poissa kotoa ja on muuta seuraa niin vauvanhoitorutiinit menee siinä sivussa eikä pää hajoile. "Puistomammoista" oon saanut ihan ystäviä ja puhutaan muustakin kuin lapsista.

Kotona "kökkiminen" on muuten aika erilaista kun on monta lasta (ja isompia, puhuvia sellaisia) ja erilaisia aktiviteetteja sekä kavereita (äidille ja lapsille) kuin silloin jos hengaa kotona vain yhden vauvan kanssa. Tuntuu, että monet äitiysloman lyhyeen lopettaneet ei tätä ymmärrä.

Vierailija
22/24 |
15.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onnea valinnastasi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/24 |
15.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei mulla vauvan kanssa ole yhtään kamalaa kotona, mutta 3v kanssa on kun se keksii kaikkea, vaihtaa vaatteita kokoaikaa, pese käsiä ja samlla vessaa.. kiusaa vauvaa. siihen mun pää hajoaa. =( jos oltais kaksin jomman kumman kanssa niin olis ok muistan esikoisen kanssa oli tosi helppoa kun se oli vaikka 2v. , kestääkö tää vielä kauan ?

Vierailija
24/24 |
15.10.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla oli sama fiilis esikoisen kanssa ja pistin sen ihan hyvillä mielin tasan 1-vuotiaana hoitoon ilman tunnontuskia. Nyt sitten taas jo surettaa jos/kun joudun kuopuksenkin pistämään kanssa suurinpiirtein samoihin aikoihin päivähoitoon, yritän sitä nyt tässä pitkittää vielä kaikin keinoin.

 

Mutta siis silloin kotona tuntui välillä pää tosiaan hajoavan ja muuta sellaista. Noh, nyt ollaan toista kertaa kotona muutaman vuoden tauon jälkeen ja mä niiiin tykkään! No täytyy sanoa että kuopus on tosi helppo tapaus, mutta musta on kivaa olla nyt kotona. Muuttuva tekijä tässä tietenkin on se että mulla tuntuu olevan nyt enemmän sosiaalista elämää kun työssäoloaikana:)  Nykyinen työni kun on aikalailla yksinänäistä puurtamista ja stressaavaa niin koen että mä olen nyt oikeasti lomalla!

Hävettää melkein myöntää mutta musta on kiva puuhailla kotona ja pihalla ja viettää aikaa vauvan kanssa. Vanhempi 5 v. tytär käy 3 päivää viikossa pk:ssa  (on siellä mm. neuvolan ja puheterapeutin suosituksesta ennen kuin joka asiasta taas älähtää). Nyt mä olen myös tajunnut kuinka nopsaa se vauvaaika OIKEASTI menee ja melkein suren sitä kun huomaa miten nopeasti toinen kasvaa, siis siinä mielessä että mun VAUVA häviää;)  Tästä kuopuksesta podin myös oikeaa vauvakuumetta, esikoinen tehtiin ilman isompia kuumeiluja. En tiedä myös jääkö meidän lapset nyt tähän, ikinä aiemmin en ole ajatellut kahta lasta enempää mutta nyt jotenkin se kolmas siellä takaraivossa kaihertaa, ihan hullua:)

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yksi kaksi