Jaksaisitko tällästä päivää?

eli se on siis yhdistyksen kokous.. yksi sana jäi uupumaan.

ap

No jos on kerran viikossa niin jaksasin... Mut ethän sä nää sun lasta ku aamulla :O

Mulla kaks kertaa viikossa näin: herätys klo 6, töihin, töistä klo 17, harrastuksessa klo 18.15-20.00. Muina arkipäivinä vain työ.

Eli juu, jaksan.

Joo mulla on myös treenit lähes joka ilta (paitti ei perjantaina) ja viikonloppuisin treenaan aamulla. Joo lapsen näen vaan vilaukselta :(( mietinkin jos pitäisi luopua jostakin menosta..

ap

Lapsen pitäisi olla tärkein ja saada sun aikaa ainakin 2-3h joka ilta.

Kyllä yleensä minä viettän lapsen kanssa tuon ajan, treenipaikka on ihan toisella puolen tietä, eikä siellä mene kuin tunti, pikkusen toista tuntia.. yleensä.

ap

Kuulostaa kamalalta. Suorituskeskeistä paskaa.

Varmaan jaksaisin joo, pakon edessä, mutta olen iltaihminen, joka on aina saadessaan mitenkään vaikuttaa omiin aikatauluihinsa pyrkinyt tekemään niistä vähän iltapainotteisempia. Koska esim. minun on lähes mahdoton nukahtaa ennen puoltayötä, kokisin esim.  että oman terveyteni kannalta olisi pitkällä tähtäimellä parempi, etten kartuta univelkaa aamutreenien takia kuin se treenaaminen. 

Luopuisin tuosta yhdistystoiminnasta. Lapsi menee sen edelle 100%

En jaksaisi. 

Mitä jaksamista tuossa on? Suurimmalla osalla on rankempaa.

No mieti näin päin, ei tule turhan tiivistä suhdetta rakennettua lapseen, niin saat sitten elää vanhuutesi rauhassa, kun häntä ei kiinnosta sinun asiasi sen enempää kuin sinua hänen asiansa aikoinaan. Nimim. Kokemusta on ja ehkä vähän katkera siitä

[quote author="Vierailija" time="10.09.2013 klo 17:43"]

Mitä jaksamista tuossa on? Suurimmalla osalla on rankempaa.

[/quote]

**** Marttyyrinkruunusi kimallus suorastaan häikäisee minut mutta silti****

Ai on tavallista elämää kaikille ja joka päivä vai? Kerro omasta mielestäsi rankka päivä... 

En jaksaisi.Syy: en näkisi lapsiani tarpeeksi.

[quote author="Vierailija" time="10.09.2013 klo 17:52"]

[quote author="Vierailija" time="10.09.2013 klo 17:43"]

Mitä jaksamista tuossa on? Suurimmalla osalla on rankempaa.

[/quote]

**** Marttyyrinkruunusi kimallus suorastaan häikäisee minut mutta silti****

Ai on tavallista elämää kaikille ja joka päivä vai? Kerro omasta mielestäsi rankka päivä... 

[/quote]

Hei hei nyt, eihän tää kirjoittaja sanonut että on tavallista elämää hälle, vaan että monella on vielä rankempaa. Opetellaanpa ymmärtämään luettu, eikä pistellä sanoja toisen suuhun, jookos? :)

Mä teen töitä 12-15h päivässä ja siihen päälle vielä hoidan kodin, kaiken muun ja lapset. Ei paljon zumbailla, prkl.

En tykkäisi noin kiireisestä elämästä. Ja vaikka tykkäisinkin, vähentäisin joka tapauksessa menoja, koska tuossa ei todellakaan jää aikaa olla lapsen kanssa. Itse olen töissä, matkat mukaanlukien, joka arkipäivä 0700-1730 ja joka toinen viikonloppu. Töiden lisäksi en tee mitään muuta. Ei harrastuksia, ei tosiaankaan mitään järjestötoimintaa, vaan kaiken liikenevän ajan olen perheeni kanssa. Silti tuntuu, että ehdin viettää liian vähän aikaa lasten (3v ja 5v) kanssa. Meillä mies tekee osa-aikaa, jotta homma saadaan ylipäätään pyörimään.

Saattaisin jaksaa ainakin jonkin aikaa, mutta ei se kivaa olisi. Haluaisin mieluummin viettää aikaa perheen kanssa, jos saan valita.

Kaikki tuo on vain itse tehtyä kiirettä. En kyllä ainakaan viitsisi kehuskella jaksamisellani. Kyllä pitäisi jo terveen järjen sanoa, että lapsi tarvitsee enemmän aikaasi.Moni elää paljon vaikeammassa tilanteessa ja aivan pakosta.

En jaksaisi lähteä aamulla mihinkään jumppaan. Nousen kun on pakko mutta siten, ettei tule kauhea kiire aamulla. Pitkää työpäivää jaksaisin tehdä, mutta teen 75% viikkoa koska haluan olla mukana lasten elämässä ja touhuta heidän kanssaan. En ikinä viitsisi lähteä pätemään mihinkään järjästöön illalla, on ihanaa viedä lapset ajoissa ja nukkumaam ja nauttia olosta miehen kainalossa tai vaikka lueskellen. AP:n päivä on ihan itse tehtyä kiirettä, ja kenen kanssa se lapsi sitten on koko ajan?