Mopsi vai ranskanbulldoggi?

Mmolemmilla roduilla hngitys vaikeuksia

Ranskanbulldoggi ei hauku ainakaan, et siinä mielessä kerrostaloon ihan mielettömän hyvä vaihtoehto. Ja erittäin lapsiystävällinen rotu, itse otettiin esikoisen ollessa puoli-vuotias.. Ei niin hirveesti kokemusta mopseista kai nekin on :) Mut tosiaan aika possuja molemmat, ja terveysongelmiakin varmasti molemmilla aika tasavertasesti..

Joku sellainen koira, jolla on kunnon hengitystiet ja normaali ruumiinrakenne. Kokeile laittaa sieraimet tukkoon ja lähe lenkille, saat pientä osviittaa siitä mitä noiden rassujen elämä on AINA. Ihania ne on luonteeltaan, mutta se tekee asiasta vieläkin surullisemman.

Ei kumpaakaan. Näiden koirien elämä on yhtä kärsimystä rakenteellisten vikojen vuoksi. Se "ihana tuhina ja kuorsaus" kertoo siitä, että koiran on vaikea hengittää. 

Brakykefaalinen kallonmuoto eli lyttykuono on jo itsessään kehityshäiriö, joka on jalostuksella saatu vakiintumaan tiettyjen rotujen ominaisuudeksi. Jos lyhytkuonoisuuteen yhdistyvät ahtaat ylähengitystiet eli sierainaukkojen ja -onteloiden ahtaus, koiran elimistö voi olla kroonisesti hapenpuutteessa. Tämä taas kuormittaa sydäntä ja alentaa koiran yleistä rasituksensietoa. Myös pidentynyt kitalaki voi häiritä ilman virtausta hengitysteissä. Rohiseva hengitys ja vaahdon tai liman pulauttelu viittaavat todennäköisesti liian pitkään kitalakeen suhteessa lyhyeen kuonoon. 

Minä pidän vastuuttomana ja välinpitämättömänä jokaista, joka valitsee tuollaisen rodun. Eri asia, jos koira on aikuinen kodinvaihtaja tai ns. rescue-koira, mutta se, että joku tilaa kasvattajalta pennun hengitysvaikeuksilla...

Eikös ranskanbulldogilla pidä viikoittain vai päivittäin pyyhkiä ne ihopoimut ettei tulehdu, en tiedä onko mopsilla sama... Kummatkin ovat mun mielestäni suloisimpia koiria ikinä ja jos koiran haluaisin, haluaisin nimenomaan jomman kumman noista. Harmittaa vaan se pitkälle viety jalostus kun niiden hengitys taitaa tuhista ja olla siten vaikeampaa? :( Että saa nähdä tuleeko koskaan kuitenkaan sellaista otettua.

minulla on molemmat. ihan vituraiset söpöjä, eritoten tuo mopsi

Ranskanbulldoggi ehdottomasti lapsiperheeseen.

[quote author="Vierailija" time="14.10.2013 klo 23:25"]

Eikös ranskanbulldogilla pidä viikoittain vai päivittäin pyyhkiä ne ihopoimut ettei tulehdu, en tiedä onko mopsilla sama... Kummatkin ovat mun mielestäni suloisimpia koiria ikinä ja jos koiran haluaisin, haluaisin nimenomaan jomman kumman noista. Harmittaa vaan se pitkälle viety jalostus kun niiden hengitys taitaa tuhista ja olla siten vaikeampaa? :( Että saa nähdä tuleeko koskaan kuitenkaan sellaista otettua.

[/quote]

Jostain syystä mun kommentti sai alapeukkuja, mutta enpä tosiaan tiennyt noista hengitysongelmista kuin vasta kun tästä keskustelusta äsken luin ja sitten googlettelin...

Wikipediasta löysin tällaisen:

Joillakin mopseilla on pehmeän kitalaen vuoksi hengitysvaikeuksia, erityisesti jos koira on kiihtynyt, jännittynyt tai ponnistanut kovasti. Hengitysvaikeuksille alttiita ovat erityisesti ylipainoiset mopsit. 

Eli kaikilla mopseilla ei kait ole hengitysvaikeuksia? Vai onko, en tiedä kun olen vaan yhden ylipainoisen nähnyt joka tuhisi...? Mutta kovasti näyttää olevan muitakin sairauksia, aika kurjaa miksi pitää tuollaista jalostusta tehdä että se vaikuttaa terveyteen. Sekarotuiset taitavat olla kaikista terveempiä yleensä? Harmittaa sekin miksi kissoja hylätään niin paljon enemmän kuin koiria, pitäisi kaikki kissat ja koirat, sekarotuiset ja puhdasrotuiset maksaa enemmän niin ehkä sitten niitä hylättäisiin vähemmän... Jostain syystä suomalaisten asenteet ja tyhmyys vaan saa kuvittelemaan että kissa pärjäisi talvenkin hyvin luonnossa, ilmeisesti halvalla saadut kissat ja koirat hylätään helpommin. En vaan kestä eläinten huonoa kohtelua, taisi jäädä mopsihaaveetkin jos ne kaikki kerran on niin sairaita... Mopsi ja ranskanbulldog ovat kyllä todella suloisia, mutta en kestäisi katsella jos ne kärsisivät olostaan. 

Itse ranskanbulldogin entisenä omistajana, älä ota kumpaakaan.

valitse itsellesi joku terve rotu.

säästät itseltäsi sydänsurut, kun joutuisit viemään koirasi nuorena viimeiselle piikille.

luonne on molemmilla pelkkää kultaa, mutta se tekee kaiken sen kärsimyksen seuraamisesta vielä pahempaa.

kaikki koirat sopivat lapsiperheeseen, jos pelisäännöt ovat sekä karvaisilla ja  karvattomilla asukeilla selvillä.

amstaffi on samantyylinen ilopilleri mutta paremmalla rakenteella siunattu koira.

Ranskanbuldoggi ehdottomasti!!!!

Elinikä: Keskimääräinen elinikä: 5 vuotta 3 kuukautta 171 ranskanbulldogin perusteella (Suomen kennelliiton jalostustietokanta).

Hengitysvaikeuksia vakavampana ongelmana pitäisi rodun kohdalla ongelmia selkarangoissa. Lähes kaikilla on muutoksia nikamissa ja halvaantumiset ovat todella yleisiä verrattuina muihin rotuihin.

Minusta vastuuntuntoinen koiran hankkija ei ota kumpaakaan näistä roduista. Ihmisen hirveää itsekkyyttä jalostaa koiria tänne kärsimään, en voi tajuta, ei näitä koiria pitäisi enää tulla yhtään lisää ja nehän loppuu jos ei niitä enää hankita. Ei taitaisi kovin moni enää kehdata tuollaisen kanssa kulkeakaan, siinä jo leimautuu omistajakin. Nyt tajusinkin iloksen en ole kyseisiä rotuja aikoihin nähnytkään, hyvä, ihmiset ovat alkaneet ajatella!

Ajattelit sitten että kaikki mopsit yhtäkkiä katoavat kun niiden vaikeuksista päätetään enemmälti puhua???

Itse kaksi mopsia omistaneena vannon ettei sen kultaisempaa ja omistajaansa 600-prosenttisesti rakastavaa rotua voi ollakaan, mutta niin vain itsekin tällä hetkellä taistelen sen kanssa että voinko enää mitenkään perustella itselleni pennun ottamista, nyt kun tiedän millaista voi olla. Omat mopsini eivät ole rohisseet eivätkä kuorsanneet, kai onnekkaita yksilöitä.

Ihmettelen suuresti miksei pohjois-Eurooppalaisia mopseja kehitetä siihen suuntaan mitä Briteissä ja varsinkin Usassa joissa niillä on selkeästi jo kuonoa, eivät ole enää niin lyttyjä. Kuka hullu kasvattaja ja/tai koiranäytöstuomarit sellaista kehitystä täällä jarruttaa??!

Joten voi olla että harkitset vakavasti jonkin huomattavasti terverunkoisemman koiran ottoa, niin uskomattoman rakastettavia kuin molemmat rodut ovatkin. :´I

[quote author="Vierailija" time="15.10.2013 klo 09:34"]

Minusta vastuuntuntoinen koiran hankkija ei ota kumpaakaan näistä roduista. Ihmisen hirveää itsekkyyttä jalostaa koiria tänne kärsimään, en voi tajuta, ei näitä koiria pitäisi enää tulla yhtään lisää ja nehän loppuu jos ei niitä enää hankita. Ei taitaisi kovin moni enää kehdata tuollaisen kanssa kulkeakaan, siinä jo leimautuu omistajakin. Nyt tajusinkin iloksen en ole kyseisiä rotuja aikoihin nähnytkään, hyvä, ihmiset ovat alkaneet ajatella!

[/quote]

Meillä on molemmat.. mopsi 4.5v ja ranskis 3v. Kummatki pökyttää meidön kans 4-7km lenkkejä, kevyesti.. Ei oo hengitysvaikeuksia,kunhan pitää painon kurissa.. Ranskis on leikkisämpi ja vetää kissanki kanssa hirveää rallia.. Ei juurikaan hauku ja rakastaa lapsia. Mopsi vaan siirtyy kiltisti eri paikkaan leikkien tieltä, kun taas taas ranskis hakeutuu mukaan. Molemmat luonteeltaan erittäin kultasia ja ihania. 

Suoraan sanottuna on eläinrääkkäystä jalostaa koiria, jotka ovat rakenteeltaan "luonnottomia"! Nämä lyttynaamaisten hengityspulmat ovat sieltä pahimmasta päästä.

Katsokaa dokkari "Sairaaksi jalostettu" http://www.dokumentteja.com/sairaaksi-jalostettu-paras-ystava/

Herättääkö ajatuksia?

Kuorsaahan osa ihmisistäki.. Ja nykyään yhän suurempi ja suurempi osa sairastuu syöpään yms yms. ja silti vaan lapsia tehdään(2 lapsen onnellinen isä) kumman rodun valitsetkaan, tulet saamaan todella rakastavan/rakastettavan perheen jäsenen.

Molemmat niin jalostettuja ja jo valitettavan huonoksi ja sairaaksi menneitä rotuja etten ottaisi.

Joo mut ku ranskis on nyt ilmeisesti joku luksusmuotikoira koska se tulee samasta luksusmaasta kuin Vuittonin ja Chanein ja Hermesin laukut, hei!

*plääh* :-(

Aikamoista yleistämistä. Ensinnäkään sekarotuiset koirat eivät ole aina sen terveempiä, kuin puhdasrotuiset.Ensimmäinen koirani oli sekarotuinen, mutta sydänvikainen.  Mopseista minulla ei ole kokemusta. Ranskanbulldogeillahan on vikaa jos toistakin, mutta niin on myös niin monilla muillakin koirilla, esim. dalmatialaiset, bokserit jne.. Oma ranskikseni ei rohise, eikä myöskään hänen vanehmpansa. Jos mahdollisimman tervettä koiraa mielii, taustatutkimus on lähes välttämätöntä. Oma ranskikseni jaksaa lenkillä rohisematta ja juoksee nopeammin kuin monet vinttikset koirapuistoissa. Helteellä ei mitään ongelmaa hengityksen kanssa. Läähätys ja hengitys äänetöntä. Rakenteeltaan sporttinen, pitkät jalat ja pitkähkö selkä.

Kehottaisin siis ottamaan yhteyttä rohkeasti eri kasvattajiin, ja mikäli mahdollista, vierailemaan heidän luonaan. Kasvattaja, jolla ei ole salattavaa koiriensa terveydestä kertoo rehellisesti kaiken. Kuulostele koirien hengitystä ja tarkkaile sierainten kokoa (ahtaat vai normaalit). Joillekkin nyt vaan sattuu huono onni kohdalle, elä anna sen estää valintojasi. Kasvattajiakin on monenlaisia, osa pyrkii edistämään rodun terveyttä, ja osa vaan katsoo näyttelypotentiaalia terveydestä viis. Onnea koiran etsintään!

Ranskikset on kyllä ainakin aika leppoisia ja tulee toimeen lasten kanssa, ei hauku. Mutta, mutta... Korisee, tuhisee, röhkii, pieree, kuorsaa ja on tajuttoman itsepäinen. Eli hengitystiet aiheuttaa ongelmia useimmille yksilöille ja hankala koulutettava. Ei mikään maailman fiksuin koira. Iso ego jne. Jos vaihtoehtoja vain tosiaan mopsi tai ranskis, niin ottaisin ranskiksen, koska mopsit on ärsyttäviä räksyttäjiä (ne mitä tunnen).

Itse ottaisin kerrostaloon, lapsiperheeseen pienikokoisen villakoiran.