Ihan tavallisen ihana elämä
Riittääkö sinulle tavallisen ihana elämä?
Mulle tultiin sanomaan, miten ei ikinä jaksaisi näin tylsää elämää kuin mitä elän. Sama mies ollut jo lähes 20v., yhteiset lapset, kiva talo maalla, muutama lemmikki, paljon yhteistä aikaa. Me ei hirveästi ulkomailla matkusteta, kun viihdytään niin hyvin kotona mutta kotimaassa ollaan reissattu paljon.
Elämässä ei tarvitse jännittää, että onko puoliso viikonloppuna humalassa tai vieraissa, kun viihtyy meidän kanssa kotona. Muistaa pussata, välillä puhuakin. Suhde on tuttu ja turvallinen, voidaan kumpikin luottaa toisiimme ja suhteemme on rakastava. Intohimoa on välillä enemmän ja välillä vähemmän, mutta niinhän se pitkässä liitossa tuppaa olemaan. Parasta on kun saadaan koko perheellä lähteä yhdessä paistamaan makkaraa tai haetaan herkkuja ja katsotaan leffaa ja nukutaan patjoilla olohuoneen lattialla.
Itse pakahdun onnen ja rakkauden tunteeseen liki päivittäin. Olen kiitollinen siitä, että sain näin ihanan elämän, vaikka vaikeuksiakin tähän on mahtunut. Yhdessä niistä on aina selvitty. En koe, että elämäni olisi mitenkään päin tylsää vaan arkeni on kaikkineen niin mukavaa, että en osaa kaivata niitä irtiottoja siitä kovin usein. Välillä käydään puolison kanssa kaksin viikonloppureissuilla ja lapset on mummolassa vähintään kerran kuukaudessa yökylässä.
Ihmettelin tuttava kommenttia siitä, miten elämäni riittää minulle. En osaa kaivata mitään muuta, koska koen että minulla on jo kaikki. En jaksaisi mitään jatkuvaa huseeramista, vaihtuvia ihmissuhteita, uusperhekuvioita ja jatkuvaa reissaamista tai shoppailua. Se ei ole minun elämääni, mutta en pidä sitä omaa elämääni huonompana, vain erilaisena.
Onko niin, että tavallinen, tasainen arki on liian tylsää? Siksikö moni liitto kaatuu kun arki astuu kuvioon? Eikö ihmiset enää kestä arkea, vaan koko ajan haetaan lisää jotain?
Kommentit (10)
Useimmille riittää, mutta jokainenhan määrittelee itse, mitä "ihan tavallinen ihana" tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tylsää, olla saman ukon kanssa noin kauan. En tajua ihmisiä jotka tyytyy samaan parisuhteeseen aina.
Miksi vaihtaisin, kun parempaa miestä ei minulle ole? Mieheni vain paranee vanhetessaan ja hän on nyt nelikymppisenä kuumempi kuin koskaan.
Aivan onnellinen näin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tylsää, olla saman ukon kanssa noin kauan. En tajua ihmisiä jotka tyytyy samaan parisuhteeseen aina.
Miksi vaihtaisin, kun parempaa miestä ei minulle ole? Mieheni vain paranee vanhetessaan ja hän on nyt nelikymppisenä kuumempi kuin koskaan.
Itse tykkään ainakin vaihtelusta.
Itsellä on ihan tavallisen ihana elämä ilman naista. En tarkoita sitä, etten halua naista.
Näinkin on ihan hyvä olla, vaikka kaipaankin vähän enemmän.
Aivan onnellinen näin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tylsää, olla saman ukon kanssa noin kauan. En tajua ihmisiä jotka tyytyy samaan parisuhteeseen aina.
Miksi vaihtaisin, kun parempaa miestä ei minulle ole? Mieheni vain paranee vanhetessaan ja hän on nyt nelikymppisenä kuumempi kuin koskaan.
Tämä se juuri on paha juttu. Ripustautua mieheen jonka kanssa ollaan oltu parikymppisestä yhdessä. Sitten mies yhtäkkiä haluaakin vaihtaa nuorempaan ja sitä parutaan täällä.
Vierailija kirjoitti:
Aivan onnellinen näin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tylsää, olla saman ukon kanssa noin kauan. En tajua ihmisiä jotka tyytyy samaan parisuhteeseen aina.
Miksi vaihtaisin, kun parempaa miestä ei minulle ole? Mieheni vain paranee vanhetessaan ja hän on nyt nelikymppisenä kuumempi kuin koskaan.
Tämä se juuri on paha juttu. Ripustautua mieheen jonka kanssa ollaan oltu parikymppisestä yhdessä. Sitten mies yhtäkkiä haluaakin vaihtaa nuorempaan ja sitä parutaan täällä.
Ripustautua? Kyllä tässä suhteessa molemmat on ihan siksi, että halutaan olla yhdessä. Molemmat ollaan sitouduttu toisiimme loppuelämäksi, siksihän me naimisiinkin aikanaan menimme.
Öh, miksi koet tarpeelliseksi selostaa elämääsi?
Ihmisillä voi olla taustalla kipuja, sairauksia, vastoinkäymisiä, muuttoja eri syistä, seksuaalisten halujen muutoksia, ja riippuen milloin ja missä nämä tapahtui, siitä riippuu myös minkälaista apua näihin saa ja keitä ihmisiä on lähitienoolla halukkaina olemaan osa elämää. Se taas vaikuttaa seuraaviin valintoihin ja selviytysmisstrategiaan.
Et tunnu ymmärtävän että elämän rauhallinen seesteisyys ei ole ihmisen oma valinta kovinkaan useasti.
Ihmisen on sopeuduttava siihen mitä voi tehdä kunakin hetkenä. Jos keksii toimivat strategian eikä muita ole saatavilla, sitä strategiaa tietysti ylläpitää jotta elämä on siedettävää.
Monille se on vaihtelu, uudet kokemukset, uudet ihmiset.
Joillekin seikkailullisuus on valinta.
Ja maailmassa on yhteisölle hyödyksi että on niitä yksinpärjääjiä ja riskinottajia, ja myös niitä tasaista yllätyksetöntä elämää eläviä.
Kehottaisin arvostamaan niitä erilaisia, eikä heittämään tuollaista "ettekö siedä tavallista arkea" kommenttia. Et kuulosta siltäkään että olisit edes kiinnostunut tutustumaan mitä on esim. monisairaan arki Suomessa.
"Riittääkö sinulle tavallisen ihana elämä?"
Entäs jos ei ole sitä perhettä, hyvää parisuhdetta ja lapsia, kivaa taloa maalla, mummoloita tai hyviä suhteita isovanhempiin. Entäs jos on yksin, sairas ja asuu vuokrayksiössä?
Riittääkö sinulle sellainen elämä?
Pakahtuisitko onnesta liki päivittäin?
Mikä mahtoi olla aloituksesi pointti?
Miksi koet tarpeelliseksi selostaa elämääsi vauvapalstalla jonkun heittämän kommentin takia? Mitä väliä sillä on jos joku kammoksuu sinun elämääsi, yksilöitähän me olemme omine arvoinemme ja toiveinemme. Ja joskus on sopeuduttava muutoksiin, sairauksiin, uusperhekuvioihin, ei ole vaihtoehtoa. Minä erosin viisi vuotta sitten ja samalla mureni oma unelmani ydinperheestä. En voi sitä ikinä enää saada, mutta voin olla paras mahdollinen äiti lapsilleni, tehdä työtä josta nautin ja saada sitten ehkä muilla tavoin onnellinen ja hyvä elämä. Ja ehkä joku haluaa jännitystä elämäänsä, vaihtuvia ihmissuhteita tai muuta säpinää, ei se tee hänestä yhtään huonompaa ihmistä kuin sinusta tavallisen elämäsi kanssa. Kaikki me ollaan erilaisia.
Onhan se tylsää, olla saman ukon kanssa noin kauan. En tajua ihmisiä jotka tyytyy samaan parisuhteeseen aina.