Lue keskustelun säännöt.
Voi kun saisi olla 1vkonlopun tai edes 1vrk ilman noita lapsia!
13.10.2013 |
Nämä vkonloput alkavat olla tappavia, heiluisivat edes kavereidensa kanssa ulkona mutta kun ei niin ei.
Muksut ovat 10v ja toinen täytti juuri 12v ja olleet elämänsä aikana ehkä 6x poissa kotoa yön ajan, anopilla, muita yökylävaihtoehtoja ei olekaan.
No, voiton puolellahan tässä, kai, ollaan, vielä kun selviäisi ilman avioeroa ja hermoromahdusta noiden murrosiät niin hallelujaa.
Tosin jos äitiäni seurana niin kuolemaankin on enää 10v josta lasten aikuistumisene menee n.8v, hän kun meni ja kuoli 47v iässä.
Huokaus.
Kommentit (25)
Laita ne jollekin leirille. Syysloma myöhäistä mutta esim. hiihtolomalla.
Jos joku kaveri niin yökylään?
Kummilaan? Ystävällesi yökylään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noitahan on leirejä pilvin pimein minne laittaa lapsensa: on poliittisia, eri seurakuntien leirejä, on harrastusleirejä, on yksityisten järjestäjien leirejä, on erilaisia lasten järjestöjen leirejä jne.
no siihenpä helvettiin en rupea! aion pitää kotiintuloajat ja rajat kuten tähänkina sti, tietty huomioiden mukelon iän mutta anyway. Ja jos eivät vastaa puhelimeen niin soitan heti poliisille ja saavat kunnon kotiarestit. Shokkihoitoa, näytän narkkisleffan, mustia keuhkoja, syöpäkuvia jota tosin nähneet livenäkin äitini vuoksi jne.
ap
[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 11:19"]
Älä sano noin. Muutaman vuoden päästä valvot huolesta soikeena yöt kun et tiedä missä ne on eivätkä vastaa puhelimeen...
[/quote]
Kuulostatpa empaattiselta ja rakastavalta äidiltä.
Ja lapsetkin ovat tuon ikäisiä. Voit hyvin lähteä yksin vaikka lenkille, jos noin lapset ahistaa. Ja sit kun tuut lenkiltä (tai shoppailemasta) käske ne lapset ulkoilemaan vuorostaan. Ei kait tuon ikäiset muutenkaan koko ajan silmille hypi?
Mikset annan niille vaikka leffarahaa, patista uimahalliin tms. Kyllä noin isot jo keskenäänkin pärjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä että olet tehnyt lapset vain koska niin täytyy tehdä. Ja että tärkeintä on kuri ja omaan tahtoosi taipuminen. Teillä ei varmaan osata olla rennosti eikä hassutella. Veikkaanpa että lapset lähtevät heti pois kotoa kun saavat siihen tilaisuuden, esim 9-luokkalainen hakee jatko-opiskelupaikan toiselta puolelta Suomea.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 11:38"]
Kuulostaa siltä että olet tehnyt lapset vain koska niin täytyy tehdä. Ja että tärkeintä on kuri ja omaan tahtoosi taipuminen. Teillä ei varmaan osata olla rennosti eikä hassutella. Veikkaanpa että lapset lähtevät heti pois kotoa kun saavat siihen tilaisuuden, esim 9-luokkalainen hakee jatko-opiskelupaikan toiselta puolelta Suomea.
[/quote]
No nopeastipa tällaisen diagnoosin teit! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miksei yökyläilyt tai leirit sovi teille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kyllä ymmärrän aloittajaa ihan hyvin. Minunkin lapseni ovat varsinaisia kotinyhjääjiä, tosin pienempiä kuin ap:n lapset, mutta juurikin sellaisia jotka eivät tahdo lähteä kotoa mihinkään.
Esikoinen on10 v. ja hän on kerran ollut yökylässä kaverillaan, siitä on noin vuosi aikaa. Hän ei harrasta juurikaan mitään, eikä to-del-la-kaan lähtisi kirveelläkään mihinkään leirille. Ja saa toki olla kotona, ei siinä mitään. Mutta hiukan kateelllisena katselen näitä samanikäisiä, jotka käyvät leireillä, pelimatkoilla tms. innoissaan. Minun lapselle sellainen olisi kauhistus.
Miksi ihmeessä et lähde ystäviesi kanssa vkl reissulle. Avauksestasi sain ainakin sen käsityksen, että olet naimisissa, joten eiköhän se isä pärjää isojen lasten kanssa yhden viikonlopun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 11:47"]
Olisit miettinyt tehdessäs
[/quote]
Tässä onkin tämän yhteiskunnan yksi suurimmista ongelmista. Apua tarvitsevalle ei tarjota apua tai myötätuntoa vaan keskitytään lähinnä arvostelemiseen ja tuomitsemiseen.
Mä ymmärrän sun fiilikset, ap. Mulla on lapset paljon pienempiä, mutta taitaa olla sama kohtalo edessä... kun lapset ei pienenäkään kyläile, käy yökylässä tai kavereilla tai ole viikonloppuja mummolassa, ei sitä ylellisyyttä taida olla luvassa sittenkään, kun lapset on isompia, koska ei lapset ole oppineet sellaiseen, ei kaipaa sitä eikä halua lähteä kotoa minnekään. Isosiskoni lapset ovat 10, 12 ja 14, eikä heilläkään ole ollut sitä mahdollisuutta, että lapset olisivat päässeet yökylään tai muualle juurikaan, ja nyt tilanne on se, etteivät lapset ees halua lähteä kotoa muuten kuin kouluun ja harrastuksiin.
Se on väsyttävää, kun on koko ajan äiti, eikä koskaan saa hengähdystaukoa. Minulla on nyt jo ihan tuskainen olo oman rauhan puutteesta, ja mä oon pyörittänyt tätä vasta 8v... Oma rauha on ihan eri asia silloin kun lapset on pois kotoa kokonaan kuin se "rauha", kun lapset on ulkona ja saattaa pölähtää takaisin sisään koska tahansa, koska on pissahätä, kaatui ja huuli meni halki, tuli riitaa veljen kanssa, on tylsää tai kylmä tai nälkä tai mitä hyvänsä. Se tietoisuus, että joku muu huolehtii lapsista nyt hetkeen x asti, ja itse voi tehdä mitä haluaa, tuo sellaista rentoutta, ettei sitä vaan voi saavuttaa silloin, kun lapset on omalla vastuulla. Tätä ei toki tajua ne, joilla mummit ja kummit on puhelinsoiton päässä ja lapset kyläilee mummolassa ja milloin missäkin.
Ehkä teille kävis joku leiriajatus? Niitä on välillä lyhyempiäkin, viikonloppuleirejä myös loma-aikojen ulkopuolella. Jos ei lapset halua lähteä, toteat, että aivan sama, tilanne on se, että sun täytyy saada nyt kotona rauhaa (voit puhua heille vaikka remontista tai suursiivouksesta, jonka alla eivät voi olla kotona) tai sanot, että on työmatka tai joku muu pakollinen juttu, mihin menee sulla koko viikonloppu (ja jos mies on kuvioissa, hänkin joutuu koko viikonlopuksi jonnekin), kukaan ei siis voi olla huolehtimassa heistä kotona, joten leirille on nyt pakko mennä.
Meillä lasten ikäero on sellainen, että heitä ei tule koskaan saamaan yhtä aikaa leireille. Vanhin on 8, keskimmäinen 4 ja nuorin vajaa 2. Joku heistä on nyt ja tulee aina olemaan kotona - tällä hetkellä vanhin kyllä yökyläilee joskus, 2-3 kertaa vuodessa, mutta nuorimmat ovat aina kotona. Kun nuorimmat kasvavat, vanhin on jo niin iso, ettei hänen ikäisille ole enää leirejä, joten vaikka nuoremmat saisi leirille, vanhin on kotona. No, mulla on se hyvä puoli, että mikäli katsotaan äitini mallia, mä en kuole ikinä - äiti vietti hyvin terveydelle haitallista elämää, oli moneen kertaan viimeiset 10 vuottaan sairaalassa sillä ennusteella, että viimeisiä viedään, ja aina se pirulainen nousi ja jatkoi elämäänsä. Eli, koska mulla ei tollasta elämäntapaa ole, 20 vuoden päästä mulla on vielä monen monta kymmentä vuotta omaa rauhaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 11:58"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 11:47"]
Olisit miettinyt tehdessäs
[/quote]
Tässä onkin tämän yhteiskunnan yksi suurimmista ongelmista. Apua tarvitsevalle ei tarjota apua tai myötätuntoa vaan keskitytään lähinnä arvostelemiseen ja tuomitsemiseen.
[/quote]
Pikemminkin ongelma on siinä, että ihmiset eivät ota vastuuta henkilökohtaisista valinnoistaan. Lasten hankkiminen on kuitenkin täysin vapaaehtoista, ja monet pärjäävät elämässä aivan hyvin ilmankin. Kyllä apua saa pyytää, mutta passiivinen valittaminen itse aiheutetuista ongelmista on vähän hölmöä.
Viepäs heidät johonkin urheiluharrastukseen. Sitä kautta tulee esimerkiksi pelireissuja ja ovat helposti kolmena iltana viikossa ikäistensä parissa ja saavat liikuntaakin.
Jumalauta mikä tampio sinä olet!!!
Ja harrastavat kyllä urheilua mutta eipä ole niihin liittyen ollut leirejä jotka veisivät heidät pois kotoa muuta kuin treenien ajaksi.
ap
[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 12:22"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 11:58"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 11:47"]
Olisit miettinyt tehdessäs
[/quote]
Tässä onkin tämän yhteiskunnan yksi suurimmista ongelmista. Apua tarvitsevalle ei tarjota apua tai myötätuntoa vaan keskitytään lähinnä arvostelemiseen ja tuomitsemiseen.
[/quote]
Pikemminkin ongelma on siinä, että ihmiset eivät ota vastuuta henkilökohtaisista valinnoistaan. Lasten hankkiminen on kuitenkin täysin vapaaehtoista, ja monet pärjäävät elämässä aivan hyvin ilmankin. Kyllä apua saa pyytää, mutta passiivinen valittaminen itse aiheutetuista ongelmista on vähän hölmöä.
[/quote]
Lähdepä itse yöksi / viikonlopuksi hotelliin tai laivalle. Käy kampaajalla, leffassa, shoppailemassa, hierojalla, kasvohoidossa tms. Nauti ja jätä muksut isänsä seuraan. Takuulla virkistää ja lataa akkuja!!
Tuo meille. Saavat olla koko viikonlopun, jos jaksavat. Meillä on kotona vielä 4 lasta.
Kovin on julmaa puhetta äidiltä. Ihan surullisen mielen teki lukea :(
Älä sano noin. Muutaman vuoden päästä valvot huolesta soikeena yöt kun et tiedä missä ne on eivätkä vastaa puhelimeen...