Koira on ihmisen paras ystävä, mutta minä olen ihan täynnä tuota koiraa

Vierailija kirjoitti:

Yksi vaihtoehto on rajata tilaa, jossa koira on. Meidän entinen koira ei joutunut olemaan jatkuvasti pitkiä aikoja yksin kotona (teemme töitä kotoa käsin). Jossain vaiheessa alkoi sellainen juttu, että etenkin kun se oli vanhempieni luona yksin (joskus toki kotonakin), se kusi ja paskoi ympäri taloa. Yritimme kaikenlaisia ratkaisuja ongelmaan, mutta lopulta tämä neuvo auttoi: joillain koirilla käy niin, että jos ne saavat vapaasti vaeltaa talossa/asunnossa, ne kokevat, että niiden pitää jotenkin "hallita" koko tilaa. Ne ahdistuvat, ja monella eläimellä kuseminen ja paskominen on keino helpottaa ahdistusta. No, kokeilimme sitten rajata koiran tilaa, ja niin kävi, että meillä kotona auttoi, jos koira jäi eteiseen, mutta vanhempieni luona ainoastaan tuulikaappi oli tarpeeksi pieni tila. Heillä on meidän eteisemme kokoinen kodinhoitohuone, mutta vieraammassa paikassa (jossa on lisäksi enemmän ulkoa kuuluvia ääniä kuin kotona) tarvittiin pienempi tila. Tuntui hurjalta jättää koira siihen, mutta se ei ollut moksiskaan, ei koskaan osoittanut, että tuulikaappi olisi tuntunut siitä epämukavalta paikalta, eikä se esim. raapinut seiniä tai tuhostellut kenkiä. 

Joten kannattaa lähteä tästä: rajattu tila. Koiralle voi jättää myös radion päälle, esim. Yle puhe tai ykkönen voisi olla hyvä. Se vaimentaa ulkoa tulevia ääniä, joita koira pelkää ja johon koira reagoi.

Luepa aloitus uudestaan ja neuvo vasta sitten.

Vierailija kirjoitti:

tilanne täytyy hoitaa, keskustele eläinlääkärin kanssa, voiko ahdistuneisuutta helpottaa lääkkeillä niin että tottuisi yksinoloon ja lääkkeet sitten pois. parasta olisi löytää koiralle uusi koti eläkeläisen luota niin, että yksinolo jäisi minimiin.

Koirasi ärsyttää, olet väsynyt, koirasi kärsii. Koirat on äärettömän herkkiä omistajansa tunteille ja vaistoaa ärtymyksesi ja se varmaan näkyy käytöksessäsi. 

Minusta viisain juttu olisi luovuttaa tai myydä osaaviin käsiin. Kysy vaikka neuvoa Tanja Karpelalta tai hänen mieheltään, löytyy netistä.

Ystäväni sai apua ja neuvoa, mutta silti hän ei jaksanut, koska ongelmakäyttäyminen oli kestänyt niin kauan, koira luovutettiin tai myytiin osaaviin käsiin.Eli minustakin sijoittaminen paikkaan, jossa ei tarvitse olla yksin pitkiä aikoja, olisi koiralle paras. Ikävääsi voisit lievintaa pyytämällä, että voit käydä katsomassa koiraasi silloin tällöin. Koirasi pelko on huomattava, joka todennäköisesti poistuu vain sillä, ettei sen tarvitse olla yksin.

Eläkeläinen..joka liikkuu?  Ajattele nyt enemmän koiraasi kuin itseäsi.

Ensin jalostetaan koirarodut kehitysvammaan asti; eivät voi hengittää, kävellä, jotkut ei näe kunnolla, on kaikenlaisia sairauksia ja vaivoja. Sitten ne suljetaan päiväksi kämppään yksinään paniikissa, tarkoituksena että nukkuu ja on rauhallisesti. Elämä siis pelkkää kärsimystä.

Suuret eläinystävät.

Ei kannata ottaa koiraa jos ei osaa kasvattaa sitä! Koiran käytöshäiriöt on aina ihan omistajan syy,säälin koiraa.

Vierailija kirjoitti:

Koiralla on paha eroahdistus. Pitäisi pikkuhiljaa opettaa yksinoloa tai yksinoloa edeltäviä toimia (avainten kilinä, kenkien pukeminen) ja pidentää harjoitusta sen mukaan miten koira edistyy. Voi olla että pahan eroahdistuskoiran kanssa edistys oven ulkopuolelle menosta ei heti tapahtu. Joutuu tekemään viikkoja töitå sisällä (ennen ihmisen lähtöä tapahtuvat asiat joista koira jo hermostuu) kun nämä sujuvat voi koiraa jättää yksin,ensin 30sek, ja takaisin eikä koiralle mitään huomiota lähtiessä tai tullessa. Sitten 1min jne pienin askelin.. nyt kuitenkin koiralle hoitaja työpäivän ajaksi!! Koira kärsii paniikista jonka eroahdistus hänessä tekee

Ei ole kyse eroahdistuksesta. Kuvasin kyllä mielestäni aloituksessa jo, että koira reagoi ääniin. Haukkumista ei tapahdu joka kerta kun olen poissa. Koira alkaa haukkua myös minun kotona ollessani, jos jostain kuuluu kovempi kolahdus tai ulkona kulkee puhuvaa väkeä, mutta koira hiljenee ja rauhoittuu nopeasti, kun sanoo, ettei mitään hätää. Yksin ollessaan se ei osaa rauhoittaa itseään, jos on ehtinyt lietsoa paniikin päälle. Lainasin kerran nauhurin, jolle tallentui 2 tuntia. Ensimmäisen tunnin se oli ihan hiljaa, sitten kuului kolinaa ja hurinaa ja siitä se alkoi haukkua ja jatkui ja jatkui vaan.

-ap

Yksikin trauma voi jättää jäljet koiraan. Meillä on ollut koiria yli 20 vuotta ja tälläkin hetkellä on 3 koiraa. Meillä on ollut ongelmia vain yhden koiran kanssa, joka oli arka.

Sen pelko lähti tilanteesta, jossa iso koira hyökkäsi päälle pentuna. Sen jälkeen oli pelokas toisia koiria kohtaan ja vaikka kuinka koulutettiin namien avulla ohittamista, koirasta ei tullut luotettavaa toisia koiria kohdatessa. Sääli sinänsä, että se hyväksyi vain oman lauman koirat lähelleen.

Se on ollut ainoa meidän koirista, jota ei voinut jättää kenellekään hoitoon, koska ikävöi aivan kauheasti. Perusarkana tyyppinä se ei uskaltanut nukkua kunnolla vieraassa paikassa ilman meitä omistajia, ei syönyt, ei rauhoittunut.

Vedän koirille pentukoulutuskursseja. Aina silloin tällöin tulee arka koira kurssille, joka pelkää muita koiria ja/tai ihmisiä. Se on jännä, miten toisten koirille on aina helpompi löytää keinoja kuin sille omalle pelkurille.

Vierailija kirjoitti:

Yksi vaihtoehto on rajata tilaa, jossa koira on. Meidän entinen koira ei joutunut olemaan jatkuvasti pitkiä aikoja yksin kotona (teemme töitä kotoa käsin). Jossain vaiheessa alkoi sellainen juttu, että etenkin kun se oli vanhempieni luona yksin (joskus toki kotonakin), se kusi ja paskoi ympäri taloa. Yritimme kaikenlaisia ratkaisuja ongelmaan, mutta lopulta tämä neuvo auttoi: joillain koirilla käy niin, että jos ne saavat vapaasti vaeltaa talossa/asunnossa, ne kokevat, että niiden pitää jotenkin "hallita" koko tilaa. Ne ahdistuvat, ja monella eläimellä kuseminen ja paskominen on keino helpottaa ahdistusta. No, kokeilimme sitten rajata koiran tilaa, ja niin kävi, että meillä kotona auttoi, jos koira jäi eteiseen, mutta vanhempieni luona ainoastaan tuulikaappi oli tarpeeksi pieni tila. Heillä on meidän eteisemme kokoinen kodinhoitohuone, mutta vieraammassa paikassa (jossa on lisäksi enemmän ulkoa kuuluvia ääniä kuin kotona) tarvittiin pienempi tila. Tuntui hurjalta jättää koira siihen, mutta se ei ollut moksiskaan, ei koskaan osoittanut, että tuulikaappi olisi tuntunut siitä epämukavalta paikalta, eikä se esim. raapinut seiniä tai tuhostellut kenkiä. 

Joten kannattaa lähteä tästä: rajattu tila. Koiralle voi jättää myös radion päälle, esim. Yle puhe tai ykkönen voisi olla hyvä. Se vaimentaa ulkoa tulevia ääniä, joita koira pelkää ja johon koira reagoi.

Siis kirjoitat hirveän pitkän litanian jotain mitä ap on jo tehnyt. Voi elämä mikä tollo

Miksi ihmiset ottavat koiran, jos eivät pysty hoitamaan/olemaan sen kanssa kuin n. 6h vuorokaudessa? 

Tämä on suunnilleen se valveilla olo aika, joka jää työssä käymisen sekä muiden menoje jälkeen. Jos sitäkään.

Vierailija kirjoitti:

Yksi vaihtoehto on rajata tilaa, jossa koira on. Meidän entinen koira ei joutunut olemaan jatkuvasti pitkiä aikoja yksin kotona (teemme töitä kotoa käsin). Jossain vaiheessa alkoi sellainen juttu, että etenkin kun se oli vanhempieni luona yksin (joskus toki kotonakin), se kusi ja paskoi ympäri taloa. Yritimme kaikenlaisia ratkaisuja ongelmaan, mutta lopulta tämä neuvo auttoi: joillain koirilla käy niin, että jos ne saavat vapaasti vaeltaa talossa/asunnossa, ne kokevat, että niiden pitää jotenkin "hallita" koko tilaa. Ne ahdistuvat, ja monella eläimellä kuseminen ja paskominen on keino helpottaa ahdistusta. No, kokeilimme sitten rajata koiran tilaa, ja niin kävi, että meillä kotona auttoi, jos koira jäi eteiseen, mutta vanhempieni luona ainoastaan tuulikaappi oli tarpeeksi pieni tila. Heillä on meidän eteisemme kokoinen kodinhoitohuone, mutta vieraammassa paikassa (jossa on lisäksi enemmän ulkoa kuuluvia ääniä kuin kotona) tarvittiin pienempi tila. Tuntui hurjalta jättää koira siihen, mutta se ei ollut moksiskaan, ei koskaan osoittanut, että tuulikaappi olisi tuntunut siitä epämukavalta paikalta, eikä se esim. raapinut seiniä tai tuhostellut kenkiä. 

Joten kannattaa lähteä tästä: rajattu tila. Koiralle voi jättää myös radion päälle, esim. Yle puhe tai ykkönen voisi olla hyvä. Se vaimentaa ulkoa tulevia ääniä, joita koira pelkää ja johon koira reagoi.

Ihanko totta? Luettelitkohan nyt varmasti kaikki keinot, joita ap mainitsi jo aloituksessa kokeilleensa?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset ottavat koiran, jos eivät pysty hoitamaan/olemaan sen kanssa kuin n. 6h vuorokaudessa? 

Tämä on suunnilleen se valveilla olo aika, joka jää työssä käymisen sekä muiden menoje jälkeen. Jos sitäkään.

Ei meillå ainakaan koirat mitenkään erityisesti kärsi siitä, että käymme töissä. Koirien kanssa käydään tunnin metsälenkillä aamulla, seuraavan kerran iltapäivällä noin klo 15.30 kun tulen töistä, päästän ne aitaukseen ulkoilemaan, sen jälkeen vähän aikaa leikitään ja alan laitella ruokaa. Illalla on puolen tunnin lenkki. Saahan koiran opetettua siihenkin, että koko ajan pitää olla ihminen sitä viihdyttämässä. Nyt korona-aikana on melkein puoli vuotta minulla ollut vain 2 lähityöpäivää viikossa, muut päivät etätöitä kotona. Koirat lähinnä nukkuvat päivällä, välillä jyystävät puruluuta ja käyvät makoilemassa jaloissa päivällä.

Onko niitä koiria laumaeläimiä pakko ottaa jos sitten jättää ne joka päivä tuntikausiksi yksin? Mitä ihmeen mieltä tuossa on? Ihmisen itsekkyydellä ei ole mitään rajaa.

Auttaisiko sellainen rauhoittava pusero yhtään? Pitäisi tehota ukkosen, ilotulitteiden ja yksinolon aiheuttamaan ahdistukseen ja pelkoon. Tasaisella, pehmeällä paineella ilmeisesti on rauhoittava vaikutus. 

Anna ihmeessä koira pois, jos et pysty järjestämään sille hoitopaikkaa päiviksi. Vaikka ero on vaikea, niin lopulta sekä sun että koiran elämänlaatu paranee.

Vierailija kirjoitti:

Onko niitä koiria laumaeläimiä pakko ottaa jos sitten jättää ne joka päivä tuntikausiksi yksin? Mitä ihmeen mieltä tuossa on? Ihmisen itsekkyydellä ei ole mitään rajaa.

Kirjoitinkin tuossa jo, että ei meillä ainakaan koirat näytä normaalista työssäkäynnistä kärsivän. Koiran unen ja levon tarve on erilainen kuin ihmisellä, joten suurin osa koirista nukkuu tuntikausia myös päivällä. Toki ne odottaa minua kotiin noin klo 15.30 silloin kun en ole etätöissä vaan toimistolla työpäivän. En tiedä, odottaako ne enemmän minun näkemistä vai kuitenkin sitä, että pääsee takapihalle tarhaan vapaana juoksemaan.

Vierailija kirjoitti:

Yksikin trauma voi jättää jäljet koiraan. Meillä on ollut koiria yli 20 vuotta ja tälläkin hetkellä on 3 koiraa. Meillä on ollut ongelmia vain yhden koiran kanssa, joka oli arka.

Sen pelko lähti tilanteesta, jossa iso koira hyökkäsi päälle pentuna. Sen jälkeen oli pelokas toisia koiria kohtaan ja vaikka kuinka koulutettiin namien avulla ohittamista, koirasta ei tullut luotettavaa toisia koiria kohdatessa. Sääli sinänsä, että se hyväksyi vain oman lauman koirat lähelleen.

Se on ollut ainoa meidän koirista, jota ei voinut jättää kenellekään hoitoon, koska ikävöi aivan kauheasti. Perusarkana tyyppinä se ei uskaltanut nukkua kunnolla vieraassa paikassa ilman meitä omistajia, ei syönyt, ei rauhoittunut.

Vedän koirille pentukoulutuskursseja. Aina silloin tällöin tulee arka koira kurssille, joka pelkää muita koiria ja/tai ihmisiä. Se on jännä, miten toisten koirille on aina helpompi löytää keinoja kuin sille omalle pelkurille.

Minulla on myös arka ja pelokas koira. Ennen ei haukkunut muille, mutta ilmeisesti muut koirat vaistosivat pelon ja kävivät räksyttämään, mikä lietsoi pelkoa. Sitten oli useampi tapaus, jossa vapaana ollut koira käynyt iholle. Nyt se sitten räksyttää kaikille koirille varoitukseksi. En oikein tiedä miten auttaa asiaa. Jos se on ehtinyt näkemään toisen koiran, on se heti jännittynyt ja alkaa räksyttää kun koira tulee kohti. Yritän vaihtaa suuntaa, mutta se joko sinkoilee remmin päässä tai vetää jarrut. Kiva sitten raahata sellaista vastaan pistävää koiraa kauemmas tilanteesta. Jos yritän ottaa syliin, niin rimpuilee. Sekin pitäisi tehdä ennen kuin se menee paniikkitilaan. Enkä sitten tiedä, onko tuokin huono ratkaisu. Vahvistaako se sitä, että muut koirat vaarallisia?  Mitkään namit ja harhautukset eivät auta. Osittain itse varmasti vaikutan tilanteisiin, koska olen alkanut ahdistumaan noista ohitustilanteista ja laitan remmin lyhyemmäksi. Varmaan se vaistoaa, että en ole rento tilanteessa. Mutta en oikein tiedä mitä muutakaan tehdä kuin pitää mahdollisimman liki, koska ei se kuuntele siinä vaiheessa mitään, kun paniikki iskee.

Mikä rotu ja onko uros vai narttu? Minä olen lähes kaikki päivät kotona (etätyö) ja asun omakotitalossa. Voisin ottaa toisen koiran nykyisen uroskoiran lisäksi, mutta voin ottaa vain nartun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksikin trauma voi jättää jäljet koiraan. Meillä on ollut koiria yli 20 vuotta ja tälläkin hetkellä on 3 koiraa. Meillä on ollut ongelmia vain yhden koiran kanssa, joka oli arka.

Sen pelko lähti tilanteesta, jossa iso koira hyökkäsi päälle pentuna. Sen jälkeen oli pelokas toisia koiria kohtaan ja vaikka kuinka koulutettiin namien avulla ohittamista, koirasta ei tullut luotettavaa toisia koiria kohdatessa. Sääli sinänsä, että se hyväksyi vain oman lauman koirat lähelleen.

Se on ollut ainoa meidän koirista, jota ei voinut jättää kenellekään hoitoon, koska ikävöi aivan kauheasti. Perusarkana tyyppinä se ei uskaltanut nukkua kunnolla vieraassa paikassa ilman meitä omistajia, ei syönyt, ei rauhoittunut.

Vedän koirille pentukoulutuskursseja. Aina silloin tällöin tulee arka koira kurssille, joka pelkää muita koiria ja/tai ihmisiä. Se on jännä, miten toisten koirille on aina helpompi löytää keinoja kuin sille omalle pelkurille.

Minulla on myös arka ja pelokas koira. Ennen ei haukkunut muille, mutta ilmeisesti muut koirat vaistosivat pelon ja kävivät räksyttämään, mikä lietsoi pelkoa. Sitten oli useampi tapaus, jossa vapaana ollut koira käynyt iholle. Nyt se sitten räksyttää kaikille koirille varoitukseksi. En oikein tiedä miten auttaa asiaa. Jos se on ehtinyt näkemään toisen koiran, on se heti jännittynyt ja alkaa räksyttää kun koira tulee kohti. Yritän vaihtaa suuntaa, mutta se joko sinkoilee remmin päässä tai vetää jarrut. Kiva sitten raahata sellaista vastaan pistävää koiraa kauemmas tilanteesta. Jos yritän ottaa syliin, niin rimpuilee. Sekin pitäisi tehdä ennen kuin se menee paniikkitilaan. Enkä sitten tiedä, onko tuokin huono ratkaisu. Vahvistaako se sitä, että muut koirat vaarallisia?  Mitkään namit ja harhautukset eivät auta. Osittain itse varmasti vaikutan tilanteisiin, koska olen alkanut ahdistumaan noista ohitustilanteista ja laitan remmin lyhyemmäksi. Varmaan se vaistoaa, että en ole rento tilanteessa. Mutta en oikein tiedä mitä muutakaan tehdä kuin pitää mahdollisimman liki, koska ei se kuuntele siinä vaiheessa mitään, kun paniikki iskee.

Voisitte mennä koirakouluun? Minä jouduin käymään oman koirani kanssa kurssin, jossa opetettiin mm. väistötilanteita vastaan tulevien koirien kanssa. Siellä me mentiin kentällä ensin kaukaa toisten koirien ohi (koko ajan palkiten) ja vähitellen lyhennettiin matkaa. Nykyäänkin minulla on aina namit mukana taskussa ja niillä koirakoulun opeilla ohitetaan. Koira saa enää yhden namin sitten kun ohitus on tehty minun kanssa katsekontaktissa. Namia ei saa, jos yhtään vetää remmissä, haukkuu tai rähisee. Tämän koiran kanssa valitettavasti ei koskaan pääse siihen, että tervehtisi vastaan tulevia tai edes tuttuja koiria.