Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Se tunne kun aina vaan opiskelee väärää alaa
04.09.2020 |
Olen aikoinaan 15v sitten valmistunut koulusta, josta olin varma etten koskaan valmistu, koska ala tuntui väärältä. No tein kuitenkin puoliväkisin alan töitä, sain pari lasta välissä ja opiskelin toisen ammatin, josta totesin että ei ole sekään minua varten, vaikkakaan ei sekään täysin hukkaan mennyt, koska se oli lähellä aikaisempaa alaa ja pystyin hyödyntämään osaamista töissäni.
Sitten sain vielä yhden lapsen ja opiskelin samalla hoitovapaalla ollessani kolmannen ammatin ajatellen että ihanaa, vihdoin voin lopettaa nuo aikaisemmat työt ja kenties olen nyt löytänyt sen oman alani. Kun koulu alkoi olla loppusuoralla, minulle selvisikin että työllistyminen ei olekaan niin helppoa tällä alalla. Kouluun hakiessani minulle annettiin vähä väärä kuva työllistymismahdollisuuksista ja nyt tuntuu siltä, että täysin hukkaan mennyt tämä kolmas (!) koulutus. Harmittaa, en todellakaan jaksa enkä edes kehtaa enää opiskella mitään uutta alaa. Sen sijaan joudun tekemään työtä, josta en pidä ja johon en mielestäni edes sovi.
Harmittaa kun en ole osannut valita oikeita aloja mitä opiskella, ja olen yhä edelleen samassa umpikujassa kuin mitä olin silloin kun aloitin ensimmäisen koulun.
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harva varmaan on missään unelma-alallaan. Jotain työtä kuitenkin on tehtävä. Lopeta tuo "unelma-alan" etsiminen ja etsi töitä. Aina ei tarvitse kouluttautua uudelleen. Moniin töihin voidaan valita, vaikka alan koulutusta ei olisikaan. Tuskin enää kannattaa opiskella kun noin monta koulutusta jo on.
Vierailija kirjoitti:
Harva varmaan on missään unelma-alallaan. Jotain työtä kuitenkin on tehtävä. Lopeta tuo "unelma-alan" etsiminen ja etsi töitä. Aina ei tarvitse kouluttautua uudelleen. Moniin töihin voidaan valita, vaikka alan koulutusta ei olisikaan. Tuskin enää kannattaa opiskella kun noin monta koulutusta jo on.
Totta tuokin. Olen vaan niin epävarma omasta osaamisestani johtuen siitä että ensimmäisen kouluni kävin todella rimaa hipoen, joten tämän alan työpaikkoja minun on hankala saada muita, koska osaamiseni ei oikeasti ole hääviä. Olen ollut kahdessa eri työpaikassa, ja useammanlaisissa työtehtävissä. Aina olen kuitenkin tehnyt töitä. Myös ei oman alan hommia, enkä silleen ole kranttu työn suhteen. Mutta silti harmittaa jos tavallaan kaikki koulut ovat menneet hukkaan... T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi kyllä mikä tämä kolmas ala on.
Sen verran voin paljastaa, että kyseessä on ammattitutkinto. Aiemmat koulutukseni ovat AMK:sta. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet varmaan jäänyt koukkuun "unelma-alan" ideaan, ja ehkä unohtanut, että työ on työtä, ja siksi tylsää. Harrastukset on sitten niitä kivoja juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä haluaisit tehdä? Missä olet hyvä?
Nojaa enpä tiedä. Haluisin toki pystyä
hyödyntämään aikaisempia koulutuksiani. Mutta toisaalta tämä rajoittaa myös kun miettii sitä mitä oikeasti haluaisin tehdä. Nämä AMK-koulutukset ovat sosiaali- ja terveysalalta, ja olen luonteeltani todella introvertti ja vähän hidaskin vielä, joten en koe sopiva näille aloille ollenkaan. Olin monta vuotta totaalisen uupunut kun tein näitä töitä, että voin sanoa etten muista edes näistä vuosista mitään, eikä työelämästä ole mitään hyviä muistoja, ahdistavia lähinnä vaan.
Missä olen sitten hyvä? Olin koulussa melko hyvä ja kirjoitin ihan hyvät paperit lukiostakin. Minulla on myös taiteellisia ja musikaalisia lahjoja. Olen ihmisten kanssakin oikeastaan ihan hyvä, mutta en sellaisessa hektisessä ympäristössä. Olen aina ollut myös hyvä työntekijä. Luotettava ja tunnollinen ja tullut työkavereiden kanssa toimeen. T. Ap
Opiskelin myös väärän alan itselleni. Olen taide ihminen, mutta kotona painostettiin alalle, josta saa töitä. Ajattelin, että ehkä voin tehdä töitä ja maksaa rahoilla intohimoni. Ei toimi, aika ja energia menee palautumiseen ja inspiraatio on aina kadoksissa. Jos inspiraatio löytyy, niin aika tai voimat ei riitä. Koen olevani liian vanha kouluttautumaan alalle mitä oikeasti haluaisin ja töitä ei saa, ellei ole oikeat paperit kädessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet varmaan jäänyt koukkuun "unelma-alan" ideaan, ja ehkä unohtanut, että työ on työtä, ja siksi tylsää. Harrastukset on sitten niitä kivoja juttuja.
Ymmärrän et työ on välillä tylsää, usko pois, mutta kyllä monet myös nauttivat työstään ja kokevat että saavat työssään käyttää vahvuuksiaan. Itse en voi sanoa että olisin koskaan pahemmin nauttinut työstäni. Ehkä
joskus hetkellisesti kun olin hieman vaativammissa tehtävissä, mutta sitten toisaalta taas väsyin siinäkin. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Opiskelin myös väärän alan itselleni. Olen taide ihminen, mutta kotona painostettiin alalle, josta saa töitä. Ajattelin, että ehkä voin tehdä töitä ja maksaa rahoilla intohimoni. Ei toimi, aika ja energia menee palautumiseen ja inspiraatio on aina kadoksissa. Jos inspiraatio löytyy, niin aika tai voimat ei riitä. Koen olevani liian vanha kouluttautumaan alalle mitä oikeasti haluaisin ja töitä ei saa, ellei ole oikeat paperit kädessä.
Vähän sama tilanne oli minullakin. Itsekin ajattelin alunperin jotain taidealaa, mutta minua todella myös painostettiin alalle josta varmasti saa töitä. Silloinkin minulla oli vielä kaksi vaihtoehtoa joita mietin, ja äitini valitsi suorastaan niistä toisen. Nyt mietin vieläkin että olisko se toinen ollut enemmän oma juttuni. T. Ap
Alue: Aihe vapaa
Varmaan sitten olen. T. Ap