Lukion vaativuus/numerot?

On ja ei. Riippuu kympistä. Kyllä ne vahvat kympit usein säilyy lukiossa, mutta osa kyllä tipahtaa jopa seiskaan tai kasiin. Riippuu ihan siitäkin, kuinka paljon on tehnyt peruskoulussa töitä ja paljonko on valmis tekemään lukiossa. Jotkut on jo kykyjensä ylärajoilla peruskoulussa ja peruskoulussa kympin kyllä saa hiukan hitaampikin, jos vaan tekee töitä tarpeeksi. Sitten taas peruslahjakas, joka vähän vaivautuu tekemään jotain lukiossa, saattaa vedellä edelleen kymppejä kuten peruskoulussakin tekemättä mitään.

Täytyy sanoa, että poikien peruskoulunumerot pitää paremmin kuin tyttöjen.

t: Kolmen ällän yo, "lukio lukematta läpi"

Ei se välttämättä ole kiinni koulun vaativuudesta. Mun arvosanat putosi hetkeksi sekä lukioon että yliopistoon mennessä, kun tunnustelin ja arvailin, että mitähän täällä nyt haetaan, mitä kokeissa ja kurssisuorituksissa halutaan. Mitään töitä oppimisen eteen mä en päässyt tekemään missään koulutukseni vaiheessa, vaikka oon nyt tohtori. Se on vaan se kun aluksi ei tarkkaan tiedä, mitä multa nyt tällä kerralla halutaan.

Tyypillistä on, että lukion 1. jaksossa numerot tipahtavat totutusta 1-2 pykälän verran, mutta ahkerat ja taitavat opiskelijat nousevat helposti pian takaisin omalle suoritustasolleen, kun tottuvat lukiotouhuun.

t. Lukion opettaja

Peruskoulujen numeroissa voi olla aivan valtavasti ilmaa. Hyvät on hyviä lukiossakin, mutta valitettavan usein karu totuus paljastuu niillle (yleensä tytöille), jotka ovat saaneet seiskaa tai kasia hyvällä käytöksellä ja tuntiahkeruudella. Kokeet eivät yläkoulussakaan ole välttämättä menneet seiskan/kasin tasoisesti, mutta noilla muilla avuilla numeroa on saanut korotettua ehkä kahdellakin.

Kun tähän yhdistetään laajemmat koealueet, tiukempi arviointi ja alun osaamattomuus esim. vastaustekniikoissa, ei ole epätavallista, että sillä kasin oppilaalla komeilee arvosanana 5 tai 6. Jos koeosaaminen on 5 - 5,5 tasoa, sitä ei kyllä millään tuntiaktiivisuudella tai nätillä hymyllä ja hyvällä käytöksellä nosteta kuutosta korkeammaksi kurssiarvosanaksi. Asiat pitää ihan oikeasti osata jos haluaa hyviä arvosanoja.

Mutta tosiaan ne "oikeat" kasit, ysit ja kympit kyllä pääasiassa säilyy lukiossakin tai sitten muutoksia tulee vain yhden numeron verran. Saman aineen kursseissakin on eroa, yhdestä saattaa saada 6, toisesta 9. Arviointi alkaa aina kurssin alkaessa nollasta eikä entisiä arvosanoja katsella.

T: lukion opettaja

vitonen lähti vähän ohi aiheen, ihan ok, vaikka lukion opettajana ehkä ymmärsi aloituksen :)

Mulla ei numerot laskenut, koska olin pienessä koulussa, jossa useimmissa aineissa sama opettaja jatkoi lukioon. Ei ollut mitään totuttelua uuteen ja opettajat oli peruskoulussa jo tarpeeksi vaativia. Aivan huippupapereita kirjotettiin silloin siitä pienestä lukiosta. Useampi kuusi tai viisi ällää. (aikana ennen eximioita)

Lukio on vaativa koulu vieläkin, mutta kyllä vaatimustaso on laskenut niiden reilun 30 vuoden aikana, jotka olen siellä opettanut. Alkuvuosilta muistan, että kiitettäviä numeroita ei kovin monta tullut, ei kokeista eikä todistukseen. Viime vuosina sen sijaan kymppejäkin on annettu aika paljon.

On aivan normaalia, että peruskoulun numerot laskevat lukiossa. Ensimmäinen jaksoarvostelu on usein järkytys sekä oppilaalle että vanhemmille. Miksi sitten numerot laskevat? Vaatimustaso on huomattavasti tiukempi kuin pk:ssa, hyväksytyn (5-) kokeesta saa, jos vähintäin 50% tehtävistä on oikein (kielet). Koealueet ovat huomattavasti laajempia (kokonainen kurssi). Reaaliaineissa, esim. historiassa tehtävät ovat eri luonteisia kuin pk:ssa, yleensä esseevastauksia, tietojen soveltamista. Ulkoaluku ei auta, pitää ymmärtää asia. Jokunen pikkukysymys voi olla ns. sormiharjoitteluna, esim. joku määritelmä. Koeviikko-systeemikin poikkeaa pk:sta. Lisäksi lukiossa ei aina kuulustella läksyjä kovin perusteellisesti, joten houkutus on suuri tehdä vain tehtävät, mutta jättää tekstit lukematta. Kun koealue on laaja ja lukeminen jää viimeiseen iltaan, niin on selvä, että kokeissa pää on sekaisin kuin Haminan kaupunki.

Nuorilla on usein aluksi vielä harhakäsitys siitä, että he opiskelevat opettajaa ja koulua varten, ei elämää ja itseä varten. Mitä pidemmän ajan kuluessa (koko jakson ajan) asian opiskelee, ei siis yhtenä iltana, sen paremmin asiat jäävät muistiin. Nopeasti opetellut haihtuvat myös nopeasti. Lukiossa ei kuitenkaan opiskella samoja asioita monta kertaa, joten jos tulee aukkoja, ne haittaavat opiskelua koko lukion ajan. Vakavasti kouluun suhtautuvat oppivat kyllä valmistautmaan kokeisiin hyvin. Huithapelit on sitten erikseen.

Pelkkä KOULUN VAIHTO toiseen voi laskea numeroita.  Muistan serkkuni jotka kävivät kouluaan paikassa A, vanhemmat kehuivat kun heidän lapsillaan ei ollut alle ysiä mistään. Muuttivat sitten toiselle paikkakunnalle kouluun B, ja kas kummaa, yht äkkiä he eivät saaneet yli seiskaa mistään.

[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 20:17"]

Lukio on vaativa koulu vieläkin, mutta kyllä vaatimustaso on laskenut niiden reilun 30 vuoden aikana, jotka olen siellä opettanut. Alkuvuosilta muistan, että kiitettäviä numeroita ei kovin monta tullut, ei kokeista eikä todistukseen. Viime vuosina sen sijaan kymppejäkin on annettu aika paljon.

On aivan normaalia, että peruskoulun numerot laskevat lukiossa. Ensimmäinen jaksoarvostelu on usein järkytys sekä oppilaalle että vanhemmille. Miksi sitten numerot laskevat? Vaatimustaso on huomattavasti tiukempi kuin pk:ssa, hyväksytyn (5-) kokeesta saa, jos vähintäin 50% tehtävistä on oikein (kielet). Koealueet ovat huomattavasti laajempia (kokonainen kurssi). Reaaliaineissa, esim. historiassa tehtävät ovat eri luonteisia kuin pk:ssa, yleensä esseevastauksia, tietojen soveltamista. Ulkoaluku ei auta, pitää ymmärtää asia. Jokunen pikkukysymys voi olla ns. sormiharjoitteluna, esim. joku määritelmä. Koeviikko-systeemikin poikkeaa pk:sta. Lisäksi lukiossa ei aina kuulustella läksyjä kovin perusteellisesti, joten houkutus on suuri tehdä vain tehtävät, mutta jättää tekstit lukematta. Kun koealue on laaja ja lukeminen jää viimeiseen iltaan, niin on selvä, että kokeissa pää on sekaisin kuin Haminan kaupunki.

Nuorilla on usein aluksi vielä harhakäsitys siitä, että he opiskelevat opettajaa ja koulua varten, ei elämää ja itseä varten. Mitä pidemmän ajan kuluessa (koko jakson ajan) asian opiskelee, ei siis yhtenä iltana, sen paremmin asiat jäävät muistiin. Nopeasti opetellut haihtuvat myös nopeasti. Lukiossa ei kuitenkaan opiskella samoja asioita monta kertaa, joten jos tulee aukkoja, ne haittaavat opiskelua koko lukion ajan. Vakavasti kouluun suhtautuvat oppivat kyllä valmistautmaan kokeisiin hyvin. Huithapelit on sitten erikseen.

[/quote]

valitettava tosiasia kuitenkin on, että vuorokaudessa on vain 24 tuntia ja viikossa on vain 168 tuntia. Minä kirjoitin ällän paperit, mutta tiedän silti, että täydellisyyttä ei voi lukiossa saavuttaa, koska aika ei riitä, vaikka jättäisi kaiken sosiaalisen elämän ja harrastukset lukion ajaksi. Jotta päänuppi pysyy kasassa, on terveellistä olla välillä hiukan huithapeli.

Minullakin oli ällän paperit, mutta ei lukio mikään vaativa koulu ollut. Ehtii kyllä viettää runsaasti sosiaalista elämää ja harrastaa. Ihme tyyppi tuo 10.

Numerot saattavat tippua aluksi ja nousta sitten. Lisäksi jos 10 on peruskoulun päättötodistuksessa, siinä on todennäköisesti vähän ilmaa (eri asia on jos kymppi on olllut koko koulu-uran).

ot, hyviä kommentteja, perään kuulutan myös tuota aja käyttöä, pahempaa kuin työelämässä :)

Töissä 8h riittää, jää aikaa harrastuksiin, perheelle yms, mutta lukiossa ei.

Koulussa ovat 8-16, läksyt päälle, kokeet vielä siihen, sitten olis hyvä olla perheen kanssa, harrastaa ja nähdä kavereitakin... Siis milloin?

[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 20:29"]

ot, hyviä kommentteja, perään kuulutan myös tuota aja käyttöä, pahempaa kuin työelämässä :)

Töissä 8h riittää, jää aikaa harrastuksiin, perheelle yms, mutta lukiossa ei.

Koulussa ovat 8-16, läksyt päälle, kokeet vielä siihen, sitten olis hyvä olla perheen kanssa, harrastaa ja nähdä kavereitakin... Siis milloin?

[/quote]

niin ja ruokaillakin pitäisi ehtiä kunnolla... :D

[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 20:29"]

ot, hyviä kommentteja, perään kuulutan myös tuota aja käyttöä, pahempaa kuin työelämässä :)

Töissä 8h riittää, jää aikaa harrastuksiin, perheelle yms, mutta lukiossa ei.

Koulussa ovat 8-16, läksyt päälle, kokeet vielä siihen, sitten olis hyvä olla perheen kanssa, harrastaa ja nähdä kavereitakin... Siis milloin?

[/quote]

Oppitunteja on lukiossa keskimäärin 30 viikossa, kolmantena vuotena vähemmänkin. Ei ole siis joka päivä koulua 8-16. Kotitehtäviäkään ei hirveästi tule. Lisäksi voi valita helpomman tien ja valita mahdollimman paljon liikuntaa, kuvaamataitoa yms.

Ei niillä lukion numeroilla oikein mitään tee... ehkä joku keskiarvo vaikuttaa joihinkin amk:hin pyrkiessä. :)

Minäkin väittäisin että alussa saattaa tulla shokki opiskelutekniikasta ja varsinkin oikeanlaisista koevastauksista. Peruskoulussa ei ole juuri vaadita esseevastauksia, lukiossa reaaleissa ei juuri muita olekaan.

Ja nimenomaan, koealue on yleensä aina kirja/jakso, eli 6-7 viikon välein. Peruskoulussa samaa yhtä kirjaa käytiin tyyliin koko syksy- tai kevätlukukausi. Sitten jos on suunnitellut jaksonsa huonosti, siellä saattaa olla 7 lukuainetta. Tadaa, riittääkö aika?

Vaikka tuolla joku viittasi että kannattaa jättää liikunta ym väliin, itse olen eri mieltä. Koitin tehdä itse jaksot siten että (pitkän) matikan lisäksi oli äidinkieli, joku vieras kieli ja mielellään vain 2 reaalia. Loput 1-2 kurssia "hömppäkursseja" tai sitten muuten kevyitä, esim. labrakursseja. On myös pakko suunnitella mitä haluaa opiskella tosissaan, kaikkeen ei riitä aika. Itse jätin kaikki muut pakollisiin kursseihin, keskityin matikkaan, fysiikkaan, kemiaan ja biologiaan. Äidinkieltä ja englaintia kävin molempia 13 kurssia, lähinnä koska ne olivat itselleni kevyttä viihdettä.

Ka tippui 9.5 noin yhdeksään, johtuen lähinnä omasta laiskuudesta. Halusin että mulla on elämä koulun jälkeen, vaikkakaan opettajat eivät jakaneet tätä halua.. Meille sanoi useampi opettaja suoraan, että jos halutaan menestyä, pitää jättää kaverisuhteet ja harrastaminen sivuun seuraavaksi 3 vuodeksi.

[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 20:28"]

Minullakin oli ällän paperit, mutta ei lukio mikään vaativa koulu ollut. Ehtii kyllä viettää runsaasti sosiaalista elämää ja harrastaa. Ihme tyyppi tuo 10.

Numerot saattavat tippua aluksi ja nousta sitten. Lisäksi jos 10 on peruskoulun päättötodistuksessa, siinä on todennäköisesti vähän ilmaa (eri asia on jos kymppi on olllut koko koulu-uran).

[/quote]

En mä mikään ihme tyyppi ole. Ihan tavallinen tallaaja. Siksi sainkin tehdä töitä tosissani, että sain ne ällän paperit. Ystävyyssuhteet kärsivät lukiovuosina, kun ei ollut aikaa kavereille. Minä luin kun kaverit bilettivät. Mutta sain ne laudaturit, joilla en ole elämässäni mitään tehnyt.

Ei kai kukaan yli 2 tuntia päivässä läksyihin käytä? Monina iltoina riittää vähempikin. Antakaa nyt lastenne elää. Jos ei normaali aika riitä, niin sitten pitää tyytyä siihen, mihin pystyy.

Minusta noin 1 tunti keskiarvona käyttynä per ilta on ihan kohtuullinen määrä.

Mä kirjotin mielettömät paperit lukiosta. Läksyjä tein joskus, jos viitsin. Kokeisiin luin kyllä, mutta silloinkin vain edellisenä iltana 2-3 tuntia. Kymppiä en saanut kuin muutamista aineista, mutta reipas ysi olin kyllä. Ahkeruutta olisi vaadittu enemmän, jotta koetulokset ei aina olisi ollut se 9+. Ylppäreihin luin sitten astetta paremmin. Luin arkisin vanhempien työpäivän ajan, viikonloppuisin biletin. Lopputuloksena sain 4 ällää ja kaksi eximiaa.  Enkä edes mennyt sieltä, missä aita matalin vaan kirjoitin mm. pitkän matikan.

Fiksuissa peruskouluissa ei anneta armosta hyviä numeroita. Jos annetaan, tehdään karhunpalvalus nuorille. Lapsemmallen paranivat numerot koko kouluajan.  Koulut, jotka kävi, on rankattu maamme parhaimmistoon. Näin se vaan tänä päivänä menee. Tuppukylien lukiot antavat hyviä numeroita peruskouluissa, mutta osaaminen on sitten toinen juttu.

Ei se lukio nyt niin ihmeellisen vaikea ole. Itsellä on koulu mennyt ihan päinvastoin kuin mitä yleensä annetaan ymmärtää: ala-aste loppui noin ysin, perukoulu noin 9,5 ja lukio lähempänä 10 keskiarvoa, ällän paperit ja yliopistotutkinto. Olenhan mä aina läksyt tehnyt, mutta kohtuullisessa ajassa ja aikaa riitti muuhunkin; kavereihin ja soittoharrastukseen + jumppaan.

Minusta lukion vaikeutta liioitellaan ja turhaan asetetaan ennakkoasenteet liian korkealle, siellä pärjää, kun uskoo itseensä ja haluaa käydä koulua!