Oletteko osallistuneet SEULONTOIHIN?

Ikävä kyllä osallistuin! Sen enempiä miettimättä vaan,kiva päästä ultraan jne sinisilmäistä.

Noh,kyllähän kaikki näyttikin olevan hyvin paitsi että niskaturvotusta oli liikaa eli 2,8mm tosin vanhan rajan mukaan vasta yli 3mm on poikkeava.Niissä verikokeissakin kävin ja ne yhdessä niskaturvotuksen kanssa antoivat down-riskiksi 1:130 mikä on melkoisen suuri riski ikääni nähden.

Seuraavaksi olisi pitänyt mennä lapsivesipunktioon mutta jänistin koska pelkäsin keskenmenoa enkä ollut varma abortoisinko downia kuitenkaan...eli loppuraskaus oli sitten piloilla ja pelotti tulevaisuus,onneksi tarinamme sai kuitenkin onnellisen lopun terveen pikkuisen myötä :) 

Sanoisin että jos seuloihin lähtee,kannattaa sitten jo etukäteen miettiä mitä tekee jos se tilanne tulee eteen että pitää miettiä abortoinko vai en,tai synnytänkö vammaisen vai en!

Rakenneultrassa käytiin, mutta ei niskapussiultrassa ja/tai verikokeissa. Miksi ei? Tiesimme, että haluamm pitää vauvan joka tapauksessa, meistä ei olisi ollut abortin tekijöiksi, joten emme nähneet seuloja tarpeellisiksi. Rakenneultraan menimme siksi, että halusimme nähdä vauvan ja tietää, oliko hänellä suuria rakenteellisia poikkeavuuksia (siltikään emme siis olisi tehneet aborttia, mutta olisimme osanneet henkisesti varustautua tilanteeseen ja mahdollisiin suuriin leikkauksiin ehkä jo heti syntymän jälkeen) vai näyttikö kaikki olevan suunnilleen ok.

T. Neljän äiti

Kävin ultrissa, veriseulaan en osallistunut. Ultriin meniin ennen kaikkea mielenkiinnon vuoksi, halusin nähdä mikä siellä sisuksissa möllöttää.

Kyllä olen aina osallistunut kaikkiin tarjottuihin, eli neljässä ensimmäisessä pelkkä verikoe ja nuorimmaisesta sitten taas pelkkä np-ultra. Halusin aina tietää, mitä on odotettavissa, mutta eihän nuo seulonnat yksistään mitään kerro. Nuorimmiasta odottaessani olin 42-vuotias ja tosiaan ainut, mihin pääsin, oli np-ultra. Siinäkin tulos oli 2,8 mm, mutta kun raja oli 3 mm, niin ei puhettakaan, että mihinkään jatkotutkimuksiin olisin päässyt. Terveen lapsen sain, mutta odotusaika oli melko pelonsekaista.

Ultriin itsekin ehdottomasti haluan mennä <3 Mutta tuosta poikkeavuus seulonnoista en oikein tiedä..

Lisää kokemuksia! Kiitos tosin jo kertoneille (:

T: ap

Olen. Olen halunnut tietää, jos lapsella on jo tunnistettava poikkeavuus. Se olisi antanut aikaa valmistautua henkisesti tulevaan.

Seulonnat eivät tietenkään paljasta kuin joitakin poikkeavuuksia. Saimme kuitenkin 2 vaikeasti vammaista lasta.

Numero 7: Paljastuiko seulonnoista kahden lapsesi vaikea vammaisuus?

En, en ole natsi joka kannattaa rodunjalostusta.

Kahdessa ekassa raskaudessa kävin veriseulonnoissa ja ultrissa eli kaikessa mitä tarjottiin. Kolmannessa kävin np-ultrassa, jossa oli turvotusta 3,2mm. Sen seurauksena menin istukkabiopsiaan, jota ei pystytty ottamaan istukan huonon paikan vuoksi. Odotin pari viikkoa ja menin lapsivesitutkimukseen. Ei löytynyt kromosomipoikkeavuutta, eikä rakenneultrassakaan mitään. Lapsi onkin terve. Mulla oli ikää kolmannessa raskaudessa jo 35v, siksi halusin käydä kaikki tutkimukset. Kaikki kolme lasta ovat terveitä, mua ei ole kaduttanut nuo tutkimukset yhtään, mutta olisin tietysti joutunut vaikeaan tilanteeseen, jos jotain olisi löytynyt. Toisaalta olisin halunnut tietää joka tapauksessa etukäteen, jos olisi kerran ollut mahdollista. Läheskään kaikki ongelmat eivät tietenkään näy. 

7 vastaa: ei paljastunut. Ei myöskään ultraäänitutkimuksista, joita tehtiin kummankin odotuksen kohdalla yli 20 kertaa. Ultria otettiin siksi, että olin jatkuvasti tosi kipeä rv 20 eteenpäin. Napanuoran verisuonissa, istukassa, vauvojen rakneteessä, aivoissa sydämessä, missään ei ollut mitään näkyvää vikaa. Arveltiin, että kohtu vain jostakin syystä supistelee rengasmaisesti.

Lasten poikkeavuus alkoin näkyä vasta lähempänä 6kk:n ikää. He ovat monivammaisia CP-lapsia.

Kiitos kaikille vastauksista! Päätös ei ole helppo, mutta olen kallistumassa siihen suuntaan, että kävisin vain ultrissa...

Eniten turhaa huolta aiheuttaa niskaturvotus-mittaus! Erikoislääkäri sanoi minulle että 95% on vääriä hälytyksiä mutta se ei tosiaan siltä tunnu kun itse olet siinä tilanteessa...

Niin, ei varmasti :/ 

Olen osallistunu seuloihin, halusin tietää kohonnesta down-riskistä. sitä en osaa sanoa olisimmeko päätyneet aborttiin jos joku kromosomipoikkeavuus olisi jossain raskaudessa todettu, onneksi riskisuhde on aina ollu hyvä. 

mutta jos ei halua osallistua seulaan niin kannattaa ekaan ultraan menessään pyytää etteivät mittaa sitä niskaturvotustakaan. Noin muutenhan tuo eka ultra on kiva kun saa tietää sikiöiden lukumäärän ja ylipäänsä onko siellä joku elossa vai ei, joskushan noista löytyy keskeytyneitä keskenmenoja/tuulimunaraskauksia yms.

rakenneultra on on ihan tärkeä sen vuoksi että siinä katsotaan ettei istukka tule kohdunsuulle, nähdään sydämen ja munuaisten yms rakenne jotta voidaan varautua sairaan lapsen syntymään. 

miskei ultrassa sitä turvotusta voisi mitata, jos ei halu seuloihin?

[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 22:26"]

miskei ultrassa sitä turvotusta voisi mitata, jos ei halu seuloihin?

[/quote]

Turvotuksen mittaus on yksi seulonnan osa.

mutta jos turvotus on ok:n rajoissa, niin ei ainakaan kauheasti tarvi stressata, ettei osallistu tutkimuksiin enempää?

Mun lapsi läpäisi hienosti ekat kahdet ultrat. Viikoilla 28 taas todettiin, että lapsi on pahasti vammainen. Lasta tutkittiin kovasti, mutta syntyi kohtuullisen terveenä keskosena. Jopa huippulääkärit voivat erehtyä tuloksissa pahasti!

Kyse ei ole erehtymiestä vaan tulkinnan vaikeudesta.

Hui :(