Mistä johtuu, että aika moni ulkoisesti menestyvä alkaa jossain vaiheessa halveksia kaikkia muita ja ylentää itseään?
Auttaako se jaksamaan vai miksi niin moni toimii niin?
Kommentit (15)
Itsetunto, joko liian hyvä tai huono. Jos on liian hyvä niin luulevat olevansa parempia kuin muut ja antavat sen näkyä. Jos taas huono niin haluavat uskotella itselleen että ovat parempia kuin muut painamalla huonommin menestyvät alemmas.
Siksi kun tiellä menestykseen joutuu yleensä luovuttamaan palan omasta itsestään ja periaatteistaan.
Sitä onttoutta sitten yritetään täyttää muita alentamalla.
Ylpistyvät. Ihminen haluaisi ajatella, että elämä on reilua ja tasapuolista. Kun ihminen menestyy, niin hän alkaa rakentaa mielikuvaa, että hän on ansainnut sen kovalla työllä vaikka usein saattaa olla tuuria pelissä. Hän ajattelee, että heikommin menestyneet eivät vain tee tarpeeksi, vaikka heillä taas syyt voivat olla vaikka heikoissa elämän eväissä ja muissa rajoitteissa. Kuilu kasvaa isommaksi.
Saattaa myös olla huono omatunto jostain. Esim. menestynyt lastensa kustannuksella (ei aikaa perheelle) tai ei oikeasti ole hyvä siinä mitä tekee, ylennyt kepulikeinoin tms.
Kun on paljon saanut niin sitten on paljon menetettävää. Se pelottaa ja sitä pelkoa pitää yrittää lievittää vakuuttamalla itselleen ja muille, että on muita parempi yksilö.
Niin sanottuja menestyksen tunnusmerkkejä pitäisi tarkastella uudelleen. Tällä hetkellä ns. menestyminen tarkoittaa poikkeuksetta narsismiin viittaavaa kyynerpäätaktikointia ja tietynlaista tunnekylmää opportunismia. Siksi näyttää siltä että ns. menestyneet ovat kusipäitä. Aidosti elämässä menestyneet mutta ikään kuin tutkan alapuolella lentävät eivät halveksi ketään.
Mulla vähän niin, että koetan salailla menesetystäni. Minäkin koen entisenä työttömänä huonoa omaatuntoa siitä, että mulla menee hyvin. Voin hyvin kuvitella, että toiset samassa tilanteessa ylpistyvät, heitä hävettää menestyä paremmin kuin kaveri. Ehkä tätä ei edes tiedosta kunnolla.
Itsensä ylentäminen ja muiden väheksyminen (jos ovat ”alempana sosiaalisen hierarkian tikapuilla”) tai kadehtiminen (jos ovat ”ylempänä”) on ihmiselle lajityypillistä käytöstä.
Jeesus kertoi tarinan fariseuksesta ja publikaanista temppelissä rukoilemassa. Siinä tuo käytös tulee kiteytettyä, vieläpä hengellisessä kontekstissa. Toimii ihan samoin myös täysin maallisissa yhteyksissä.
Se on se hirveä pätemisen tarve joka pakottaa menestymään. Menestyminen ei ole mitään jos sitä ei muut huomaa esim. urheilussa tai työssä. SIksi siitä pitää koko ajan jauhaa toisille kuinka on taas suorittanut ja saavuttanut.
Vierailija kirjoitti:
Menestyvällä huono itsetunto.
No eikä ole. Ihminen on ihminen, sadistinen narsisti. Itsensä ylentäminen toisia alentamalla tuottaa mielihyvää.
Vastaus aloitukseen. Tyhmyys, sokeus, pinnalliset arvot.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ulkoisesti menestynyt?
Isot keuhkot naisella tai pitkä häntä miehellä.
Osa menestyneistä on juuri näitä narsisteja tai muuten kusipäitä. Elävät omassa kuplassaan ja monet eivät huomaa ettei ole 100% omalla työllään kaikkea menestystä ansainnut. Esim. iso perintö alkupääomana, vanhemmat lainojen takaajina, tuurilla tavannut yhteistyökumppanin jota kautta onnistunut menestymään jne.
Sitten on tietenkin näitä mitkä pitävät menestyksen pääosin piilossa tai näyttävät sillä että on hienompi auto, talo ym. mutta eivät varsinaisesti tee siitä isoa numeroa. Elävät siis omaa "normaalia" elämää.
Mikä kellekki on menestystä.toiselle se on kiire ja stressi, toiselle vähön töitä ja paljon aikaa.
Menestyvällä huono itsetunto.