Kerro joku hauska tapahtuma kissasi elämän varrelta.
Kommentit (40)
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 23:07"]
Ok, kiva kuulla
-29
[/quote]
Mulle tuli jotenkin kamalan hyvä mieli, kun av:lla kuuree kerrankin tällaista keskustelua... :) Kysytään ystävällisesti ja ollaan toisen kissan puolesta iloisia <3
Kissa sai yhdessä vaiheessa hepulit suihkussa käymisestä. Se kulki kylpyhuoneessa ympyrää ja karjui, kun ihminen oli suihkussa. Viestin sisältö oli käsittääkseni jotain tämän suuntaista: "Ettekö te tajua että toi kastuu tuolla! Heti pois sieltä! Sä kastut! Kestää ikuisuus kuivatella, jos pääsee kastumaan noin pahasti!"
[quote author="Vierailija" time="12.10.2013 klo 19:30"]
Kissa sai yhdessä vaiheessa hepulit suihkussa käymisestä. Se kulki kylpyhuoneessa ympyrää ja karjui, kun ihminen oli suihkussa. Viestin sisältö oli käsittääkseni jotain tämän suuntaista: "Ettekö te tajua että toi kastuu tuolla! Heti pois sieltä! Sä kastut! Kestää ikuisuus kuivatella, jos pääsee kastumaan noin pahasti!"
[/quote]
Hah, tuosta tuli ihan tämä mieleen:
[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 19:12"]
Ei ole omaa kissaa, mutta hauskoja tapahtumia olivat ne, kun vapaana kulkevat lähikissat erehtyivät loukkuuni. Eipä ole enää pihoilla kulkeneet.
[/quote]
taidat olla keski-ikäinen mies?
Kuoli 3kk ikäisenä aivokasvaimeen.
Hyppäää aina aamuisin pöydälle sanomalehden päälle makaamaan ja kehräämään. Eikä suostu siirtymään siitä vaikka kuinka yrittäisi häätää. Maailman paras kissa! ;)
Oli kuuma kesäyö ja nukuni yksiössäni ikkuna auki. Heräsin kun pelti narahteli oudosti, avasin silmät ja siellä se kissa katseli minua ikkunan ULKOPUOLELTA häntä keimailevasti kutsuen. Ei siinä mitään mutta asuin tuolloin seitsemännessä kerroksessa. Paniikissa sain houkuteltua kissan niin lähelle että nappasin tassuista kiinni ja vedin kissan sisälle (ikkuna oli sellainen että se aukesi 15-20cm ja olin lukinnut sen 10 senttiin olettaen että kissa ei siitä mahdu). Verkkohässäkän asensin heti seuraavana päivänä, loppuyön nukuin ikkuna kiinni!
Hauskinta on kun lattioilta ei löydy enää hiiren kakkoja ja naapurit kiittelee että myyrät ovat hävinneet niidenkin pihalta. Kelpo kissa.
Kissani on hyvin seurankipeä ja tulee lähes kaikkien syliin kehräämään. Kerran tämä piirre aiheutti ongelmia, kun minulla oli makuuhuoneessa seuraa ja kissa tuli kehräämään kumppanin selän päälle kesken hommailun. Meni vähän tunnelma pilalle! :D
Meillä kissa tottui mun herätyssoittoääneen. Aina kun aamuisin pamahti kyseinen biisi soimaan, se tiesi että me aiotaan herätä, joten kuului kun se juoksi olohuoneesta ja hyppäsi sängylle vuoronperään kummankin päälle siliteltäväksi. :D
Noh, kerran sitten olimme keittiössä ja kissa myös, mulla alkoi herätyskello soida makkarissa, mutta meidän tyhmä kissa sitten ryntäsi saman tien makkariin "meidän luokse" huoneesta jossa oli jo meidän kanssa. Tuli sitten puolen minuutin päästä hitaasti kävellen takaisin.... :D
Kissa oli aamulla livahtanut ruokakappiin, enkä huomannut ollenkaan kun lähdin töihin. Kotiin tultuani menin kaapille, ja kissa hyppäsi päätäpahkaa ulos. Helevetti ku pelästyin!
Lapsuudenkodissani oli oikeasti tyhmä ja kömpelö kissa mutta niin suloinen kehrääjä ja sylissä nukkuja. Pentuna se olkkarin pöydän alla otti etutassuilla kiinni pöydänjalasta ja hyppi takajaloilla ja samalla hakkasi päätänsä pöytään. Se tippui kerran puusta, suoraan kyljelleen, ilmat meni pihalle, vähän aikaa se pudisteli päätään ja jatkoi matkaa, kerran koira ajoi sen korkealle puuhun ja olin varma ettei se ikinä sieltä ala tule, mutta tällä kertaa yllätti ja pääsi ilman kommeluksia alas.
Tämä kissa putosi myös pienenä vessanpönttöön, meillä oli vieraita ja joku oli jättänyt kannen sulkematta, eihän tuo pieni voinut ymmärätää kun kerran yleensä sen pöntön päälle pystyi hyppäämään...
Toinen meidän kissa tuli aina mun läksykirjojen päälle makaamaan kun yritin tehdä läksyjä, sai vissiin mielestään liian vähän huomiota.
Kissani oli n. 18-vuotias kun solukämppämme toinen asukas otti koiranpennun. Koira oli vähän kasvettuuaan todella riehakas ja siitä oli hauskaa purra minua kädestä, juosta karkuun ja hyökätä uudestaan puremaan. En meinannut saada sitä millään rauhoittumaan. Kissa katseli touhua sivummalta ja kävi kolmannen pureman jälkeen läpsimässä pentua minkä käpälästä lähti...Muuten kissa tuli koiran kanssa hyvin toimeen.
Toisella kerralla olin juuri tehnyt itselleni voileivän ja jättänyt sen pieneksi hetkeksi sohvapöydälle kun menin noutamaan teetä. Kun tulin takaisin kissa oli vetänyt leivän päällysteet lattialle ja ahmi todella syyllisen näköisenä kolmatta leikkele siivua. Aikaa oli kulunut vain muutamia sekunteja.
Soitin yksi aamu itku kurkussa eläinlääkärille ja kerroin,että kissani on sairas. Keskustlu meni suunnilleen näin:
-ja mitä oireita kissallasi on?
-se ei tullut aamulla kanssani vessaan
-ahaa.
Niin, kissani oli tuolloin 9v ja oli aina tullut aamulla kanssani vessaan. Istuin pöntöllä ja se istui edessäni. Kun se ei tullut, hätäännyin. Oli oikeastikin sairas, mutta sai siihen apua :)
Luin lehteä lattialla ja kissa tuli siihen makailemaan ja käänteli tassulla sivuja ja muka luki lehteä samalla tavalla kuin minä eli ensin katsoi yhden sivun ylhäältä alas ja sitten toinen sivu ylhäältä alas ja sitten käänsi seuraavan sivun.
Ja oli vielä niin omahyväisen näköinenkin että osaan kissatkin lukea ;)
Herkkuruokaa oli teehen kastettu korppu ja hot rod-shipsit.
Kellonkin kissa osasi koska äitini tuli aina 4 jälkeen töistä kotiin ja puoli neljältä kissa heräsi unesta ja meni eteiseen odottamaan. Ja kun kesällä äitini tulikin aina jo puoli neljältä kotiin niin kissa heräsi jo kolmelta ja meni eteiseen odottamaan. Viikonloppuisin ei mennyt eteiseen odottelemaan vaikka äiti olisikin ollut pois kotoa.
Kissalla ei ollut hiekkalaatikkoa vaan se kävi vessanpöntöllä.
Kalaa ei syönyt raakana vaan se piti paistaa.
Mökillä nukkui kuumassa saunassa niin ettei meinannut päästä enää kävelemään kun oli niin pyörryksissä joten piti aina vahtia ettei ole siellä liian kauan.
Kissa pelkäsi miehiä ja vaikka oli iso (8kg) kolli niin tykkäsi sylissä lutkuttaa vaatteita.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 08:39"]
Meillä kissa tottui mun herätyssoittoääneen. Aina kun aamuisin pamahti kyseinen biisi soimaan, se tiesi että me aiotaan herätä, joten kuului kun se juoksi olohuoneesta ja hyppäsi sängylle vuoronperään kummankin päälle siliteltäväksi. :D
[/quote]
Meidänkin kissat ovat tällaisia. Kun herätyskello pirahtaa, niin molemmat hyppäävät sänkyyn, kiehnäävät, kehräävät ja juttelevat. Suloisia. :)
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 04:43"]
Hyppäää aina aamuisin pöydälle sanomalehden päälle makaamaan ja kehräämään. Eikä suostu siirtymään siitä vaikka kuinka yrittäisi häätää. Maailman paras kissa! ;)
[/quote]
Niin tyypillistä :) Se lehti taitaa myös lämmittää kivasti :)
Meidän kissa rakastaa olla sylissä rapsutettavana, kehrää paljon ja kova äänisesti, kuolaa kehrätessään, "heittää" itsensä sohvalla kainaloon ja rakastaa uunilohta ja raakaa kananmunaa! Lisäksi pitää oman pihan ja naapurustonkin pihat puhtaana hiiristä ja myyristä! Maailman ihanin kissa! <3
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 10:13"]
Soitin yksi aamu itku kurkussa eläinlääkärille ja kerroin,että kissani on sairas. Keskustlu meni suunnilleen näin:
-ja mitä oireita kissallasi on?
-se ei tullut aamulla kanssani vessaan
-ahaa.
Niin, kissani oli tuolloin 9v ja oli aina tullut aamulla kanssani vessaan. Istuin pöntöllä ja se istui edessäni. Kun se ei tullut, hätäännyin. Oli oikeastikin sairas, mutta sai siihen apua :)
[/quote]
Aww, tämä on liikuttava. :)
Olen itse asiassa tehnyt tuon saman tempun eli soittanut itku kurkussa eläinlääkäriin, mutta siitä syystä, ettei kisu tullut ovelle vastaan (eikä halunnut lempiherkkuaan). Tutkimuksissa ei löydetty kissasta mitään vikaa ja siitä lähtien se on aina tullut ovelle vastaan.
-nro.8