Mies kohtelee poikaa ja tyttöä tosi epätasa-arvoisesti :(

Puhuttu on siis monta kertaa!!

Meillä oli lapsuudenkodissa kolme tyttöä ja yksi poika ja se poika oli isälleen yksin tärkeämpi kuin me tytöt yhteensä. Meistä puhuikin tyyliin " Matti ja tytöt" . (Nimi vaihdettu)

Onko hänen lapsuudessaan jotain erikoista?

Kyllä nyt aikuisen miehen pitäisi molempia lapsia osata huomioida ilman että toista sorsitaan. Onko hänen äiti-suhteensa ok? Tai onko hänellä sisaria?

Joskus on sanonut, että olisi toivonut tytön muistuttavan enemmän minua (tyttö on kuin ilmetty isänsä!), mutta ei tuo mielestäni riitä perusteeksi. Ap

Eli antaako mies nimenomaan ymmärtää, että se poikuus tekee pojasta niin mainion siskoonsa verrattuna? Onko hänellä muutenkin sovinistia mielipiteitä tai pitää naisia jotenkin huonompina?



Vai voisko olla, että kyse on jotenkin ikäerosta tms. että hänen on helpompaa olla isomman lapsen kanssa touhuamassa, kuin pikkuisen? Tai jotenkin ei halunnut toista lasta ollenkaan?



Tosi ikävä juttu kuitenkin. :( Valitettavasti se on 100% varma, että tyttö tulee itsekin olemaan asiasta hyvin tietoinen, ja luultavasti siitä tulee hänelle vielä iso suru...

Äiti kyllä yritti pitää tyttöjen puolta, mutta on niin nössö, että meni kuitenkin samaan juttuun mukaan. Ärsyttää vieläkin kun ajattelen asiaa.

en tiedä, johtuuko nimenomaan sukupuolesta vaan jostakin muusta. Toisaalta poika touhusi jo 2vna paljonkin isänsä kanssa kahdestaan ja nyt tyttö ei kelpaakaan mukaan.

Tollanen " matti ja tytöt" ilmaisu on ihna normaali tapa ilmaista, kuten myös " maija ja pojat" .

luonteeltaan.



Jotain pitäisi nyt keksiä, ennen kuin tyttö itsekin huomaa missä mennään. Onneksi isovanhemmat tykkäävät kovasti molemmista ja tyttömme on aivan ihastunut isoisäänsä!

Meillä anoppi ei juuri välitä pojan pojistaa. Oma tytär on paras ja aina ollut samoin tyttären tytöt. Tämä tieto ei tosin nyt auta ap.



Surku sinun tyttären puolesta. Minusta nuo 2 vuotiaat on söpöimmillään, joten vaikea edes hahmottaa miten isä voi aristella olla tyttärensä kanssa?!

Mies ja poika ovat jatkuvasti ärhentelemässä toisilleen, nuoremman tytön kanssa mies taas höpöttelee ja hellittelee. Tympii suunnattomasti, opettaa pojalleen tiedostamatta samaa mallia kuin kotoaan on saanut, pojat eivät hellyyttä kaipaa :( Muuten kyllä puuhailevat miesten juttuja, mutta tytön juonittelut mies ottaa luonnollisena, poika taas ei saisi kiukutella koskaan.

Olisiko jollain vielä vinkkejä?!

kaverilla on 1 sisko ja 2 veljeä ja hänen äiti on aina suosinut vain veljiä. Ystävälläni on jotenkin hirveän vaikea äiti-suhde ja hän vieläkin lähes tulkoon viikottain vuodattaa siitä jotain.

En tiedä, huomaako mies edes ihan täysin omaa käytöstään, mutta aika selkeää se on kun äitinikin sen huomaa ja on minulle asiasta monesti sanonut..

Poika on vanhin lapsi. Pahalta näyttää, sillä mies on selvästi oppinut lapsuudenkotinsa mallin. Häneltä vaadittiin, varsinkin isä, paljon ja kumpikin vanhempi siellä helli ja suosi tyttöä. Sama malli on ulottunut ihan nykypäiviin ja lastenlapsiin asti. Olen yrittänyt puhua miehelle, mutta melko tuloksettomasti. Yritän kohdella lapsia tasapuolisesti ja antaa isoimmalle isomman vastuun vastapainoksi erivapauksiakin.

hänen miehen puoleinen koko suku on aina suosinut vaan poikalapsia. Samoin tekee ystäväni mieskin. Tämä tytär on teini-ikäinen ja yrittää ties miten hakea isältään huomiota ja on sanonut ääneenkin monesti että isä ei välitä hänestä lainkaan.



En helvetti ymmärrä tuollaista! Itse pidän omia lapsia ihan samanarvoisina! Jos oma mieheni suosisi tiettyä lasta niin vetäisin häntä turpiin.

Juttu on kuitenkin vakava ja tulee heijastumaan tyttärenne loppuelämään jos asiaa ei nosteta pöydälle. Vaadi ukkoa psykologin juttusille.

Meillä on niin, että mieheni hellittelee, ottaa syliin yms. paljon enemmän esikoista, joka on tyttö. Toinen lapsi taas on poika, jonka kanssa isällä oli jossain vaiheessa ongelmia, varsinkin pahimman uhmaiän aikaan. Minusta tuntui, että tyttöjen juonittelut olivat isästä vain mukavan naisellisia,toisin kuin pikkumiehen raivokohtaukset. Pojan raivokohtauksiin mieheni suhtautui välillä aikamoisen ankarasti. Otin moneen kertaan puheeksi tuon eriarvoisen kohtelun. Poika nimittäin alkoi hakemaan isänsä huomiota riehumisella, mutta huomion sijaan saikin rangaistuksia huonosta käyttäytymisestä. Ehdotin miehelleni jotain yhteistä juttua pojan kanssa. No, poika ja isä ovat ottaneet harrastuksekseen pyöräilyn, joka on useimmiten vain juuri isin ja pojan juttu. Uhmaiän hellittäminenkin on varmasti osaltaan vaikuttanut isän ja pojan syventyneisiin väleihin. Lisäksi pidän usein esillä puheissa sitä, miten jokaista lasta tulee kohdella tasa-arvoisesti.

veljensä. huomaan kestäväni näiltä kahdelta muulta paljon enemmän ja ihailen ja puhun ihmisille heidän söpöydestään. ja tämä ruma ankanpoikanen jää tästä paitsi. välillä petraan ja sanon häntä ihanaksi tms. mutta en koskaan spontaanisti

Minun mielestäni taas tyttö on tosi kaunis. Pedofiilin piirteitä en usko miehessäni olevan sentään. Olemme olleet lähemmäs 10v naimisissa ja kyllä tuollainen olisi pitänyt huomata.



Joku yhteinen juttu olisikin kiva, mutta kun mies on niin " haluton" edes harkitsemaan jotakin kivaa tekemistä tytön kanssa. Yritän tuota vielä kehitellä...