Seiskaluokkalaisen ope valittaa istuma-asennosta, siis mitä

Se ettei koko ajan katso opettajaa ei tarkoita sitä ettei välillä katsoisi mitä taululle kirjoitetaan. Jos katselee välillä kattoa tai ikkunasta ulos tai tekee muovailuvahalla, ei ole este sille ettei voisi myös tehdä muistiinpanoja. Ainakaan Helsingissä tarkkaavaisuushäiriöiset eivät pääasiassa ole millään pienluokilla vaan ihan tavallisissa luokissa ja näillä keinoin pyritään auttamaan siinä keskittymisessä. Nykyään yhä enenevässä määrin pyritään integroimaan yleisopetukseen. Oletko oikeasti opettaja, minun on tosi vaikea uskoa sitä vastaustesi perusteella. 

[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 10:50"]

Se ettei koko ajan katso opettajaa ei tarkoita sitä ettei välillä katsoisi mitä taululle kirjoitetaan. Jos katselee välillä kattoa tai ikkunasta ulos tai tekee muovailuvahalla, ei ole este sille ettei voisi myös tehdä muistiinpanoja. Ainakaan Helsingissä tarkkaavaisuushäiriöiset eivät pääasiassa ole millään pienluokilla vaan ihan tavallisissa luokissa ja näillä keinoin pyritään auttamaan siinä keskittymisessä. Nykyään yhä enenevässä määrin pyritään integroimaan yleisopetukseen. Oletko oikeasti opettaja, minun on tosi vaikea uskoa sitä vastaustesi perusteella. 

[/quote]

Sinä itse et vaikuta oikealta opettajalta ehkä sulla on itselläsi erityislapsi ja luulet pätevöityneesi sen perusteella?

Pienryhmäopetusta on paljon myös Helsingissä, ei kokoaikaista, mutta esim. silloin tällöin tarpeen mukaan siirretään pienryhmään tai avustajan/erityisopen/resurssiopen tms. kanssa kaksin.

Heh, kyllähän ope sen näkee tekeekö joku muistiinpanoja vai ei. Ei opettajat nykypäivänä tönötä vain siellä luokan etuosassa vaan kiertelevät luokassa katsomassa onko vihkoon tullut jotain vai ei.

Voi pyhä yksinkertaisuus. Kyllä näiden opettajien suurin ongelma on, että he kuvittelevat, että heidän v i i s a i t a sanojaan ei kuunnella riittävän huolella ja siksi pitää päsmäröidä istumisesta, hiuksiin koskemisesta, leukaan nojailusta.

Mun tunneilla tehdään tuota kaikkea  ja lisäksi kudotaan (yliopistossa). Silloin harvoin kun itse istun siellä kuuntelupuolella röhnötän tuolilla jalat pitkällä. Hyvin olen pystynyt keskittymään tohtoriksi asti.

[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 10:55"]

Heh, kyllähän ope sen näkee tekeekö joku muistiinpanoja vai ei. Ei opettajat nykypäivänä tönötä vain siellä luokan etuosassa vaan kiertelevät luokassa katsomassa onko vihkoon tullut jotain vai ei.

[/quote]

Jaa'a. Voin kyllä omasta puolestani sanoa, että ne ensimmäiset pari vuotta kun yliopistoluennoilla tein muistiinpanoja, pystyin huomattavasti huonommin keskittymään ymmärtämään asioita. Lisäksi edelleen työelämässä, kun oikeasti mietin jotain ratkaisua, katson jonnekin kaukaisuuteen varmastikin samanlaisella tyhjällä katseella kuin monesti kauan sitten koulussa matematiikantunnilla. Jos tuohon olisi puututtu enemmänkin, voi olla etten nyt aikuisena osaisikaan keskittyä ratkaisujen löytämiseen vain katsomalla ikkunasta ulos kymmenen sekunnin ajan.

[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 10:45"]

[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 10:40"]

Osa lapsista nimenomaan pystyy keskittymään paremmin kun ei katso opettajaa. Suurin osa tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivistä on normiluokassa, ei tosiaankaan riitä pienryhmäopetuspaikkoja. Toivon totisesti ettet ole opettaja!! Asiasta on tosi paljon tietoa netissä. Tarkkaavaisuushäiriöisille voidaan antaa tunnilla esim muovailuvahaa käteen jotta saavat räplätä sitä ja keskittyminen paranee.

6 joka on muuten erityisluokan opettaja.

[/quote]

Et varmasti ole kovin pätevä opettaja jos luulet että tavisluokalla pidetään vuodesta toiseen sellaista joka ei kykene esim. kirjoittamaan muistiinpanoja tai seuraamaan taululle tehtviä laskuja tms. vaan hänelle annetaan sen sijaan esim. muovailuvahaa käteen tai hän saa laskeskella kattopaneelin kuvioita.

Aika harvoin riittää pelkkä opettajan kuuntelu, tunneilla tarvitsee yleensä myös sitä näköaistia!

[/quote]

Kun te opettajat nyt siellä kiistelette, ettekä tunnu saavan asiaa ratkaistua, niin minäpä tuon esille oman kantani. Olen yksi niistä keskittymishäiriöisistä. Minua ei siirretty mihinkään erityisryhmään koko yläasteen aikana, vaan olin joka tunnilla normiluokassa. Pystyin keskittymään paremmin kun väritin ruutuja ruutupaperista. Tottakai minä välillä katsoin taululle missä ollaan menossa, ja tein muistiinpanoja asioista joita itse pidin tärkeimpänä. Mutta suurimman osan ajasta kuuntelin. Ja kas kummaa, olen ollut hyvä opiskelija, vaikken ole koko aikaa tuijottanut opettajaa/ taulua.

En siis väitä että tämä asia on näin kaikkien keskittymishäiriöisten kohdalla, mutta minulla oli näin.

Siis häh. Mä röhnötin koko yläasteen ja lukion vaikka missä asennoissa, koska ensiksikin suorassa asennossa huonoissa koulutuoleissa istuminen saa selän kipeäksi ja jumiin, ja toisekseen en kovin paljoa saanut irti ainakaan peruskoulun opetuksesta. Eipä tuo silti tainnut hirveästi haitata oppimiskykyä, kun peruskoulun ka oli 9.8 ja lukiosta laudaturin paperit. Ja selkäkin kasvoi ihan suoraksi. ;)

Voi luoja, ettekö tosiaan tiedä että oppijoita on erilaisia? Visuaalisia, kuuntelevia, sekamuotoja.

Itse piirtelin koko kouluaikani vihkoon hiljaa itsekseni, myös yliopistossa ja istuin ihan miten sattuu, ja hyvin on mennyt. Minulle on tärkeää, että käsillä on jotain tekemistä, kun keskityn kuuntelemaan. Pelkkä opettajan mollottaminen saa keskittymisen harhailemaan täysin, alan esim tuijottaa suun liikkeitä/laskemaan täytesanoja/pohtimaan mistä ope on ostanut kamalat kuteensa.

Ei ole mielestäni asiallista huomauttaa toistuvasti istuma-asennosta. Kerran tai kaksi voi sanoa, että kuinka olisi parempi istua (vaikka sekin nykytututkimusten valossa vaihtelee: suora selkä ei välttämättä olekaan se juttu.)

Sano pojallesi, että ei välitä open sanoista. Olisi kuitenkin tärkeä osallistua tunnille. vaikea sanoa, miten open käytökseen voi puuttua, kun ei yhtään tiedä, miten hän suhtautuu kritiikkiin :/

En tiedä ap:n pojan tapauksesta, mutta itse huomautan aina, jos oppilas makaa pulpetilla silmät kiinni tai keikkuu tuolilla. Ensimmäisessä tapauksessa en voi tietää, onko oppilas kuulolla vai ei eikä mielestäni ole kohteliasta muita kohtaan olla nukkumisasennossa seurassa. En pitäisi tuollaisesta käytöksestä ruokapöydässä, ravintolassa tai palaverissakaan ja haluaisin nähdä sen työntekijän, joka voi töitä tehdessään maata työpöydällään silmät kiinni. Koulussa harjoitellaan oikeita työskentelytaitoja eikä vain leikitä.

Keinuminen taas on oikeasti vaarallista. Joka vuosi joku kaatuu ja lyö päänsä, joten aika tarkkana olen nykyään, että tuolilla ei keinuta.

Minusta ap voisi ottaa yhteyttä luokanvalvojaan ja hiukan tiedustella asiaa. Lv voi hoitaa asian hienotunteisesti vihjaamalla esim. kyseiselle opettajalle, että kaikki eivät pysty työskentelemään selkä suorana asennossa. Mutta jos poika nukkuu pulpetin päällä, niin sitten ymmärrän opettajaa täysin.

[quote author="Vierailija" time="09.10.2013 klo 12:34"]

En tiedä ap:n pojan tapauksesta, mutta itse huomautan aina, jos oppilas makaa pulpetilla silmät kiinni tai keikkuu tuolilla. Ensimmäisessä tapauksessa en voi tietää, onko oppilas kuulolla vai ei eikä mielestäni ole kohteliasta muita kohtaan olla nukkumisasennossa seurassa. En pitäisi tuollaisesta käytöksestä ruokapöydässä, ravintolassa tai palaverissakaan ja haluaisin nähdä sen työntekijän, joka voi töitä tehdessään maata työpöydällään silmät kiinni. Koulussa harjoitellaan oikeita työskentelytaitoja eikä vain leikitä.

Keinuminen taas on oikeasti vaarallista. Joka vuosi joku kaatuu ja lyö päänsä, joten aika tarkkana olen nykyään, että tuolilla ei keinuta.

Minusta ap voisi ottaa yhteyttä luokanvalvojaan ja hiukan tiedustella asiaa. Lv voi hoitaa asian hienotunteisesti vihjaamalla esim. kyseiselle opettajalle, että kaikki eivät pysty työskentelemään selkä suorana asennossa. Mutta jos poika nukkuu pulpetin päällä, niin sitten ymmärrän opettajaa täysin.

[/quote]

Eihän poika aloituksen perusteella tehnyt kumpaakaan. Mielestäni pään nojaaminen käteen ei ole sama asia, kuin makaaminen pulpetin päällä silmät kiinni. Itsekin peruskoulussa, lukiossa ja ammattikoulussa olin muissa asennoissa, kuin selkä suorana tuijottaen luokan eteen. En siis todellakaan maannut pöydän päällä tai nostanut jalkojani siihen. Saatoin tosiaan nojailla käteen, tuijottaa ulos ikkunasta tai piirrellä paperille tunnin aikana. Ei tästä ole koskaan minulle, taikka kenellekkään muulle sanottu. Siitä kyllä sanottiin, jos räpläiltiin kännyköitä, kirjoiteltiin lappusia muille luokkalaisille tai supistiin kesken opettajan puheen. Mielestäni nämä asiat ovatkin niitä, jotka vievät keskittymistä muilta oppilailta.

Mielestäni aloittaja voisi koittaa soittaa/laittaa s-postia kyseiselle opettajalle ja ihan asiallisesti kysyä, että miten se poika siellä luokassa häiritsee. Voit samalla ihmetellä, että kun muilta opettajilta on tullut positiivista palautetta tunneista. Itse olen myös huomannut, että istuma-asentoa vaihtamalla selkä ei kipeydy niin paljon, kuin yhdessä asennossa tönöttäminen. Tutkimuksia on varmasti laidasta laitaan, mutta tämä on oma kokemukseni.

Opettajissakin on kiusaajia, valitettavasti :(

Ja ohiksena sanoisin, että opetuksen pitäisi muutenkin olla oppilaiden suhteen paljon aktiivisempaa, kuin vain sitä opettajan puheensorinan kuuntelua. Ryhmätehtäviä, itsenäistä tiedonhakua ja suullisia/kirjallisia esityksiä. Etsiessään itse tietoa, oppilas myös oppii paremmin ja tämän jälkeen opettaja voi täydentää niitä tietoja, joita oppilaat eivät ole itse välttämättä tajunnut/osannut etsiä.

Osa opettajista harrastaa tätä, suurin osa ei.

Onko lapsesi luokalla hyvä yhteishenki? Mitä jos kaikki luokan oppilaat olisivat samassa asennossa? Kaikki nojaisivat päätään käteen? Tällöin opettaja ei voi huomauttaa vain yhdelle.

Itselläni oli nopat tai noppa pyörimässä kädessä jotta pystyin keskittymään, opettajat eivät taineet edes huomata sitä. Sukulaiseni opiskellessa yliopistossa, sattui ryhmään yksi joka oppi kirjoittamalla ja muut kuuntelemalla, tämä yksi oli ainoa joka teki muistiinpanot ja muut kopioivat ne häneltä. Jos tämä ainoa kirjoittaja ei ollut luennolla, muut videoivat sen. Ja kaikki ovat nykyään valmistuneita.

Olen osallistunut usemman kerran tutkimuksiin missä haetaan omaa oppimiskykyä. Itselläni se vaihtelee, mutta vain yksi on käytössä, en pysty katsomaan ja kuuntelemaan yhtäaikaa. Ai niin, ikkunan vieressä en niitä noppia tarvinnut koska pysytin katselemaan ulos. Ja koska selässäni oli rakenteellinen vika, jouduin istumaan mutkalla jotta selkärankani olisi suorassa enkä päätyisi leikattavaksi. Parhaiten selkäni kestää jos vaihtelen asentoa hieman.

Opettajilla taitaa olla keskittymishäiriötä itsellä jos eivät pysyt opettamaan kun yksi nojaa päätään käteensä tai pyyhkäisee hiukset naamaltaan pois häiritsemästä keskittymistä.

Ai niin, tunnen senkin joka tekee silmät kiinni töitä. Hän on muusikko ja musiikintekijä. Varsinkin uutta kappaletta miettiessään pitää silmänsä kiinni ja näyttää lähinnä nukkuvalta.

Niin. Pitääkö lapsen istua siinä asennossa jonka itse kokee parhaimmaksi vai siinä asennossa joka eniten miellyttää opettajan silmää? Miksi opettajan silmää pitäisi miellyttää? Onko se koulu oppimista varten vai opettajia varten?

Kyllä se on opettajia varten se koulu. Miten mullakaan muuten olisi varaa lähteä ulukomaille lomailemaan?

Minunin openi huomautti istuma-asennosta monille ja tästä on yli 10vuotta. Monet opettajat on ohjeistettu tuohon, nuorilla on paljon tuki-ja liikuntaelinsairauksia ja koulun terkka varmasti välittää opeille tästä viestiä.