Kuinka moni on pettämättä vain kiinnijäämisen pelon ja mahdollisten haittavaikutusten takia?
Minä nimittäin voin rehellisesti myöntää, että olen. Ja kääntäen: jos tietäisin 100% varmasti etten jäisi kiinni eikä olisi riskiä avioliiton kaatumisesta tuohon, talousvaikeuksista ym. niin takuuvarmasti pettäisin aina tilaisuuden tullessa. Tavallaan aika puhutteleva havainto itsestä. Ja veikkaan, että suurimmalla osalla ihmisistä pettämättäjättämismotiivi on samalla tavalla aika järkiperäinen eikä millään muotoa ylevä.
Kommentit (6)
Minulla ei ole tarvetta pettää, itseänikään.
Käyn työni puolesta ulkomaanreissuilla (tai siis kävin entisessä maailmassa...) keskimäärin 8 kertaa vuoteen. Näillä reissuilla tulee oltua vieraiden kanssa silloin tällöin. Mitään riskiä kiinnijäämiseen ei ole eikä myöskään mitään haittavaikutuksia omaan avioliittoon.
Petin miestäni puoli vuotta sitten laivareissulla. Alkuun olin aivan paniikissa ja rikki, kun tajusin mitä kaikkea voin menettää kiinnijäämisen myötä. Nyt, kun aikaa on kulunut ja tajuan etten enää tulee jäämään kiinni, ei kyllä tunnu missään. Eli kaipa minä olen tuollainen ihminen.
Onko se pettämistä, jos tekee jotain takuuvarmasti? Eikö se ole ennemminkin odotusten täyttämistä?
Mulle ei kukaan anna pillua, ei edes avokki, ei ole mitään mistä voisi jäädä kiinni.
Täällä myös yksi samoin ajatteleva.