168cm ja 63kg :(

joo, olet tolkuton läski läski läskii..

Voi hurjaa. Ensinnäkin, et ole ylipainoinen etkä läski.

Alat nyt vaan katsomaan mitä suuhun laitat. Herkut pois, valkoiset viljat pois. Paljon proteiinia, kasviksia yms. Perusjutut. Lisäät liikuntaa.

Sillä ne ylimääräiset lähtee, jos niitä mielestäsi on.

160cm/102kg. MIKÄÄN ei ärsytä enempää kuin tyhjästä vinkuminen.

[quote author="Vierailija" time="07.10.2013 klo 11:21"]

Voi hurjaa. Ensinnäkin, et ole ylipainoinen etkä läski.

Alat nyt vaan katsomaan mitä suuhun laitat. Herkut pois, valkoiset viljat pois. Paljon proteiinia, kasviksia yms. Perusjutut. Lisäät liikuntaa.

Sillä ne ylimääräiset lähtee, jos niitä mielestäsi on.

[/quote]

Tämä on taistelusuunnitelma, juu :) Ja tiedän että helpottaa kun taas tottuu ja pian alkaa pitsat ym. jo ällöttämään ja hirvityttämään kun yhteen pitsaan menee yli vuorokauden kalorit. Mutta tämä alku on kyllä kovin vaikeaa! :S 

Siksi noita aikoja kyselen, kun yritän kerätä sitä motivaatiota tässä. Ja tarkoitus olisi raskautuakin vielä tämän vuoden puolella ja laihdutus luonnollisesti stoppaa siihen plussaan ja sitten mennään kulutuksen mukaan, 1600-1800 kcal/päivä. Nyt siis 1200-1400.

Kiva. Painat 2 kiloa vähemmän kuin mihin minä olen pyrkimässä hurjimmissa unelmissani.

168cm, 92 kiloa.

miksi laihdutat kun et kerran edes ole lihava?

Paljonhan se on kropan mallista ja lihaksistosta kiinni. Voi olla ns. laiha läski eli lihaskunto on huono ja kroppa ei näytä hyvältä jos vatsa, takapuoli ja reidet ovat veltot. Ja en ole ap, mielestäni paino numerona on erinomainen aikuiselle, mutta ehkä kroppa muuten vaatii "tuunausta".

[quote author="Vierailija" time="07.10.2013 klo 12:17"]

Paljonhan se on kropan mallista ja lihaksistosta kiinni. Voi olla ns. laiha läski eli lihaskunto on huono ja kroppa ei näytä hyvältä jos vatsa, takapuoli ja reidet ovat veltot. Ja en ole ap, mielestäni paino numerona on erinomainen aikuiselle, mutta ehkä kroppa muuten vaatii "tuunausta".

[/quote]

Jep, olen 172 ja 54 kiloisenakin olin laihaläski, kunnes tajusin, että ehkei se pelkkä kilojen väheneminen saa näyttämään hyvältä.

Taidat olla aika kehnosti liikkunut, jos noilla mitoilla olet lihava?? Olen saman painoinen ja 161 cm pitkä. Lihaksikkaat jalat, kapea vyötärö, mutta yläkropassa kanssa lihaksia. Mene salille ja unohda vaaka, hommaa mittanauha. Laihalla kropalla ei ole minkäänlaita itseisiarvoa, toisin kuin voimakkaalla ja kiinteällä.

Heti alkuun inisijöille, joilla on jo kokonainen herneenpalko niistettävään, kun joku heitä kevyempi kehtaakin haluta painoaan alemmaksi. Olisiko teidänkin kannattanut puuttua painoonne jo hieman varhaisemmin, silloin kun paino ei vielä ollut ylipaino-lukemissa vaan vasta epämiellyttävä ylimääräinen rasva siellä täällä kiristämässä vaatteita..

Ap:lle. Minulla oli vähän samanlaiset lukemat keväällä. Sellaiset 3-4kg lähtivät kilon kuukausivauhdilla siten, että jätin iltaherkuttelut  (sipsit, suklaat,karkit) pois, pienensin ruoka-annoksia ja aloin syödä enemmän periaatteella "vähän mutta hyvää". En oikeastaan luopunut täysin mistään.

Olen tosi pihi ja olen valinnut ruoat ja herkut usein vähän sen perusteella, mitä saa samalla rahalla eniten. Nyt ostan herkuksi jonkun pienen ja herkullisen (kokoonsa nähden ylikalliin) suklaan tai leivoksen, ennen ostin ison halvan suklaalevyn tai herkkupitkon. Rahaa kuluu saman verran, nautinto on taattu, kaloreita tulee silti vähemmän.

Ruokaa otan lautaselle vähemmän ja sen hitaasti syötyäni mietin, että onko enää nälkä ja jos ei ole, en ota lisää vaikka kuinka tekisi mieli. Aterioiden välillä kuuluukin tulla nälkä eli olet syönyt edellisellä aterialla liikaa, jos ryhdyt syömään päivällistä ilman näläntunnetta.

En pakota itseäni syömään mättöruokia, jotka eivät edes maistu hyvältä. Olen herkkusuu ja on turhista turhinta ottaa kaloreita jostakin mössöstä, jota ei edes haluaisi syödä.

Suosin kasviksia ja hedelmiä, yritän varmistaa että yli puolet lautasesta on niitä. Aloin ostaa itselleni eksoottisempia hedelmiä (omenat, banaanit, appelsiinit kyllästytti). Illalla kun vaikka kuorii ja paloittelee mangon valmiiksi kulhoon, niin siinä menee aikaakin sen verran, että naposteltuaan ne palat on voinut pahin herkkunälkä mennä ohi ;)

Ylipäänsä kaikki aikaa vievä askare on hyvää ehkäisyä herkuttelulle. Minulle sellaista on siivous, järjestely, shoppailu (en kuitenkaan osta juuri mitään, kunhan fiilistelen). Ja kaupassa tai kahvilassa voi teeskennellä itselleen olevansa sellainen "ihanne-minä", joka ostaakin jonkun kevyen vaihtoehdon, salaatin, tms. Ja jos pystyn selvästi hillitsemään itseni ostamasta jotakin ilmeistä kuten vaikka kakku tai pulla kahvin kanssa, palkitsen itseni naistenlehdellä, jota en muuten ostaisi.

Tämä on nolointa järkevänä itseään pitävän aikuisen naisen tunnustaa, mutta olen myös tällä kertaa saanut tukea onnistumiseeni mielikuvista, joita blogit ym hömppä antavat :) Niissäkin elämä on ihanaa, syödään terveellistä mutta herkullista, vähän mutta nautiskellen (ei sitä minulle tyypillistä mättö-ähkyä..), ollaan niin fiinejä, mutustellaan joku pieni macaron tai suklaapala kahvin kanssa, ei muuta. Kun olen meinannut valita sen suurimman pullan tai ottaa santsiannoksen ruokaa, olen miettinyt haluanko olla nainen suoraan oman elämäni unelma-blogista vai se itseään surkutteleva vanha minä, joka ei pysty  hillitsemään itseään syömisten suhteen.

Mä olen suunnilleen tuon painoinen, enkä todellakaan ole lihavaa nähnytkään. Mulla on naisen muodot, joista en edes tahtoisi luopua. Ihan sairasta, jos muodoton tikku on naisvartaloihanne. Vika on sulla nyt jossain muussa kohdassa.

Mulla lukemat 168/66, 6kg tullut lisää sitten viime kevään. Myönnettäköön että olen syönyt ja juonut ihan mitä sattuu. MUTTA: vaikka jätin turhat syömiset ja juomiset pois, ja lisännyt liikuntaa, paino et ole reilun kuukauden aikana lähtenyt laskemaan. Toki tuntuu että olen paremmassa kunnossa ja ehkä vatsa on vähän pienentynyt mutta eipä paino silti laske. Eli vieläkin pitäisi jättää syömisiä pois, liikuntaa en pysty lisäämään (nyt jo kävelen joka paikkaan ja harrastan liikuntaa kun mahdollista eli kun lapset isällään). Eli edelleen pitäisi syömisistä tinkiä. En kauheesti syö enää turhaa; onko se nyt annoskoot mitä seuraavaksi pienentää?

Ap, minkä ikäinen olet ja montako lasta sinulla on?

Miten olet päätynyt tuohon 57 kg? Olen samanpituinen ja 59 kg ja erittäin tyytyväinen kroppaani. Tietysti saat laihduttaa niin paljon kuin haluat, mutta mieti vielä riittäisikö sittenkin vain muutaman kilon pudotus....

[quote author="Vierailija" time="07.10.2013 klo 12:50"]

Mä olen suunnilleen tuon painoinen, enkä todellakaan ole lihavaa nähnytkään. Mulla on naisen muodot, joista en edes tahtoisi luopua. Ihan sairasta, jos muodoton tikku on naisvartaloihanne. Vika on sulla nyt jossain muussa kohdassa.

[/quote]

Mulla vika on siinä ettei mee enää vaatteet päälle. Ja jos jatkan samalla tavalla, ensi kevääseen mennessä painan taas 6kg enemmän. Eli pakko tehdä nyt jotain asialle!

olinkohan 13

[quote author="Vierailija" time="07.10.2013 klo 12:50"]

Mä olen suunnilleen tuon painoinen, enkä todellakaan ole lihavaa nähnytkään. Mulla on naisen muodot, joista en edes tahtoisi luopua. Ihan sairasta, jos muodoton tikku on naisvartaloihanne. Vika on sulla nyt jossain muussa kohdassa.

[/quote]

Mun mielestä ap:n mitoissa ei ole mitään vikaa ja hänen ei todellakaan tarvitsisi laihtua, jos ei itse halua (itse asiassa terveyden kannalta taitaa olla nykytiedon valossa ihannemitoissaan). Mutta mä olen 170cm ja yli 60-kiloisena mä kerta kaikkiaan näytän tylsältä, yhdentekevältä ja tasapaksulta ja ainakin omissa silmissäni rumalta. 58-kiloisena taas sirolta ja viehättävältä. Olen sen verran turhamainen että pysyttelen tuossa 58 kilossa (paitsi nyt olen raskaana). Eri ihmisiä kerta kaikkiaan pukee erilaiset painot, mun vartalotyypille sopii ihannepainon alaraja. Valitettavasti.

Olipa tänne tullut kiukkuisia vastauksia! Mutta sitten hyviä vastauksia myös, kiitos hyvistä vinkeistä esimerkiksi nro 11:lle!

Olen siis sellainen "laiha läski", ymmärtäisitte mitä tarkoitan kun laittaisin kuvan muhkurapyllystäni (joka on muuten muhkurainen työvaatteissakin eli ohuissa suorissa housuissa, vaikkeivät ne edes olisi tiukat). 57 kg:ssa en ole vielä laiha, mutta en muhkurainenkaan ja mm. housut istuvat hyvin.

Lihasta pitäisi saada ja kropan timmiytyminen on tietenkin tärkeämpää kuin painon pudotus, mutta minun luustollani lihas-läskisuhde alkaa olla hyvä siinä 58 kg:n kohdalla ja ylipäätänsäkin osaan urheilla vain jos samalla yritän muuttaa elämäntapaani terveellisemmäksi lopettamalla mässäilyn ym. Mäkkärissä käynnin jälkeen kun ei oikein tee (turvonneena) mieli lähteä lenkille ainakaan kahteen päivään.

Olen lapseton, hieman alta kolmekymppinen nainen. Minun kohdallani nämä mitat nyt vain ovat yksinkertaisesti liikaa, ei jonkin lihaksikkaamman, rotevarakenteisemman ihmisen tarvitse siitä suuttua jos itsellä nämä numerot olisivat sopivat ja minulla eivät.

Jos mitat on 168 cm/63 kg, niin ei siihen paljon muhkuroita mahdu, parmminkin sulla on kropan takaosassa kaksi 'muhkuraa' eli pennin korppua eli pakarat. Hanki joku aikaa vievä harrastus, ettet ehdi tillistellä ja killistellä peilin edessä etsimässä suurennuslasilla pieniä läskihiukkasia vartalostasi. Olet naisen ikäinen ja naisen kuuluu näyttää naiselta, ei heinäseipäältä.

Ihme juttu, että niin moni ei ymmärrä, ettei esim. ap varmaankaan ajattele olevansa lihava noilla mitoillaan, mutta jos hän on aikaisemmin painanut 58 kg ja tietää sen itselleen hyväksi painoksi, niin miksei saisi sitten pudottaa niitä ylimääräisiä kilojaan, vaikka on nytkin vielä ihan normaalipainoinen. Kun kyse on just siitä, että jos antaa noita ylimääräisiä kiloja tulla parikin vuodessa, on 10 vuoden päästä sitten sen 20 kg painavampi ja silloin jo reilusti ylipainoinen. Kannattaa tiputtaa ne pari ylimääräistä kiloa silloin, kun ne huomaa, niin on varmasti helpompi homma. 

Itselläni vähän sama juttu kuin ap:llä. Pituutta on 167 ja painoa on tullut kesän aikana 3 kg lisää, paino nyt n. 62 kg. Koskaan en ole raskauksia lukuunottamatta painanut yli 60 kg, vaan normaalipainoni on n. 59 kg. Siihen aion nytkin palata, vaikka vaikeaa se on. Herkuttelua olen vähentänyt, mutta syön aina liian isoja annoksia ja olen sitten ihan ähky. En vaan jostain syystä muista syödä tarpeeksi vähän kerrallaan, vaan vedän täyden lautasellisen vanhaan malliin ja usein otan vielä lisää. Liikuntaa harrastan niin paljon, etten sitä voi enää lisätä (ei mahdu enää päiviin yhtään enempää), joten syömisen vähentäminen/keventäminen on se juttu, miten mun pitää toi 3 kg tiputtaa. Kavereiden yms. mielestä mä olen hoikka, mutta kun omat vanhat vaatteet puristaa ja paljon, eikä housut meinaa enää mahtua jalkaan, haluan ne ylimääräiset kilot pois, koska en ole enää omaitseni.

Tsemppiä ap ja oliko se nro 11, jolla oli myös sama homma edessä. Ap:lle suosittelen tosissaan sitä salilla käymistä (niin kuin olit jo suunnitellutkin), koska siellä saat kroppaasi lihaksia ja sitä kautta hyvää muotoa ja ne muhkuratkin varmaan vähän vähenee.

Mä olen 163,5 cm ja pudotin karppaamalla kiloja, kun olin 63-kiloinen kahden raskauden jälkeen. 

Nyt olen lähtöpainossani 55kg ja tyytyväinen. En silti mielestäni ollut lihava 63 kiloisenakaan, halusin vain takaisin mittoihin ennen raskauksia. 

Aiemmin tuo 8 kiloa olisi ollut minulle hirvitys ylipainossa, mutta sen jälkeen kun sain lapsia en ole oikeasti jaksanut välittää, onko vyötärö hoikka vai ei. En ehdi ajatella sellaista :) Pudotin kiloja kun se sattui olemaan niin helppoa vain jättämällä kaiken tärkkelyksen ja sokerin pois ja korvaamalla niitä kasviksilla, hedelmillä, marjoilla ja rasvalla. Tumma suklaa oli ainoa sallittu herkkuni ja tietysti kerma, pekoni ym. rasvainen. 

Nykyään olen ns. hyväkarppi eli sillä tiellä edelleen ja rasva-arvot paranivat kun jätin hiilaria veks. (Ennenkin söin vain täysjyvää, en höttöä, mutta olen hiilariherkkä, koska en liiku paljoa.)

19 tuon puki hyvin sanoiksi :)

Karppaaminen ei ole ihan minun juttuni, mutta höttöhiilareiden vähentäminen olisi tärkeää ja oikeastaan se ensimmäinen askel (mutta kun ne ovat niin hyviä!).

Oikeastaan siksikin hirvittää tämä 63 kg:n paino kun itselläni niitä lapsia ei vielä ole ja ainahan lasten myötä helposti se pari kiloa lisää tulee, niin olenkin sitten pian jo 80 kg. Eli ruotuun takaisin ja äkkiä, niin onnistuu palautuminen paremmin raskauden takia sitten taas! :)

ap