Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita joilla miehen vanhemmat eivät osallistu
06.10.2013 |
...teidän arkeen vaikka resursseja olisi? Mieheni äidillä terveyttä piisaa, hiukan yli 60v, ei enää työeämässäja ja asuu lähellä. Kuitenkaan ei käytännössä mienkään meidän elämässä mukana, ollaan yritetty osallistutaan, mutta ei tunnu kiinnostavan. Ei soita, tekstiviestin joskus laittaa. Synttäreille saapuu kun kutsutaan, muuten tapaamisia hankala järjestää. Koskaan ei olla asiasta mainittu hänelle, en tiedä aavistaako lainkaan meidän ajatuksiamme. Käytännön apuja ei koskaan siltä suunnalta tule, voi miten arvokasta olisi neljän pienen kanssa. Ja eniten harmittaa lasten puolesta kun mummo-suhde sää syntymättä. omat vanhempani asuvat kaukana, onneksi on tätini joka toimii varamummonna vaikkakaan iän vuoksi ei juuri hoitoapua pystykään tarjoamaan, mutta todella onnellinen olen että on yksi välittävä sukulainen lähellä.
onko kukaan ottanut koskaan tällaista asiaa puheeksi appivanhempien kanssa? miten on reagoitu?
Kommentit (16)
Miten haluaisit kehittää suhdettanne? Menisittek lounaalle? Etelänmatkalle? Onhan sitä vaikka mitä tekemistä kahdestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei hänellä ole mitään velvollisuutta hoitaa teidän lapsianne.
En tajua kysymystä. Yhtään. Miksi ne teidän arkeenne olisivat osallisia?
Ole onnellinen, että he ovat kuitenkin elossa. Meillä ei enää ole kaikki isovanhemmat elossa.
[quote author="Vierailija" time="06.10.2013 klo 19:53"]
Ei hänellä ole mitään velvollisuutta hoitaa teidän lapsianne.
[/quote]
Useimmat isovanhemmat haluavat hoitaa, ainakin edes kylässä käydessään pitää sylissä ja jutella tms. Tai kutsua lapsia kylään ilman vanhempiakin. Kyllä minustakin olisi kurjaa, jos vastuu suhteen luomisesta isovanhempiin on kokonaan vanhempien harteilla, passiivisuus tuntuu pahalta. Millainen se anoppisi on ollut aikoinaan äitinä? Onko sinuunkin viileät välit? Kenties ei tiedä miten roolinsa ottaisi, eikä sitten ota ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on 5 lasta. Eipä ole minun vanhemmat, eivätkä mieheni vanhemmat osallistuneet lastemme elämään. Harvinaista herkkua on ollut jo se se jos isovanhemmat muistavat synttärinä, joulusta puhumattakaan.
Nyt itse isovanhempina osallistumme paljonkin lapsenlapsemme arkeen ja luomme yhteisiä muistoja :)
Meillä ei kummankaan vanhemmat osallistu meidän arkeen mitenkään. Kylässä käyvät synttäreiden lisäksi max 2 krt/v ja välimatkaa vain 100 km. Ja ennen kuin joku taas sanoo, ettei isovanhemmat ole hoitovelvollisia, niin en hoitajaa ole haluamassakaan. Surettaa vaan, kun lapsi jää vaille isovanhempien seuraa ja vaille läheistä suhdetta isovanhempiin. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkennusta muutamalle ensimmäiselle: Niin siis arkeen siinä mielessä että tapaamisia olisi enemmän kun 4 kertaa vuodessa syntymäpäiväkakun ääressä. Joskus soittelisi lapsille, ehkä saattaisi ottaa lapsen tai pari luokseen kylään, tulisi käymään, juttelemaan, olisi kiinnostunut oman poikansa perheestä. Vai onko tämä siis ihan arkea kaikille, että suhde vanhempiin katkeaa lähes kokonaan kun oma perhe perustetaan?
4kertaa vuodessa on ihan riittävästi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap jatkaa: erityisesti kiinnostaa onko kukaan koskaan ottanut tätä asiaa puheeksi, miten? kuinka suhtauduttiin? Onko tilanteeseen saanut kukaan koskaan puhumalla muutosta? Jotain haluaisin asialle tehdä, mutta en tiedä miten. Joku kysyi minkälaiset välit minulla on anoppiin. Sanoisin pinnalliset. Ei virallisesti ollenkaan huonot mutta mitään syvyyttä tässä suhteessa ei ole, kauniisti syntymäpäivillä keskustelemme.
Itse näin isovanhempana nautin kovasti siitä, että voin olla lasten ja lastenlasten arjessa mukana. Yökylään ja mökille otetaan mukaan heti, kun lapsi on sopivan ikäinen. Isovanhemmat voivat joskus olla arkojakin "tuppaantumaan " nuorten perheiden elämään. Asia kannattaa ottaa puheeksi. Voihan tietysti olla, että kaikki eivät halua leikkiä lastenlastensa kanssa. Mutta omassa tuttavapiirissäni mummikaverini ovat tiiviisti mukana kaikkien lastensa elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko miehelläsi sisarta jonka perheen arkeen anoppisi osallistuu innolla?
Meillä ap:n kuvailema mummo miehen puolelta. En kyllä kaipaakaan hänen osallistumistaan, ei myöskään mies. Läheisemmät sukulaiset molemmille löytyvät minun puoleltani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täälläkin miehen vanhemmat eivät ole kiinnostuneita lapsenlapsistaan. Aikaa ja terveyttä olisi mutta ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Onneksi toiset isovanhemmat ovat kiinnostuneita osallistumaan ja tutustumaan lapsenlapsiinsa. Soittelevat ja käyvät kylässä, viettävät aikaa. ovat tuttuja lapsille ja läheisiä.
On yritetty vihjailla ja sanottu suoraankin, miehen toimesta mutta ketään ei voi pakottaa kiinnostumaan. Valitettavasti jäävät sitten etäisiksi lapsille. Emme ole lapsenvahtia vailla vaan olisi ihanaa jos lapsilla olisi useampi läheinen aikuinen jolta oppia elämää. Mutta ei voi mitään.
Minun äitini ei ole osallistunut oikeastaan mitenkään lapseni elämään. Lapsi on 2 v ja äitini on nähnyt hänet kerran. Synttäreinä laittanut jotain onnitteluviestiä. Isäni ei ole koskaan osallistunut edes mun elämään. Viimeksi kun näin isän, hän sanoi " En mä sua rakasta, mut toivottavasti miehes rakastaa".
Mut miehen vanhemmat osallistuu juhliin ja kyläilee. Poju ollut siellä hoidossakin muutamia kertoja. :)
Alue: Aihe vapaa
Ei heillä ole mitään velvollisuutta olla teidän "elämässänne mukana". Kuulostaa siltä, että välinne ovat ihan asialliset, ja heille se on varmaankin ihan tarpeeksi.