Mikä eroavaisuus miehesi ja sinun persoonassa aiheuttaa eniten riitoja?

[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 02:47"]

Meillä ylivoimaisesti eniten kireyttä ilmatilaan aiheuttaa miehen "jankuttaminen". Mitään ei voi koskaan unohtaa, asioista pitää jankuttaa päiviä varsinaisen keskustelun jälkeenkin, ja koskaan ei anneta olla.

Jos itse olisin esimerkiksi jo valmis lopettamaan jonkin typerän kiistan tai väittelyn, mies palaa samaan aiheeseen vähintään kolme kertaa sen jälkeenkin. Ja kyse ei ole siitä, että olisin joku määräilevä tyranni - Tavallisten arkiaskareiden jakaminen keskustelemalla on ylivoimainen tehtävä tässä taloudessa. Tätä on todella vaikea selittää, joten heitän esimerkillä:

Riita esimerkiksi siitä, kumpi käy kaupassa.

Minä: "Noniin, mutta joo, eiköhän tämä ole käsitelty. Minä käyn sitten siellä kaupassa, niin hoida sinä pyykit, kunhan joudat, jos se on siitä kiinni."

Mies: "Joo mutta muistatko, kun viimekin viikolla kävin kaupassa kolmesti? Niin millon sä oot sitten käynyt viimeksi kolmesti viikossa?"

Minä: "Voi jestas, juurihan sanoin, että voin käydä?"

Mies: "Joo mutta aina mun pitäisi olla käymässä. Aina pitää kävellä ja kantaa tavaraa ja ties mitä hakea."

Minä: "Siis mikä tässä nyt on ongelma? Eikö tämä puhuttu jo, minä käyn?"

Mies: "Joo mutkun mutkun mutkun."

Ja niin edelleen. Mitä helvettiä minä tuon jankuttajan kanssa teen? Onko kukaan keittiöpsykologi paikalla selventääkseen vähän että mistä tässä oikein on kyse? Jääkö minulta jokin isompi kuva huomaamatta?

[/quote] ymmärrän tässä kohtaa miestäsi hyvin ja inhoan tota sun tyyliäsi......sanoit että sinä käyt SITTEN siellä kaupassa,eli et taaskaan vapaaehtoisesti ollut menossa.miehesi on kärsinyt tästä paljon,siksi se pitää keskustella eikä ohittaa tuollatavalla.se että väkisellä käyt SITTEN siellä kaupassa,ei korjaa tilannetta.tee vaikka näin: anteeksi,olen huomannut että sinä käyt useasti kaupassa ja toivoisit minunkin käyvän useammin.tästälähin minä käyn yhtä paljon kuin sinä vai käytäskö yhessä?(ja taas toisaalta sun mies ei ole kunnollinen mies mun mielestä,tottakai mies kantaa ja tekee raskaammat kun on voimia enemmän ja on MIES.)

Se, että ei välillä ymmärretä toisiamme. Esimerkiksi teen jotain; lähden ulos kavereiden kanssa, sanon jotain, toimin jollain tietyllä tapaan, eikä minulle tule mieleenkään että mies voisi tykätä huonoa, loukkaantua tai kokea vääryyttä ja sitten riidellään kun minä en ymmärrä mistä mies tuohtui ja hän ei ymmärrä, etten mielestäni toiminut väärin. Sama toisin päin, ja se on puuduttavaa kun kokee itsensä laiminlyödyksi tai ei-ymmärretyksi. Pikku juttuja nuo yleensä ovat, mutta aiheuttavat vaan kerta toisen jälkeen konflikeja, vaikka kuinka ollaan keskusteltu. Molemmat ollaan vielä luonteeltamme kovin tempperamenttisia ja helposti otetaan itseemme ensin, ennen kun ajatellaan edes asiaa, että kai tuokin osana tätä :) onneksi noita on melko vähän kuitenkin.

Mies on laiska kuin mikä, oikea vätys. On tehnyt taidetta siitä kuinka lusmu voi olla, esimerkkinä vaikka piilottaa mieluummin rasvaisen uunipellin kuin tiskaa sen. Kaikesta pitää päästä mahdollisimman helpolla ja vähällä vaivalla ja mitään ylimääräistä ei voi tehdä. Varaston lamppu on ollut pimeänä keväästä asti mutta kun ei vaan jaksa nähdä sitä vaivaa, että vaihtaisi sen (itse en ylety, mies on paljon pitempi).

Minä taas oon sellainen "normaalisti" toimiva, jos jossain on likaa niin siivoan sen, teen kotitöitä normaalisti enkä ikinä näkisi vaivaa jonku hiton uunipellin jemmaamisessa sen sijaan, että äkkiä huuhtelisin sen. Tämä pätee muuten myös miehen ulkonäköön: hampaita ei vaivaudu pesemään, deodoranttia ei ole ikinä käyttänyt, aamulla kiskaisee vaan ekat käteen sattuvat vaatteet päälle välittämättä kuinka likaiset ne on jne. On semmoisen nuhruisen mettäläisen näköinen kun vaatteet ei myöskään istu oikein hyvin, kun ei ostohetkellä vaivaudu sovittamaan niitä. Itse katson suurinpiirtein että puserolla ei ole vauvanpuklua eikä sukissa reikiä kun pukeudun, toisella ei vois vähempää kiinnostaa.

Voitko kuvitella: emme riitele ikinä.

Turhautumista ja tuhahtelua tulee ehkä miehen lyhytpinnaisuudesta ja minun pitkähermoisuudestani, eli temperamenttieroista.

Miehen joitakin välinpitämättömyys tietynlaisia normeja ja moraalia kohtaan. Esimerkiksi ihmisten välisissä kanssakaäymis- ja sosiaalisissa tilanteissa.

Yritän tässä väsyneensä sanoa, esimerkin. Meidän piti olla äitini luona klo 14 syömässä. No, emme olleet hänen saamattomuuden takia. Olin tosi kiukkuinen ja äiti pettynyt, ruoka oli ehtinyt jäähtyä.

Mies ihmetteli, miksi hänelle suutuin.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 08:52"]

Miehen joitakin välinpitämättömyys tietynlaisia normeja ja moraalia kohtaan. Esimerkiksi ihmisten välisissä kanssakaäymis- ja sosiaalisissa tilanteissa.

Yritän tässä väsyneensä sanoa, esimerkin. Meidän piti olla äitini luona klo 14 syömässä. No, emme olleet hänen saamattomuuden takia. Olin tosi kiukkuinen ja äiti pettynyt, ruoka oli ehtinyt jäähtyä.

Mies ihmetteli, miksi hänelle suutuin.

[/quote]

Eikö sinulla ole lupaa ottaa autoa ja lähteä ajoissa?

Meillä eroavuudet pääsääntöisesti täydentävät toisiaan, mutta mieheni itse helposti huomauttelee tekemättömistä asioista, saattaa olla välillä marttyyriakin, mutta ei kestä jos hänelle huomauttaa tekemättömistä asioista. tempperamentiltaan tulisempi kuin minä, ja hänen on vaikea kestää, jos minä suutun. Tosin koko miehen puolen suku menee aina hämilleen jos korotan ääntäni, ovat tottuneet siihen, että suhtaudun asioihin rauhallisesti, enkä huuda koskaan. 

Olimme yhdessä perheenä menossa syömään, mutta mies keksi itselleen lähtöä viivästyttää puuhaa. Meidät kutsuttiin syömään klo 14:sta. Tämä sopi alunperin myös miehelle.

Eli...??

Meillä taasen suunnitellaan liikaa, itse olen spontaanimpi olematta silti mikään häslääjä tai huoleton hulivili. Riitaa tulee erilaisesta rahankäytöstä ja tavasta riidellä, itse räsähdän ja lepyn nopeasti, mies harjoittaa mykkäkoulua joka tekee minut hulluksi. Tähän kun saisi kultaisen keskitien. Meillä on hyvä ja onnellinen avioliitto, enkä päivääkään vaihtaisi pois. Kenties sitä kymmenten vuosien aikana hitsautuu yhteen pakostikin sitten :)

Mies ei osaa ottaa puheeksi vaikeita asioita, vaikka on muuten kova puhumaan. Minä taas tykkään selvittää hankalat asiat silloin kun ne on ajankohtaisia. Mies saattaa ärsyyntyessään kostaa sitten jollain muulla tavalla, ilman että edes välttämättä tiedän hänen olevan kovin ärtynyt. Mun mielestä mieheni tällä tavalla käyttäytyessään on ihan mahdoton. Onneksi olemme menossa terapiaan.

Mies on joissain asioissa aivan ehdoton, oli tilanne mikä hyvänsä kun taas itse olen valmis joustamaan tilanteen mukaan.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 00:06"]

Mies ajattelee ensisijaisesti omaa napaansa, minä ehkä liikaakin muita.

[/quote

veit jalat suustani :-) 

Mies on hidasjärkinen, minä nopea ja terävä-älyinen. Tämä näkyy lähestulkoon kaikessa tekemisessä.

Hetken mietittyäni täytyy sanoa että se on meilläkin tuo suunnittelu. Vaimo haluaa usien suunnitella asioita ja se on kyllä käytännössä haaveilua. Jotain pikkuremonttia esimerkiksi pitää suunnitella ja laskea viikkokausia ja yleensä hän laskee tekoajan ja kustannukset pahasti alakanttiin. Minä taas tiedän että kun remontin tekee muiden kiireiden ohessa, siinä menee kaksi kuukautta ja se maksaa kaksi tonnia ja niin siin käy. Samoin jos ollaan lähdössä johonkin lomalle, niin on tarkat suunnitelmat kaikesta että missä käydään ja mitä tehdään ja sitten kun sää pettää tai tulee matkaripuli niin tulee kamala pettymys kun kaikki meni pieleen.

Tosin tämä on kyllä vuosien myötä mennyt parempaa päin ja vaimo on oppinut rentoutta ja tekemään suurpiirteisempiä suunnitelmia, siten että niiden toteutumattomuus ei ole sama asia kuin epäonnistuminen.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 00:13"]

Mies on tosi laiska siivoamaan, jättää kaiken levälleen (myös esim. tiskit tasan siihen missä söi, joka on harvoin keittiön pöydän ääressä jos perheen päivällistä ei lasketa) ja siivouspäivinä vaan valittaa ja puhisee. Itse olen vähän "siivousfriikki"

[/quote]Tämä on varmaan perheiden kestosuosikki riidanaiheissa. Olen mies ja siivoan kyllä, mutta minulle riittää pienempi siisteystaso. Minusta ei ole esimerkiksi mitään järkeä laittaa jokaista vesimukia ja kahvikuppia heti käytön jälkeen astianpesukoneeseen, koska sitä samaa lasia tai mukia voi käyttää koko päivän, tai parikin päivää. Vaimo taas hauaa että astiat pannaan suoraan koneeseen käytön jälkeen, ettei niitä jää pöydille venymään. Olen vähän sitä mieltä että jos haluaa että paikat on tip top aina, niin sitten sen pitää siivota jonka mielihalu se on. Tietysti tässä yritetään etsiä kultaista keskitietä... Täytyykin varmaan lähteä siivoamaan tuo keittiö, joka on lasten aamupalan jälkeen kuin pommikeskityksestä...

Kyllä ylivoimaisesti suurin murheen aihe on nuo metalliset sinappituubit. MIKSI HELVETISSÄ NAISTEN PITÄÄ PURISTAA NIITÄ KESKELTÄ? ARGHHHH!!! Ne ruttaantuu rikki ja puolet tuubista jää käyttämättä.

Maailmasta on onneksi tullut paljon parempi paikka elää, koska nykyisin sentään hammastahnatuubit on sentään muovisia ja niitä voi puristella miten lystää. Moni aamuriita jää riitelemättä. Miksi sinappi ei ole muovituubissa... Täytyykin kirjoittaa heti Jalostajalle asiakaspalautetta.

[quote author="Vierailija" time="05.10.2013 klo 02:47"]

Ja niin edelleen. Mitä helvettiä minä tuon jankuttajan kanssa teen? Onko kukaan keittiöpsykologi paikalla selventääkseen vähän että mistä tässä oikein on kyse? Jääkö minulta jokin isompi kuva huomaamatta?

[/quote]höh. Miehes kaipaa vähän huomiota, sun pitää vähän kehua sitä kun on ollu niin reipas poika että on käynyt kaupassakin kolme kertaa.

Minun sosiaalisuuteni ja ulospäinsuuntautuneisuuteni( olipa vaikea sana varmaan tuli väärin). Mies on kotona möllöttäjä, siksi sosiaalinen elämäni on kuihtunut.

Mieheni on rauhallinen ja tasainen, minä olen nopealiikkeinen ja temperamenttinen. Erojemme takia kai toisiimme rakastuimmekin, mutta on myös se mikä kitkan aiheuttaa silloin kun aiheuttaa.

Minä olen taivaanrannan maalari. Mies ei ole. Minä olen laiska. Mies ei ole. Nyt kun meillä on 6 kuukauden ikäinen lapsi niin molempien pinnat ovat hyvin kireällä ja riitoja syntyy joka viikko. Mielummin nukun kuin siivoan.