Miksei Suomessa lapset saa heti jo sairaalassa nimeä?

Pitää antaa aikaa, sillä muuten ei kerkee hyväksyttää nimeä av:lla!

Koska lapset Suomessa syntyessään saavat heti sosiaaliturvatunnuksen, joka määrittää heidät yhteiskunnan jäseniksi ja oikeutetuiksi mm sairavakuutukseen, lapsilisään ja muihin yhteiskunnan tukiin.

Esim USAssa kaikki nämä meille automaattisesti tulevat edut pitää hankkia itse, siis ottamalla kalliit vakuutukset. Vakuutuksia taas ei myönnetä nimettömille. Myöskään sotua ei saa siellä automaattisesti, vaan sitä pitää anoa, ja sosiaaliturvavakuutuksen ottaminen maksaa sekin sen verran ettei kaikilla todellakaan ole varaa siihen; eikä sitäkään muuten myönnetä nimettömälle.
Siis ainoa tapa identifioda syntynyt uusi kansalainen on vauvan nimeäminen heti syntymässä.

Ei muissa Pohjoismaissa ole pakko antaa lapselle nimeä heti laitoksella, mutta sosiaaliturva on myös paljon saman kaltainen kun meillä.

Eikä tarvitse odottaa kolmea kuukautta kunnes lapsi kastetaan, meillä se hoitui molempien kohdalla jo 4 vkon iässä, Ja kuka on kieltänyt kutsumasta lasta omalla nimellään, jos sellainen jo on, ihan ensi näkemältä.

Eihän kasteella ja nimellä ole mitään tekemistä keskenään, muuta kuin että siinä normikasteessa nimi pitää olla jo tiedossa.

[quote author="Vierailija" time="03.10.2013 klo 19:07"]

Eihän kasteella ja nimellä ole mitään tekemistä keskenään, muuta kuin että siinä normikasteessa nimi pitää olla jo tiedossa.

[/quote]

Ihanko totta, hienoa että sinäkin sen vihdoin tajusit. Eihän sitä olekkaan sanottu jo kuin moneen kertaan....

[quote author="Vierailija" time="03.10.2013 klo 18:37"]

Koska olemme kritityitä Suomessa, niin tämä oli meille tärkeää näin päin. Näin kukaan ei voi sanoa lapsestamme tuota: "Sai kasteessa nimen". Kaikille kun tehtiin tiettäväksi se, että nimen antaa vanhemmat, ei kaste.

[/quote]

Ei teillä taida tuo kristillisyys/uskonnollisuus kovin syvässä olla, jos muiden, väärin kasteen ymmärtävien takia teidän piti toimia noin.

[quote author="Vierailija" time="03.10.2013 klo 19:06"]

Koska lapset Suomessa syntyessään saavat heti sosiaaliturvatunnuksen, joka määrittää heidät yhteiskunnan jäseniksi ja oikeutetuiksi mm sairavakuutukseen, lapsilisään ja muihin yhteiskunnan tukiin.

Esim USAssa kaikki nämä meille automaattisesti tulevat edut pitää hankkia itse, siis ottamalla kalliit vakuutukset. Vakuutuksia taas ei myönnetä nimettömille. Myöskään sotua ei saa siellä automaattisesti, vaan sitä pitää anoa, ja sosiaaliturvavakuutuksen ottaminen maksaa sekin sen verran ettei kaikilla todellakaan ole varaa siihen; eikä sitäkään muuten myönnetä nimettömälle.
Siis ainoa tapa identifioda syntynyt uusi kansalainen on vauvan nimeäminen heti syntymässä.

Ei muissa Pohjoismaissa ole pakko antaa lapselle nimeä heti laitoksella, mutta sosiaaliturva on myös paljon saman kaltainen kun meillä.

Eikä tarvitse odottaa kolmea kuukautta kunnes lapsi kastetaan, meillä se hoitui molempien kohdalla jo 4 vkon iässä, Ja kuka on kieltänyt kutsumasta lasta omalla nimellään, jos sellainen jo on, ihan ensi näkemältä.

[/quote]

Kuulostaa todellakin Suomessa tuo toiminta aika kamalalta, vastasyntyneestä alkaen yhteiskunta alkaa tukemaan, ihan kuin kukaan ei pystyisi itse pysymään elossa ilman muiden apua. siitä se alkaa, eikä lopu koskaan. Valtio holhoaa alusta asti.

Tästä aiheesta oli keskustelu jollakin toisellakin palstalla ja siellä joku kirjoitti, että nimen salaaminen olisi peruja jostakin vanhasta tavasta. Aikoinaan on uskottu, että jos nimeä ei pidetä salassa, niin jokin "paha" voi tulla ja viedä lapsen ennen ristiäisiä. Lapsi siis joutuisi "pahan" kidnaapaamaksi ennen kuin hänet on liitetty seurakunnan jäseneksi. Tietääkö kukaan enemmän tästä tarinasta?

[quote author="Vierailija" time="03.10.2013 klo 19:17"]

Tästä aiheesta oli keskustelu jollakin toisellakin palstalla ja siellä joku kirjoitti, että nimen salaaminen olisi peruja jostakin vanhasta tavasta. Aikoinaan on uskottu, että jos nimeä ei pidetä salassa, niin jokin "paha" voi tulla ja viedä lapsen ennen ristiäisiä. Lapsi siis joutuisi "pahan" kidnaapaamaksi ennen kuin hänet on liitetty seurakunnan jäseneksi. Tietääkö kukaan enemmän tästä tarinasta?

[/quote]

Totta. 
Piru, paholainen, perkele, saatana, vanha vihtahäntä... kyttäili kaiken aikaa puolustuskyvyttömiä sieluja jotka voisi omia. Lapsi, jota ei ollut kastettu, ts hyväksytty kirkon jäseneksi, oli erityisen vaarassa. Jos paljasti lapsen nimen pirulle, niin se omi lapsen omakseen. Kaste suojasi lasta, ja vasta kasteen jälkeen sai paljastaa nimen.

Ei Helsingissä ainakaan kysellä mitään nimiehdotuksia ennen syntymää.

[quote author="Vierailija" time="03.10.2013 klo 19:27"]

[quote author="Vierailija" time="03.10.2013 klo 19:17"]

Tästä aiheesta oli keskustelu jollakin toisellakin palstalla ja siellä joku kirjoitti, että nimen salaaminen olisi peruja jostakin vanhasta tavasta. Aikoinaan on uskottu, että jos nimeä ei pidetä salassa, niin jokin "paha" voi tulla ja viedä lapsen ennen ristiäisiä. Lapsi siis joutuisi "pahan" kidnaapaamaksi ennen kuin hänet on liitetty seurakunnan jäseneksi. Tietääkö kukaan enemmän tästä tarinasta?

[/quote]

Totta. 
Piru, paholainen, perkele, saatana, vanha vihtahäntä... kyttäili kaiken aikaa puolustuskyvyttömiä sieluja jotka voisi omia. Lapsi, jota ei ollut kastettu, ts hyväksytty kirkon jäseneksi, oli erityisen vaarassa. Jos paljasti lapsen nimen pirulle, niin se omi lapsen omakseen. Kaste suojasi lasta, ja vasta kasteen jälkeen sai paljastaa nimen.

[/quote]

Luultavasti kaikkien nyt vankilassa olevien äidit on paljastanut nimen ennen kastamista :(

Suomalaiset panttaa nimeä kasteeseen saakka siksi, koska muuten kukaan ei jaksaisi vaivautua paikalle kastetilaisuuteen. Vieraat tulee sinne siksi, että haluavat kuulla nimen "ekana". Tapakristittyjähän suurin osa suomalaisista on.

Meidän lapsilla oli jo syntyessään nimet ja heti ne muillekin ilmoitettiin, tyyliin 1-2vrk syntymästä.

Me keksittiinkin nimet molemmille vasta kun se 3kk rajapyykki alkoi häämöttämään. Ja nimiäisiin saakka ollaan kyllä salattu tarkoiuksella.

Meillä jää kyllä muutoinkin aina kaikki viimetinkaan, mutta olis ollut outoa päättää nimi ennen lapsen syntymää.. kyllä mulle oli merkitystä sillä tuntuiko nimi sopivan lapselle vai ei.

3 kk? Meillä on suvussa ollut kaikilla tapana pitää ristiäiset 5-6 viikon ikäiselle vauvalle. 

[quote author="Vierailija" time="03.10.2013 klo 19:27"]

[quote author="Vierailija" time="03.10.2013 klo 19:17"]

Tästä aiheesta oli keskustelu jollakin toisellakin palstalla ja siellä joku kirjoitti, että nimen salaaminen olisi peruja jostakin vanhasta tavasta. Aikoinaan on uskottu, että jos nimeä ei pidetä salassa, niin jokin "paha" voi tulla ja viedä lapsen ennen ristiäisiä. Lapsi siis joutuisi "pahan" kidnaapaamaksi ennen kuin hänet on liitetty seurakunnan jäseneksi. Tietääkö kukaan enemmän tästä tarinasta?

[/quote]

Totta. 
Piru, paholainen, perkele, saatana, vanha vihtahäntä... kyttäili kaiken aikaa puolustuskyvyttömiä sieluja jotka voisi omia. Lapsi, jota ei ollut kastettu, ts hyväksytty kirkon jäseneksi, oli erityisen vaarassa. Jos paljasti lapsen nimen pirulle, niin se omi lapsen omakseen. Kaste suojasi lasta, ja vasta kasteen jälkeen sai paljastaa nimen.

[/quote]

Ennen myös lapsi kastettiin mahdollisimman pian, ei todellakaan odotettu kolmea kuukautta...

Kasteella ei sinällään ole nimen antamisen kanssa mitään tekemistä, mutta lapsella täytyy olla nimi jotta hänet voidaan kastaa seurakunnan jäseneksi. Lapsi siis nimeltä kutsutaan osaksi seurakuntaa.

Nimilain mukaan syntyneen lapsen nimi tulee ilmoittaa väestörekisteriin 2kk sisällä syntymästä. Tämän siis yleensä tekee kasteen suorittanut pappi (mikäli ristiäiset järjestetään 2kk kuluessa) mutta nimen voi itsekin ilmoittaa väestörekisteriin. Näin esimerkiksi tapauksissa joissa vanhemmat eivät halua kastaa lastaan.

Itsekään en ymmärrä miksi nimeä "pihdataan" ristiäisiin asti, koska itse ainakin haluan kutsua lastani hänen omalla nimellään jo syntymästä lähtien. Haluan myös muiden käyttävän lapsen omaa nimeä alusta asti eikä kymmentä eri lempinimeä...

Suomi ja Islanti ovat kummajaisia maailmassa, koska näissä maissa lapsen nimen ilmoitamista voi pantata kuukausia. Ehkä juontaa juurensa siitä, että harvaanasuttuina maina pappeja ei ole ollut joka kylässä, jolloin on pitänyt odottaa, että kiertävä pappi saadaan paikalle. Etunimen salailu lienee seurausta tästä, eli lasta ei haluttu kutsua nimeltä ennen kastetta ettei paholainen sitä kuulisi ja näin ehtisi kutsua lapsen luokseen ennen jumalaa.

Myös meillä on nimellä puhuteltu heti, kun on keksitty. Toisille jo sairaalassa, joku tais saada "vasta" kotiinpääsyn jälkeen. Ja kaste on tainnut unohtua kokonaan.

Pitäisi saada Suomeenkin laki, että sairaala ilmoittaa nimen saman tien väestöreristeriin. Eikä äiti ja vauva pääse sairaalasta pois ennen kuin nimi on tiedossa.

Ortodokseilla kerrotaan nimi heti syntymän jälkeen eikä ole tapana pantata sitä kasteeseen asti.

[quote author="Vierailija" time="03.10.2013 klo 20:49"]

Pitäisi saada Suomeenkin laki, että sairaala ilmoittaa nimen saman tien väestöreristeriin. Eikä äiti ja vauva pääse sairaalasta pois ennen kuin nimi on tiedossa.

[/quote]

Miksi nimi pitäisi virallistaa heti? Miksi sulle on niin suuri ongelma, jos joku haluaa miettiä nimeä pitempään ja ehkä julkistaa sen vasta nimiäisissä/kasteen yhteydessä?