Mikä auttaisi ihan hirveään ikävään..??

Ja sitten keksi hyvä ihminen jotain muuta tekemistä, eihän siihen mikään auta!

Mutta se ei ole sama, ei alkuunkaan... Joo tiedän, pitää keskittyä muuhun, itse asiassa varmaan parempi olisi olla ottamatta yhteyttä joka päivä... Mutta miestäkin ikävä raastaa samalla lailla... joten se ei ole vain itsestäni kiinni. Kamala tilanne, toivottavasti muuttuu joskus...

pari ekaa päivää ovat vaikeinta aikaa, sitten alkaa helpottaa. Aika kuluu tosi nopeasti ja kohta taas näet miehesi!



koita keksiä jotain muuta tekemistä niin että et ajattele miestä koko ajan. Auttaa ikävään.

Siis haluamme elää yhdessä, mutta käytännön pakosta joudumme elämään näin. Ei se minusta ole roikkumista... jos tunne on molemminpuolinen

ap

hänellä on työpaikka toisessa Euroopan maassa. Yrittää saada Suomesta työtä, mutta siihen saakka tilanne on tämä. Minulla on lapsi, joten en voi lähteä Suomesta hänen luokseen - muuta kuin käymään. Tiedän, ekat päivät ovat aina vaikeimmat ja sitten helpottaa edes vähän.

Onko lapsesi eri miehen kanssa tehty? Sinä yksinhuoltajana tarvitset ehdottomasti arkista käytännön tukea, miehen lähellesi arkea jakamaan. Suosittelen, että unohdat miehen. Ihan kamalaa kirjoittaa näin, mutta tiedän 100% mistä puhun.

Vierailija:

hänellä on työpaikka toisessa Euroopan maassa. Yrittää saada Suomesta työtä, mutta siihen saakka tilanne on tämä. Minulla on lapsi, joten en voi lähteä Suomesta hänen luokseen - muuta kuin käymään. Tiedän, ekat päivät ovat aina vaikeimmat ja sitten helpottaa edes vähän.

Mutta en se päällä, koska muuten miehen tuoksu lähti siitä nopeammin. Tuoksu säilyy siinä pisimpään, kun säilöt sitä tosiaan tyynyn alla ja nuuhkit vaan yhtä kohtaa kerrallaan.



Kirjoita kirjeitä, menee kauemmin aikaa, mutta saat myös läpikäytyä tunteita paremmin.



Mutta muista myös elää.... Sillä elämä on NYT.

Eiliseen ei pääse takaisin, ja huomisesta ei kukaan tiedä. Jos tuntuu, ettet " voi" elää ilman miestä, niin muuta hänen luokseen tai pyydä miestä muuttamaan luoksesi. Elämä on lyhyt.



t. ennen kaukorakkaudesta kärsinyt, mutta joka tajusi, että yhteen meidän on muutettava, ei tästä muuten mitään tule ja olen siis tosi onnellinen nyt!

Tiedän, ettei kaukorakkauksista pidemmän päälle tulekaan yhtään mitään, joten juuri siksi yritämme päästä saman katon alle.

ap.

Kyllä sitä järkeä voi käyttää tunteiden kanssakin. Miksi suotta kiusata itseään kun on käytännöllisempää seurustella ihmisen kanssa joka asuu samassa maassa ja mieluiten vielä samassa kaupungissakin.

nyt puhutaan rakkaudesta eikä kantaravintolan valinnasta.

heti kun jotain sopivaa löytyy. Eihän tästä tosiaan muuten oikein mitään tulekaan. Matkustelu on hauskaa aikansa, sitten siihen turtuu. Nyt haluaisimme jakaa arjen yhdessä. Joku ihmetteli sitäkin, eikö lähempää löytynyt; no ei sitten ilmeisesti, ja tämä mies on kyllä aika aarre, joten en vaihtaisikaan :)

ap

Minulla oli seurusteluaikoina kolme miestä kierroksessa ja kun valinnan paikka tuli, järkeilin ihan kylmästi kenen kanssa elämät olisivat helpoimmin yhdistettävissä. Yksi miehistä asui 300 kilsan päässä ja hänet diskasin ensimmäisenä, koska en ollut valmis matkoihin ja ikävään. Tämä kauimpana asunut mies oli kyllä lähimpänä sydäntäni tuolloin, mutta luovuin hänestä koska tiesin hinnan olevan liian kallis. Näin jälkeenpäin ajatellen valitsin lopulta ihan oikean miehen, enkä voisi olla onnellisempi.

ja ihan hyvä jos pystyt tuohon ja olet onnellinen. Itse olen enemmänkin sellainen romanttinen sielu ja ajattelen tunteella, en aina niinkään järjellä, vaikka ehkä joskus pitäisi :) Mutta meitä on monenlaisia.

ap

rakkaus ei ole mitään mystiikkaa vaan valinta. Ihan samalla tavoin tehty valinta kuin se kantaravintolan päättäminen minkä täällä joku otti esille. Surullisia ovat ihmiset jotka heittäytyvät " kohtalon huomaan" ja sitten huomaavat kärsivänsä.

ällöttävää noi varoittelijat. Mikä onnituu toiselta ei välttämättä onnistu toiselta.

mutta on alunperin kotoisin Aasiasta. Jos se siis jotenkin asiaan vaikuttaa :)

ap

minä menin naimisiin rakkaudesta, en sen vuoksi että mulla piti olla joku mies. Miehen löysin 2000 km. päästä ja tein oikean valinnan. Lähempääkin ois kyllä löytynyt, mutta valita ois ollut väärin. Hän jonka otin, on AINOA oikea minulle.

Hitto kun en haluaisi maalata piruja seinille, mutta niitä nyt vain on olemassa tällaisissa suhteissa. Olin idealisti aikaisemmin, nyt ajattelen ja TIEDÄN, että 13 on oikeassa. On järjetöntä yrittää rakentaa kaukorakkautta eri kulttuurista olevan miehen kanssa. Vaikeudet ovat niin suuret ja taistelu maahanmuuttolupien yms kulttuuristen erojen kanssa ovat valtaisat. Ja kuule rakkaudesta kaikki osaavat puhua ja kaukorakkaudessa on oma viehätyksensä. Mutta todellisesta vankalle pohjalle rakentuvasta rakkaudesta siinä harvoin on kysymys.



terveisin nykyisin onnellisesti suomalaisen kanssa asuva, entinen idealisti

jolloin toista ei kaipaa koko ajan. Ap ei vain vaikuta sellaiselta ihmiseltä. Jos on liian herkkä tai tykkää arjen askareiden jakamisesta, kaukorakkaus ei sovi ja minusta ei ole mitenkään tyhmää varoitella ihmisiä suostumasta sellaiseen.

tapailee useita miehiä yhtä aikaa ja pitää heistä kaikista. Sellaista deittailua ei voi kuitenkaan jatkaa loputtomiin vaan on valittava kenen kanssa haluaa seurustelua syventää. Sen valinnan minä tein ja ihan noihin järkisyihin nojaten. Valintatilanteen jälkeen seurustelin mieheni kanssa pari vuotta ja sitten pyrähdimme vihille. Nyt on jo kolme mukulaakin ja niitä yhteisiä vuosia 12.