Lue keskustelun säännöt.
Ystävä ei auttaisi hätätilanteessa
02.10.2013 |
Kyselin ystävältäni, toisen lapseni kummilta nyt jo hyvissä ajoin, että jos äkkilähtö synnytykseen tulee, niin voiko hän hätätapauksessa tulla meille katsomaan kahta vanhempaa pariksi tunniksi että isovanhemmat ehtivät toiselta paikkakunnalta. Hän oli meillä kummilapsensa syntymän aikaan keskellä yötä pari tuntia esikoisen kanssa. Hän sitten tuumasikin yllättäen, että jos tarve tulee alkuillasta niin ok, mutta yöllä hän ei tule kun on tosi aikainen herätys töihin! Täytyy sanoa että olen aika pöyristynyt. Jonkinlaistavetääntymistä väleissämme on ollut havaittavissa mutta en olisi koskaan uskonut että hän kieltäisi apunsa hätätilanteessa! Itse menisin hätätilanteessa melkein kenen tahansa kotiin, naapurinkin. Ei tässä oltaisi soittamassa kuin äärimmäisessä hädässä jos ei ehdi odotettelemaan isovanhempia. Miten itse suhtautuisitte samaan, onko ihan ok vaikka ystävä kieltäytyy hätäavusta, jatkuisiko ystävyytenne samalla tavalla?
Kommentit (46)
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 09:49"]
Ettekö te voi viedä lapsia synnytyksen alettua ystävän luo?
[/quote]
Tämä kysyjä ei selkeästi ole synnyttänyt. Jos hän olisi synnyttänyt (vaikkei synnytys edes olisi ollut niin nopea kuin ap:lla), hänellä olisi oletettavasti lapsi, ja hän varmasti ymmärtäisi, kuinka näppärästi pari lasta revitään kesken yöunien sängystään ja viedään jonnekin... (Ei varmasti lapsenvahdillekaan vaivattomampi ratkaisu.)
Mitä ap:n ongelmaan tulee, ei kyseessä mielestäni missään tapauksessa ole hätätilanne. Mitään hätää ei siitä tule, ettei isukki ole mukana synnytyksessä. Kivahan se ehkä olisi, jos niin haluatte, mutta hätätilanne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä lupautuisin ilman muuta tulemaan vaikka keskellä yötä jotta YSTÄVÄNI ei tarvitsisi lähteä yksin synnyttämään. Olen itsekin synnyttänyt ja tiedän kuinka tärkeää se miehen läsnäolo on. Mitä sitten jos YKSI yö menee ns plörinäksi ja aamulla joutuu töihin lähtemään huonoilla yöunilla?
Ja olen lupautunutkin, mutta ei sitten ole tarvinut tätä luapusta lunastamaan. Onneksi minulla on oikeita ystäviä jotka ovat tarjoutuneet vastaavasti tulemaan meillle lapsenvahdiksi vaikka yöllä jos kiire tulee.
Jaa-a.. itse olen käytettävissä mihin kellonaikaan vaan (jos olen järkevän matkan päässä), mutta näinä YT:n luvattuina aikoina ihmiset ovat todella huolissaan työpaikoistaan. Jos vähänkin ystävän työpaikalla ollut vihjettä lomautusten/irtisanomisten suuntaan, niin ymmärrän toisaalta ihan hyvin.
Miten tuo aloitus vaikuttaa niin tutulta? Oliko jo jokin aika sitten ehdolla eikä oikein saanut vastakaikua?
No eikö niitä lapsia voi viedä isovanhemmille jo nyt etukäteen? On vähän typerää olettaa että joku tulee keskellä yötä kattomaan lapsia jos aamulla pitää mennä töihin aikasin. Sori mut en mäkään tulis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketään ystävää ei voi pakottaa mihinkään. Itse menisin ja auttaisin, mutta kuten sanoit, teillä on jo viilentymistä ilmassa.
Sinun on hankittava joku muu henkilö auttamaan. Näin se vaan menee.
Ymmärrän loukkaantumisesi. Meillä oli kummin kanssa vähän samantyyppinen viritys ja loukkaannuin, kun häntä ei kiinnostanut. Nyt lapsi on 11 vuotta, enkä jaksa enää edes yrittää olla ystävä kummin kanssa.
Samoin mäkin vastaisin.
Oikeasti synnytykseen lähtö ei ole mikään hätätilanne, eikä ainkaan yllättävä sellainen. Ap yrittää vaan selvitä hankkimatta OIKEAA lapsenhoitajaa tuoksi ajaksi, hyväksikäyttää siis ystäväänsä sillä varjolla, että se "hätätilanne" tulee "yllättäen".
Ne poltot alkaa hei tunteja ennen kuin sairaalaan pitää lähteä. Alkamispäivänkin tietää parin viikon tarkkuudella jo kuukausia ennen. Miten niin se muka on "yllättävä hätätilanne"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on vähän sama tilanne. Kolmas lapsi tulossa. Toisen lapsen synnytyksen alkaessa keskellä yötä esikoisen kummi tuli isompaa vahtimaan. Nyt sanoi suoraan, ettei uskalla/pysty molempia lapsia (vauvan syntyessä 4 ja 6 vuotta) vahtia, vaikka aika isoja ovatkin jo. Ei siinä sitten mitään, jos mummu ei ehdi naapurikaupungista ajamaan paikalle, menen yksin synnyttämään ja mies jää lasten kanssa kotiin. Elämä on.
Mietin, että mahtaako ystäväsi olla lapseton ja meneekö teillä nuo auttamiset tasan? Vai oletko hyödyntänyt sitä ystävän apua vähän liikaa vuosien mittaan? Kukaan ei jaksa olla loputtomiin yksipuolisesti se avunantaja - ystävältäsi menee kyllä aika totaalisesti seuraava päivä pilalle, jos herätät hänet lastenvahdiksi vaikkapa puoliltaöin - ei saa nukuttua välttämättä koko yönä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 09:27"]
Mietin, että mahtaako ystäväsi olla lapseton ja meneekö teillä nuo auttamiset tasan? Vai oletko hyödyntänyt sitä ystävän apua vähän liikaa vuosien mittaan? Kukaan ei jaksa olla loputtomiin yksipuolisesti se avunantaja - ystävältäsi menee kyllä aika totaalisesti seuraava päivä pilalle, jos herätät hänet lastenvahdiksi vaikkapa puoliltaöin - ei saa nukuttua välttämättä koko yönä.
[/quote]
Juur näin. Ap kuulostaa mun lapsuudenystävältäni, jolla on omasta mielestään aina erityistarve sille ja tälle avulle, koska hänellä on lapsi ja mulla ei. Joo, objektiivisesti ottaen hänella varmaan onkin enempi tarvetta avulle, mutta miksi se on joku syy riistää lähipiiriä? Ihan vapaaehtoisesti se on lapsensa päättänyt hankkia, ei kysytty multa siinä mielipidettä, jaksanko mä uhrata omaa vapaa-aikaani sitten olemalla ilmainen lapsenvahti.
Kuulostaa varmana vähän nyt itsekkäältä tää mun mielipide, mutta olen aidosti aika väsynyt siihen, että koko ajan pitäis kuskata kaveria ja "viittitkö vahtia xx:ää, että pääsen rauhassa ostoksille". Vitsit, sillä on aviomieskin, ja sukua lähellä, mutta kun se on niin helppoa kysyä multa.
Arvatkaa vaan sainko muuttoapua, kun sen yhden kerran kysyin? No en.
9, millä jaksat tuollaista? Minä olisin jo ottanut etäisyyttä. Kyllä ihmissuhteisiin kuuluu vastavuoroisuus, ainakin pidemmän aikavälin sisällä.
8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on kyllä ihan eka kerta kun tästä kirjoitan, tämä keskustelu käytiin pari pv sitten. Mun kohdalla synnytykset alkaa just eikä hetken päästä. Ennakoivia supisteluja en ole ikinä kokenut! Esikoisen synnytys alkoi lapsiveden menolla, siitä 6 h, oli maailmassa. Toisen synnytys supistuksilla, siitä vähän alle 2 h, vauva oli syntynyt! Ei mun vanhemmat voi asua meillä viikkotolkulla varuiksi. Synnärille on matkaa 25 km. En todellakaan pakota tai painosta ystävääni, asia on tällä selvä ja mietimme muun ratkaisun tai sitten menen edeltäkäsin yksin, tosin siinä on se vaara että mies ei ehdi mukaan ollenkaan ja todellakin yksin synnyttäminen ei tunnu hyvältä ajatukselta, miehestä on ollut korvaamaton apu edellisissä. Se mitä tässä pohdinkin että voinko tämän jälkeen enää pitää kummia edes ystävänä, väkisinkin tämä vaikuttaa suhtautumiseeni häntä kohtaan, sille en voi mitään.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 09:34"]
9, millä jaksat tuollaista? Minä olisin jo ottanut etäisyyttä. Kyllä ihmissuhteisiin kuuluu vastavuoroisuus, ainakin pidemmän aikavälin sisällä.
8
[/quote]
En enää oikein jaksakaan. Toi vaikuttaa jo meidän väleihin, huomaan etten haluaisi vastata kaverin soittoihin, kun tiedän, että melkein joka kerta se on jotain apua vailla kummiskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 09:37"]
Tämä on kyllä ihan eka kerta kun tästä kirjoitan, tämä keskustelu käytiin pari pv sitten. Mun kohdalla synnytykset alkaa just eikä hetken päästä. Ennakoivia supisteluja en ole ikinä kokenut! Esikoisen synnytys alkoi lapsiveden menolla, siitä 6 h, oli maailmassa. Toisen synnytys supistuksilla, siitä vähän alle 2 h, vauva oli syntynyt! Ei mun vanhemmat voi asua meillä viikkotolkulla varuiksi. Synnärille on matkaa 25 km. En todellakaan pakota tai painosta ystävääni, asia on tällä selvä ja mietimme muun ratkaisun tai sitten menen edeltäkäsin yksin, tosin siinä on se vaara että mies ei ehdi mukaan ollenkaan ja todellakin yksin synnyttäminen ei tunnu hyvältä ajatukselta, miehestä on ollut korvaamaton apu edellisissä. Se mitä tässä pohdinkin että voinko tämän jälkeen enää pitää kummia edes ystävänä, väkisinkin tämä vaikuttaa suhtautumiseeni häntä kohtaan, sille en voi mitään.
[/quote]
Vastaatko kysymykseeni - onko ystäväsi lapseton ja oletko itse auttanut häntä vastaavasti ja samassa mitassa?
Vai onko hän ryytynyt auttamiseesi...
8
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 09:27"]
Meillä on vähän sama tilanne. Kolmas lapsi tulossa. Toisen lapsen synnytyksen alkaessa keskellä yötä esikoisen kummi tuli isompaa vahtimaan. Nyt sanoi suoraan, ettei uskalla/pysty molempia lapsia (vauvan syntyessä 4 ja 6 vuotta) vahtia, vaikka aika isoja ovatkin jo. Ei siinä sitten mitään, jos mummu ei ehdi naapurikaupungista ajamaan paikalle, menen yksin synnyttämään ja mies jää lasten kanssa kotiin. Elämä on.
[/quote]
Eikö ole ihan normaalia, että jos lapsilla on isä, on hän lasten kanssa kotona kunnes mummu tulee, ja sitten vasta lähtee synnärille vaimon perässä? Mitä järkeä on jonkun ulkopuolisen lähteä tulemaan erikseen teille lastenvahdiksi, kun kerran isä on jo valmiiksi kotona? Yksinhuoltajan (isää ei kuvioissa ollenkaan) ongelman ymmärrän kyllä, mutta mikä ihme ongelma teillä on?
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 09:37"]
Tämä on kyllä ihan eka kerta kun tästä kirjoitan, tämä keskustelu käytiin pari pv sitten. Mun kohdalla synnytykset alkaa just eikä hetken päästä. Ennakoivia supisteluja en ole ikinä kokenut! Esikoisen synnytys alkoi lapsiveden menolla, siitä 6 h, oli maailmassa. Toisen synnytys supistuksilla, siitä vähän alle 2 h, vauva oli syntynyt! Ei mun vanhemmat voi asua meillä viikkotolkulla varuiksi. Synnärille on matkaa 25 km. En todellakaan pakota tai painosta ystävääni, asia on tällä selvä ja mietimme muun ratkaisun tai sitten menen edeltäkäsin yksin, tosin siinä on se vaara että mies ei ehdi mukaan ollenkaan ja todellakin yksin synnyttäminen ei tunnu hyvältä ajatukselta, miehestä on ollut korvaamaton apu edellisissä. Se mitä tässä pohdinkin että voinko tämän jälkeen enää pitää kummia edes ystävänä, väkisinkin tämä vaikuttaa suhtautumiseeni häntä kohtaan, sille en voi mitään.
[/quote]
Ja kummilla on omia lapsia, olen tarjonnut apua että soittaa jos tarvii pikaisesti lapsenvahtia, ehkä kaksi kertaa näin on tapahtunut. minua hän on auttanut ehkä 6 kertaa vuosien aikana, ts olen pyytänyt, kmmilapsi pian 4 v. eli ei tässä olla hyväksi käytetty... ap
Anteeksi nyt, ap, mutta sinä tuossa nyt kuulostat aika itsekkäältä. Viis siitä, että kaverilta menisi yö plörinäksi ja työpäivä harakoille, pääasia että sulle pääsee mies pitämään kädestä kiinni synnytykseen. Ei siinä, on se miehellekin kiva nähdä syntymä, mutta nää on tosiaan näitä "elämä on" -juttuja. Ei ole syytä kiukustua ystävään, se on varmana vuosien varrella saanut olla aika lailla sun apuna sun "hätätilanteissasi".
Entä jos synnytykseen pitää lähteä aamulla tai päivällä? Silloinhan se kaveri on töissä eikä voi tulla lapsenvahdiksi. Silti isovanhemmilla on ihan yhtä pitkä ajomatka.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 09:43"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 09:37"]
Tämä on kyllä ihan eka kerta kun tästä kirjoitan, tämä keskustelu käytiin pari pv sitten. Mun kohdalla synnytykset alkaa just eikä hetken päästä. Ennakoivia supisteluja en ole ikinä kokenut! Esikoisen synnytys alkoi lapsiveden menolla, siitä 6 h, oli maailmassa. Toisen synnytys supistuksilla, siitä vähän alle 2 h, vauva oli syntynyt! Ei mun vanhemmat voi asua meillä viikkotolkulla varuiksi. Synnärille on matkaa 25 km. En todellakaan pakota tai painosta ystävääni, asia on tällä selvä ja mietimme muun ratkaisun tai sitten menen edeltäkäsin yksin, tosin siinä on se vaara että mies ei ehdi mukaan ollenkaan ja todellakin yksin synnyttäminen ei tunnu hyvältä ajatukselta, miehestä on ollut korvaamaton apu edellisissä. Se mitä tässä pohdinkin että voinko tämän jälkeen enää pitää kummia edes ystävänä, väkisinkin tämä vaikuttaa suhtautumiseeni häntä kohtaan, sille en voi mitään.
[/quote]
Ja kummilla on omia lapsia, olen tarjonnut apua että soittaa jos tarvii pikaisesti lapsenvahtia, ehkä kaksi kertaa näin on tapahtunut. minua hän on auttanut ehkä 6 kertaa vuosien aikana, ts olen pyytänyt, kmmilapsi pian 4 v. eli ei tässä olla hyväksi käytetty... ap
[/quote]
Eli hän on auttanut sinua kolme kertaa enemmän? Ok.
Oiskohan sitten kyse siitä, miten reagoit kun hän viimeksi pyysi apua? Tai olisikohan niin, että on muuten kovin stressaantunut tai väsynyt, eikä tohdi jättää yöunia vähille?
8
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 13:23"]
Oletteko oikeesti sitä mieltä, että synnyttävän äidin pitäisi mennä yksin taksilla sairaalaan ja isä tulisi perässä. Meiltä on matkaa sairaalaan 100km ja taksi maksaa sinne niin 120 euroa, hoten ihan mielellään minä ainakin mieheni Kansas matkan kulkisin. Ja onhan miehestä turvaa synnytyksen aikana. Kyllä on ihmiset itsekeskeisiä, jos eivät voi sen vertaa auttaa, et pariskunta pääsisi synnytykseen yhdessä. Ap, ymmärrän sinua täysin ja ihmettelen todella muiden kommentteja!! Asutko missäpäin suomea ap, jos asut lähellä, minä autan.
[/quote]
Nämä ovat niitä valintakysymyksiä.
Jos muutat "korpeen", tiedät valmiiksi, että jotkut asiat ovat paljon hankalampia ja kalliimpia sinulle kuin vaikka helsinkiläiselle, ja toisaalta monet asiat taas päinvastoin. 120 euroa pari kertaa elämässä taksimatkoihin on naurettava pikkuraha siihen nähden, mitä kaupungissa asuva maksaa ylipäätään elämisestään enemmän, kuin "korvessa" asuva.
Myös lisääntyminen itsessään on valintakysymys, ja jos synnyttämään menemisestä tulee ylitsepääsemättömän vaikea asia, tai siihen aletaan velvoittamaan ulkopuolisia (jopa perheellisiä työssäkäyviä) ihmisiä tulemaan "hätätilanteessa" apuun jopa keskellä yötä marttyyrillisen loukkaantumisen uhalla, on ehkä parempi jättää ne useammat lapset tekemättä. Yksikin on hyvä.