Oma lapseni on luonteeltaan ärsyttävä!!
Ja heti alkuun, rakastan lastani (ja kahta vanhempaa myöskin) eniten maailmassa, siitä ei ole kyse.
Tämä nuorimmainen on saanut olla kotona 3v asti. Häntä on huomioitu ja rakastettu, mutta jos suoraan sanon niin onhan hän aivan superhankala. Hän on aina tyytymätön ja kaikkeen hän sanoo aina ei. Tämä ei siis ole uhmaa, vaan hän on hyvin hitaasti lämpenevä ja ennakkoluuloinen. Hän ei halua mennä minnekkään eikä halua tehdä mitään. Olisi vain kotona koko ajan. Itkee ja huutaa paljon.
Taidoiltaan etevä, eli en epäile olevan tarvetta millekkään diagnoosia vaativaan lausuntoon. Hän on vain hankala ja ärsyttävä lapsi. Hankalaa kun kaksi ensimmäistä on olleet helppoja ja iloisia lapsia....:(
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin meidän vanhin tyttö. Todella vaativa, kova itkemään, kovaääninen, herkkä, helposti tulistuva, semmoinen dramaqueen. Pikkusisko on huippuhelppo ja perustyytyväinen - siskot ovat kuin yö ja päivä.
Mutta ikää kun tulee lisää niin helpottaa. Mutta on kyllä ollut työläs lapsi ei voi muuta sanoa. Tyttö on tosin keskimääräistä fiksumpi, koulu sujuu ja tyttö oppii asioita helposti. Ihana tyttö, mutta niin raskas! Tarvitsee paljon paljon paljon rakkautta ja ymmärrystä.
Tämä on kuin omasta kynästä, samoin ap.n kirjoitus. Minulla ihan tällainen tyttö. On tehty psykologin laajat testit, ja jotain lieviä asperger piirteitä löytyy, muttei diagnoosiksi asti. Tulos , hän nyt vaan on tällainen!
Joo ja en tiedä, harmittaa tytön puolesta, että hänen elämänsä tulee olemaan ja on nytkin jo, rankkaa!
Pikkuveli on kuin päivänsäde ja ottaa asiat rennosti. Ihanaa kun on toisenkinlainen lapsi, ei niin paljon syyttele itseään tuon toisen luonteen kehityksestä :D
Vierailija kirjoitti:
Tempperamentiltään voimakkaampi reagoimaan asioihin eli siis herkkä :O tuollaiset lapset vaativat enemmän läsnäoloa ja rakkautta, älä näytä lapselle että hän ärsyttää sinua, pitää olla ekstra ymmärtäväinen ja laittaa myös rajat että oppii myös muiden rajoja kunnioittamaan. Omien tunteiden säätelyn oppiminen ja käsitteleminen olisi nyt tärkeintä ja tunteista puhuminen ettei ole omien negatiivisten tunteidensa vietävissä.
Asioihin voi reagoida voimakkaasti niinkin, ettei se näy isosti ulospäin, mutta sisällä myllertää. Lapsen "kiltteys ja helppous" voi kostautua myöhemmin, kun lapsi ei enää pärjää sisäisten ristiriitojensa kanssa.
Kun perheessä on yksi hankala räyhääjä, muiden on pakko pysyä hiljempaa, kun yksi vie koko tilan.
Ap:n prinsessa voi tasoittua iän myötä, mutta voi pysyä ärsyttävänä mulkkuna lopun ikäänsä.
Lähipiirissäni on myös äänekäs, kaikkia komenteleva pikku maailmannapa, saa nähdä mihin suuntaan kehittyy.
Tänäänkin on ollut itkua, paiskomista, räyhäämistä, haukkumista jne. On todella vaikea itse pysyä rauhallisena kun tekee mieli vedellä tyttöä pitkin korvia. Enkä pysykään, olen myös sortunut huutamaan. Läksyt tekemättä, tavarat hujan hajan... Istun uunin edessä ja tuijotan kypsyvää ruokaa ja palstailen. Toivon, että pystyisin parempaan.
Aikuisen tehtävä on pysäyttää negatiivinen oravanpyörä ja saada aikaan muutos.