Tietokone, tv, karkkipäivä,viikkorahat jo viety

meidän lapsi reagoi samoin kun kiellettiin sitä ja tätä. ota ja halaa lastasi, sano että rakastat se tepsii paremmin.

annetaan olla siellä niin kauan että rukoilee isää ja äitiä päästämään pois ja vannoo olevansa kiltti koko loppuelämän. toistetaan tarvittaessa. toiminut meillä todella hyvin!

Pysy rauhallisena ja rakastavana äläkä hylkää lasta. Jatkat vaan saavutettujen etujen karsimista. Ole 24/7 lapsen kanssa valvomassa, että sääntöjä noudatetaan. Voit jatkaa " vankilaolosuhteisiin" asti.



Tämän kirjoitin olettaen, että puhutaan oikeista ongelmista, käytöshäiriöistä, itsetuhoisuudesta tmv. Jos teidän ongelmat on luokkaa: ei pyyhkinyt tiskipöytää vaikka siihen läikkyi mehua, niin sitten äidin pitäis vaan relata.

kun tuollaisia rangaistuksia olet joutunut järkkämään?

KELLARIIN! KELLARIIN! KELLARIIN! KELLARIIN! KELLARIIN!

-hän kiroilee jatkuvasti (-nukkumaanmenoaika,-en saatana mene)

-hän haukkuu muita perheenjäseniä jatkuvasti (toi vitun homo aloitti)

-hän irvisteleee ja vääntelee naamaansa kun häntä kielletään

-hän ärsyttää muita tahallaan jatkuvasti (kamppaa ohikulkevan isoveljen jne)



Muut lapseni käyttäytyvät asiallisesti.

Psykologit eivät löydä mitään elimellistä vikaa.

Nyt äkkiä selvittelemään, mistä tuo käytös johtuu. Ei käytöshäiriöiden takana aina ole joku tarkkaavaisuushäiriö tms, vaan voi olla myös henkinen ongelma!

jos lapsellasi on tuo diagnoosi on hänellä myös käytöshäiriöitä, mutta jos kyseessä olisi ADD niin sitten voisi kuulostaa kuvailemaltasi tapaukselta. Ota selvää mitä tuo lyhenne pitää sisällään ennen kun tulet sanomaan.



Mitä on AD/HD?





AD/HD tulee englanninkielisistä sanoista " attention deficit and hyperactivity disorder" ja tarkoittaa, että lapsella on vaikeuksia tarkkaavaisuudessa ja/tai ylivilkkautta ja impulsiivisuutta. Suomen virallisessa tautiluokituksessa käytettyjä diagnooseja ovat mm. F90 Hyperkineettiset häiriöt, F90.0 Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö sekä F83 Monimuotoiset kehityshäiriöt.

aivan uupumiseen saakka. Vanhemmat väsyy ja koulussa opettajat. Meillä pitää ehdottomasti kasvattaa ad/hd lastamme rankemmin ja siitä koituu huomattavaa rasitetta enemmän. Muut lapsemme yksinkertaisesti tottelevat helpommin.

Oma 10 vuotiaani ei kiroile eikä kamppaile ketään. Saati haukkuu perheenjäseniä. Tuollaisen ap kuvaileman käytöksen olisin ottanut pois jo aikoja sitten.

En vaan ole viitsinyt tulla kielimään sinulle, koska et voi romahduttaa maailmaasi kertomalla, että kyllä se sinunkin kullannuppusi osaa.

neuvolapsykologin ohjeet oikein tehoa. Vauvasta asti on ollut hankala lapsi. Päiväkodissakin huomattiin ja kaikki on tehty mikä voitu niin minä kun ammattilaisetkin. Olen itsekin ammattilainen, mutta sitä voi olla omalle lapselle sokea. Eikä se kasvatus niin pahasti ole pieleen voinut mennä kun kolme muuta ovat ok.

Tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöt

Tarkkaavaisuushäiriöt



Kun lapsi ei pysty koulussa suuntaamaan keskittymistä oikeisiin asioihin, hän on levoton ja hänet leimataan helposti häiriköksi. Yleensä hänen vaikeutensa tulevat selvimmin esiin isossa lapsiryhmässä. Tällöin kyseessä saattaa olla tarkkavaisuushäiriö. Tarkkaavaisuushäiriöt ovat häiriöitä, jotka alkavat ennen seitsemättä ikävuotta ja joille on tyypillistä keskittymisen vaikeus, motorinen levottomuus ja yliaktiivisuus



Osa tarkkavaisuushäiriöistä on riippuvaisia keskushermoston kypsymisestä ja tämä ryhmä myöskin yleensä paranee itsestään, ellei heille ole tarkkavaisuushäiriön seurauksena syntynyt muuta häiriötä, kuten masennusta tai käytöshäiriöitä. Kouluopetuksessa on tärkeää esimerkiksi järjestää opetusta pienryhmässä, jossa tarkkavaisuutta hajottavia tekijöitä on vähemmän.





Käytöshäiriöt



Käytöshäiriöihin sisältyy yleensä normeja rikkova käytös, joka näkyy esim. riidanhaluisuutena, tappelunhaluisuutena, toisten kiusaamisena, väkivaltaisena käytöksenä ja myöhemmin jopa aseellisena väkivaltana. Käytöshäiriöisillä potilailla on usein itsellään taustalla paljon traumaattisia kokemuksia ja he ovat joutuneet monenlaisten uhkaavien tilanteiden eteen. Potilas kokee, että hänen pitää jollakin tavalla puolustautua, ja hyökkäys on yksi puolustautumisen muoto.



Väkivaltaista oireilua on yleensä hyvin vaikeaa korjata. Siihen tulisi puuttua heti, kun sitä ilmenee. Jos väkivaltaista käytöstä, uhmakkuutta ja toisten kiusaamista esiintyy paljon ja useissa eri sosiaalisissa ympäristöissä, se on ennusteellisesti hyvin huono asia.



Mitä kauemmin väkivaltainen oireilu jatkuu, sitä vaikeampaa sitä on hoitaa. Koskaan ei tietysti ole mahdotonta aloittaa hoitoa, mutta se edellyttää nuorelta itseltään oivallusta ja motivaatiota muuttua ja halua aloittaa toisenlainen elämä.

Käytöshäiriöt



Teksti lastenpsykiatri Anita Puustjärvi 14.1.2004





Käytöshäiriöstä puhutaan, kun lapsen käytös on selvästi iänmukaisesta poikkeavaa, sosiaalisia normeja ja tapoja rikkovaa ja häiriö on pitkäaikainen. Tyypillistä on jatkuva epäsosiaalinen, hyökkäävä tai uhmaava käytös, aggressiivisuus ja vaikeus ottaa toisia huomioon. Käytöshäiriöitä esiintyy 4- 12 %:lla 10-11 ¿vuotiaista, nuoruusiässä 10-13%:lla pojista ja 4-6 %:lla tytöistä. Käytöshäiriössä erotetaan uhmakkuushäiriö, perheensisäinen, epäsosiaalinen ja sosiaalinen käytöshäiriö. Uhmakkuushäiriö esiintyy alle 10-vuotiailla ja sille on tyypillistä tottelemattomuus ja provokatorisuus (pyrkimys ärsyttää) erityisesti suhteessa aikuisiin, ikään kuin kouluikäisen erityisen hankala uhmaikä. Perheensisäisen käytöshäiriön oireet tulevat esille perheen ihmissuhteissa, esimerkiksi suhteessa toiseen vanhempaan. Epäsosiaalisessa käytöshäiriössä aggressiivinen, häiritsevä käytös kohdistuu toisiin lapsiin/nuoriin sekä aikuisiin, lapsi/nuori on koko yhteiskuntaa vastaan. Sosiaalisessa käytöshäiriössä ei lapsella ole ongelmia omassa ryhmässä vaan sen ulkopuolella erityisesti suhteessa aikuisiin. Lapsi/nuori on kyennyt siis oppimaan positiiviseksi kokemansa ryhmän käytösmallit, jotka kokonaisuudessaan voivat olla epäsosiaalisia suhteessa muuhun yhteiskuntaan (esimerkiksi suosia päihteiden käyttöä ja rikollisuutta).



Käytöshäiriön oireita ovat mm. aggressiivisuus ihmisiä ja eläimiä kohtaan, uhkailu, pelottelu, tappeluiden aloittaminen, raivokohtaukset, omaisuuden tuhoaminen, tulen sytyttely, valehtelu, näpistely, koulupinnaus ja vakava yhteiskunnan (esim. koulun) sääntöjen rikkominen. Käytöshäiriöinen lapsi puolustautuu kokemaansa uhkaa vastaan hyökkäyksellä, uhmalla ja yhteistyöstä kieltäytymällä. Lapsen/nuoren on vaikea tunnistaa ja hyväksyä omia ja toisen tunteita ja hän pyrkii eristämään tai siirtämään ne pois itsestään (toisten näkeminen pahoina). Käytöshäiriön taustalla on usein lapsen varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia (turvattomuutta, laiminlyöntejä, traumaattisia kokemuksia) tai kasvatuksen poikkeavuutta (epäjohdonmukaisuus säännöissä, ristiriitaiset kasvatusnäkemykset, väkivalta, kaltoin kohtelu). Myös epäsosiaalinen, ¿huono¿ ympäristö voi altistaa epäsosiaalisuudelle. Koulukiusaaminen tai erityisvaikeuksien puutteellinen huomioiminen, joka johtaa oppimisvaikeuksiin, voi myös laukaista käytöshäiriökierteen.



Hoidossa yhteistyö lapsen ympärillä olevien aikuisten ja muunkin verkoston kesken on tärkeää. Elämässä olevat epäkohdat tulee korjata (lapsen turvallisuus on taattava). Yksilöhoidot ovat yleensä yksistään riittämättömiä, ryhmäterapia tai yhteisöhoito vaikuttaa tehokkaimmalta avulta. Joskus aggressiivisuuden hillitsemiseksi tarvitaan lääkehoitoa. Tärkeää on myös lapsen tukeminen koulun käyntiin ja muuhun sosiaaliseen toimintaan. Lasta/nuorta tulisi tukea opettelemaan toimivampia käyttäytymismalleja sekä tunteiden tunnistusta ja hallintaa. Onnistumisen kokemukset sosiaalisissa suhteissa ja koulussa ovat tärkeitä. Ennusteellisesti hankalin yhdistelmä muodostuu oppimisen vaikeuksista, käytöshäiriö ja lapsen kaltoin kohtelusta tai laiminlyönnistä sekä kodin tai nuoren päihdeongelmasta.

monet ihmettelvät miten lapsi on aivan erilainen kun aiemmin.

tmv.

Sun täytyy panostaa tähän vaikeaa tapaukseen tuplasti energiaa ja aivokapasiteettia kuin muihin. Selvästikään rangaistusten jakeleminen ei häntä auta, joten pitää löytää muita tapoja saada hänet raiteilleen.



Oletko tutustunut Muksuoppiin? Siinä ongelmakäytöstä pohditaan yhdessä lapsen kanssa, mietitään mitä haittaa huonosta käytöksestä on ja mitä hyötyä voisi olla siitä että tekisikin toisin. 10 v. on jo niin iso että hänen kanssaan voi käydä hyvinkin vakavia keskusteluja ja asettaa kunnollisia tavoitteita. Esim. voisitte sopia että lapsi lopettaa haistattelun ja kun siinä on onnistuttu (vaikka 2 vkoa mennyt hyvin), viet hänet kahdestaan leffaan ja hampurilaiselle. Seuraava tavoite voisi olla että lopettaa sisarusten kiusaamisen - palkintona taas jotain kivaa tekemistä ilma muita sisaruksia. Näin saatte samalla kohennetteua omaa suhdettanne lapseen ja ehkä myös selviteltyä, onko hänellä jostain syystä paha olo, jota purkaa huonoon käytökseen.

Naapurit asuvat nimittäin aika kaukana.

Eikä muuten lapseni kiroile kylässäkään. Ystävät ja tuttuni kertoisivat sen heti. Komennan ystävieni lapsia, jos kuulen heidän kiroilevan tai tekevän jotain kiellettyä ja samoin tekevät ystäväni omalle lapselleni.

Ja kerromme toisillemme näistä.

lapsi kunnon neurologisiin tutkimuksiin ja lääkitys kohalleen.

Mitä tuumaat pystyisitkö SINÄ kitkemään ap lapsesta käytöshäiriöt pois?

Oletko SINÄ saanut jo palkinnon, koska SINÄ osaat kitkeä esim. omasta lapsestasi kiroilun pois?

Kerro nyt hemmetissä miten SINÄ sen teet?