Miten toimisit? Olette lähteneet etelän lomalle..

No riippuisi monesta kin asiast:

Ensinnäkin siitä, että mikä maa olisi kyseessä. kaikissa maissa, kun ei sairaalassa saa ruokaa, vaan omaisten pitää se tuoda.

Toisekseen riippuu siitä, että mikä miestä vaivaisi. Jos olisi jalka poikki yms selkeää ei- hengenvaarallista, niin mies varmasti kehoittaisi viettämään lomaa lasten kanssa lasten takia.

Kolmanneksi riippuisi siitä, että millaisen yhteyden päässä tuo 70 km on. Voi olla tunnin ajo bussilla, toisaalta voi olla, että taksillakin kestäisi 4h.

Neljänneksi riippuisi miehen kielitaidosta. Jos olisi kielitaidoton, niin apua varmaan tarvitsisi.

Viidenneksi riippuen maan hyugienian ja lääketieteen osaamisen tasosta saattaisi olla niin, että jonkun omaisen pitäisi siellä olla koko ajna kertomassa, että mitä sukulaislääkärit ovat asiasta mieltä...

Eli saisiko hieman enmmän faktaa maasta, sairaalassaolon syystä jne.

Varmaan riippuu myös siitäkin, että onko eka loma 20 vuoteen vai suht säännöllinen lomailu. mun olis vaikea kyllä kuvitella, että meidän perheessä toimittaisiin niin, että yksi jätettäisiin sinne sairaalaan ja muut maattaisi rannalla. Me tehtäisiin varmaan niin, että sovittaisiin koko porukan kesken vuorot, että sairaalassa olija joutuisi olemaan mahdollisimman vähän aikaa yksin. 

11:lle

Jännä tapa ajatella. Minusta jos rakastaa toista, niin ei halua hänen kärvistelevän päivää sairaalavuoteen vierellä, vaan haluaa että edes sen toisen loma ns. onnistuu hyvin.

Jos minä joutuisin lomallani sairaalaan neljäksi päiväksi, en todellakaan tahtoisi että mies "pilaisi" oman lomansa sen takia. Yhteyttä voi pitää monella tavalla, voi ostaa esim. kaksi paikallista prepaidia ja jutella puhelimessa niin että toinen rannalla ja toinen sairaalassa. Varmaan kerran kävisin sairaalalla katsomassa jos olisin AP.

Jos itse olisin potilaana, niin mielummin tahtoisin muun perheen nauttivan lomastaan.

Itselläni on kokemusta molemmista (sairaalaan emme, luojan kiitos, ole päätyneet) mutta yhdellä lomalla sain flunssan ja makasin hotellihuoneessa päivän, ja todellakin "tönin" miestä kaupungille koska mitäpä hän olisi siellä huoneessa "untani vartioinut".

Ja kerran mies sai mahataudin lomalla, ja "pakotti" minut ostoksille (länttäsi vielä tukon rahaa käteeni kun lähdin vaikka ei olisi tarvinnut) ettei minun päiväni mene pilalle kun hän makaa ja oksentaa hotellihuoneessa.

Jos mä olisin sairaalassa, en kaipaisi ketään höösäämään. Olen viettänyt viikkoja sairaalassa, joten tiedän sen hyvin.

Sama kuin 7, niin tekisin minäkin.

70 km x 2 plus sairaalassaoloaika - yli puolet lomapäivästä menisi sairaalassa?? Jos ei olisi hengenmeno lähellä mies varmaan ymmärtäisi jos kävisin siellä 2 pvän välein, silloinkin yksin jotta lapset saa lomailla siskon perheen kanssa.

Riippuisi syystä miksi mies on siellä. Jos olis todella vakavaa, niin yrittäisin saada vaihdettua hotellin lähelle sairaalaa, että pääsisin mahdollisimman kivuttomasti olemana miehen tukena sairaalassa. Jos vain jotain pientä, niin kävisin ehkä joka toinen päivä.

Jos itse joutuisin ulkomailla sairaalaan ja puoliso ei kävis katsomassa  joka pv vaan makais vaan rannalla ja shoppailis niin musta tuntuis todella pahalta! Kun avioliitossa ollaan niin mun milestä aina päällimmäinen kysymys ei saisi olla miten mulla olis kivaa. Ja vaikka kävis joka pv piristämässä  puolisoa niin ehtisi olla sen toisen puoli pv rannalla. Jos taas tämä puoliso ei kaipaa vaimon seuraa erityisesti vaan yhtä piristävää olisi muidenkin sukulaisten seura niin voisihan sitä vuoropäivinä käydä. 

Eli olisiko joku teistä miehesi luona sairaalassa, kävisitte ehkä kerran häntä katsomassa tai kenties jatkaisitte lomaa ja "jättäisitte" miehenne yksin. 

-ap-

Jatkaisin lomaa, toittaisin joka päivä pari kertaa miehelle, ja kävisin katsomassa yksin/lasten kanssa häntä kaksi kertaa. Jos siskon perhettä kiinnostaisi, voisivat tulla mukaan, tuohon matkaanhan (sairaalaan) voisi yhdistää jonkun kivan jutun mukaan, esim. shoppailua, vesipuistoa tmv. (sairaalat yleensä isommissa kaupungeissa =enemmän mahdollisuuksia mitä ns. pienemmissä paikoissa).

Jos ei olisi hengenmenosta kysymys, niin antaisin miehen sairastaa rauhassa. Ei hän tarvitsisi tulkkausapuakaan.

Varmaan niin, että vähintään joku kävisi katsomassa kerran päivässä tai kahdessa. Eihän tuo pitkä matka ole, jos vaan on millä kulkea.

Antaisin miehen sairastaa rauhassa ja antaisin lapsille kivan loman. Jos joku lapsista sairaalassa niin tietysti olisin mukana siellä mutta kyllä aikuinen mies pärjää itsekin, lukekoot jotain tai surffailkoot netissä.

riippuu siita miten vakavasti mies olisi sairastunut, jos olisi jokin vakavampi juttu kyseessa niin toki olisin silloin yota paivaa sairaalassa. jos kyseessa joku nilkan murtuma tai vastaava niin vuokraisin auton ja ajaisin miesta katsomaan lasten kanssa, ehka joka paiva tai joka toinen paiva tms.