Miksi asutte siellä, missä asutte?

Helsingissä ja juuri tässä kaupunginosassa halutaan asua, vaikka tietääkin asunnon koon ja iän suhteen vähempään tyytymistä ja siten varmaan huonompaa elämänlaatua. Lisäksi vielä anoppi sopivan lähellä, leikkipuisto vieressä ja metro sekä kauppakeskus kaikkine palveluineen lähellä. On miehen lapsuudenmaisemia, minä muuttanut muualta.

Noissa asumisgallupeissakin on paljon jopa alle 25-vuotiaita, jotka asuvat ostamassaan/rakentamassaan omakotitalossa, eli aikamoinen sitoumus sille yhdelle paikkakunnalle on tehty jo tosi nuoresta saakka. En itse pystyisi moiseen, ajatuskin vähän ahdistaa. Kiva siis kuulla, millä perusteillä ja missä mietteissä ihmiset sen asuinpaikkakuntansa valitsevatkaan.



ap



ps. 7, niin onkin kyllä ihan ok :)

Toivottavasti ei tarvi muuttaa.

asutaan, koska ei ole omaa autoa ja tästä on niin helppo lähteä tuon meron sijainnin takia. Kauppakin on oven vieressä, ja lapsen kanssa voi leikkiä sisäpihalla, mihin ei aseman juopot pääse sisälle. Ja Helsingissä asutaan, molemmat ollaan muualta (minä maalta, mies hieman kauempaa maailmalta). Työt täällä, vähän sukuakin. Jos muutetaan joskus, niin ulkomaille.

muutin aikoinaan pääkaupunkiseudulle. En kotiutunut kaupunkeihin, mutta rakennettiin talo lähikuntaan ja nykyisin koen asuvani taas kotona.

Kotiseutu on paras paikka, ainakin mulle =D Täällä opiskelen, töitä riittää, hintataso kohtuullinen...

koska emme voi kuvitella asuvamme missään muualla. Mukavalla ja rauhallisella pientaloalueella, jossa pääosin omistusasuntoja.

Muutettiin ulkomaille ja taalta saatiin helposti asunto. Nyt suunnitelmissa ostaa talo ja asettua aloilleen. Taytyy vain loytaa se oikea :)

Muutimme takaisin " unelma omakotitalo" elämästä, joka ei meille sitten kuitenkaan sopinut. Se kierros kesti 6 vuotta, nyt takaisin kaupungissa ja onnellisia ollaan.

Asuttiin 5 vuotta isommassa kaupungissa ja nyt ostettiin täältä pienestä kunnasta talo. Paikanvalintaan vaikutti asuntojen hinnat, molempien kavereita ja suku asuu täällä. Eikä haluttu kasvattaa lapsia isossa kaupungissa, vaan pienessä kylässä, jossa kaikki tuntee toisensa, on paljon turvallisempaa.

Ei enää haluta muuttaa pois täältä, tää on meidän koti :)

Mies ei taas haluu sinne.

ja muutamassa maassa. Tällä hetkellä asumme miehen kotikaupungissa, jonne muutimme hänen uuden työnsä perässä. Minä olin täällä aemminkin asunut. Täällä minulla on opiskelut ja töitäkin riittää. Mies on täällä lupaavassa uraputkessa, emmekä näillä näkymin ole pois muuttamassa.



Minä kyllä sopeudun helposti eri paikkoihin ja haaveilen, että joskus vielä asuisin edes jonkin aikaa ulkomailla.

Itse asiassa, jätettiin vanha paikkakunta ja muutettiin tälle, kun tää on vaan " meidän paikka"

Asutaan keskisuuressa kaupungissa ja viihdytään täällä kyllä muutenkin ihan hyvin. Voisi olla vaihtelua muuttaa jonnekin muualle, mutta sitten se olisi jo pääkaupunkiseutu. En suostuisi muuttamaan toiseen samanlaiseen keskisuureen kaupunkiin vain vaihtamisen ilosta.



Toisaalta ulkomaat kiehtoisi myös, edes muutaman vuoden ajan. Olen asunut aiemmin Englannissa ja se olisi ainakin yksi maa, minne muuttaisin mieluusti.

Ajauduimme tänne puolivahingossa minun opiskelujeni takia ja nyt ei lähtemistä olla edes tosissaan mietitty. Minä viihdyn Helsingissä tosi hyvin. Alkuperäisessä kotikaupungissani en koskaan ole kuvitellut aikuisena asuvani. Töitä sieltä ei meille molemmille löytyisi ja sen pikkukaupungin piirit ovat aivan liian pienet minun makuuni.



Olemme molemmat työelämässä ja lapsia meillä ei vielä ole Mieheni tosin on monta kertaa maininnut, että ei haluaisi kasvattaa lapsia kerrostalossa lähiössä, joten kenties edessä on jossain vaiheessa muutto jonnekin lähikuntaan halvemman rivitaloasunnon perässä. Kenties Järvenpäähän.

Rakensimme ihanan, ison omakotitalon ja nyt on ilmeisesti ero edessä =((

Pitää pysytellä tuon tietyn kaupungin lähettyvillä tällä hetkellä, kun miehellä on siellä uudehko, hyvä työ. Ihan vierasta seutua kummallekin muuten, eli ei mitään sukua, vanhoja kavereita taikka muita yhteyksiä, mitkä pitäisivät täällä. Ei todellakaan olla valmiita asettumaan tänne. Sitten taas muutetaan, kun tilaisuus tulee (esim. mies pystyy saamaan siirron), toivottavasti uuteen maahan... Paikoilleen asettuminen (siis esim. talon osto ja muu pysyvyys) ei ole lähisuunnitelmissa.

Olisin muuttanut pois pari vuotta sitten, mut mies ei halunnut. No ei tässä kaupungissa mitään vikaa oikeastaan ole. Ois vaan ollut kiva muuttaa lähemmäksi perhettä ja sukulaisia. Täällä ollaan ypöyksin, ilman ns. turvaverkkoa.

ulkomailla ja täällä edelleen viihdytään, vielä ei ainakaan ole kiire sinne suomeen :)