Lue keskustelun säännöt.
Missä iässä lapsesi uhma oli pahimmillaan?
26.09.2013 |
Ja milloin se alkoi?
Täällä uhma oli havaittavissa jo ennen kuin jätkä täytti kaksi, nyt on 2v2kk ja odotan vain että menisi ohi jossain vaiheessa koska pahenee joka päivä.
Kommentit (53)
Noniin, nyt koneella niin voikin jo kirjoittaa.
Muistin tuolla kun nukutin jätkää että tisin luulla että uhmansa oli pahaa kun hän oli 2-vuotias...
Nyt tosiaan tuntuu että ei jaksaisi enää yhtään.
Edellee, kun tuo jätkä on hyvällä tuulella, hän on maailman suloisin, valloittavin, ihanin muksu joka nauttii halailusta ja haluaa olla lähellä ja sanoo monta kertaa päivässä että rakastaa.
Keksii hauskoja juttuja, auttaa pikkusiskoaan ja hurmaan vastaantulijoita kaupassakin.
Sitten on se toinen puoli...
Kun yhtäkkiä päättää jotain, eikä sitten vain voi antaa periksi vaikka hänelle selittää rauhalisesti miten homma nyt menee.
Lyö, heittää tavaroita, murisee. Huutaa. Rääkyy. Ihme ettei naapurit oo tehny ls-ilmoitusta vielä....
joskus minullakin menee hermot ja korotan ääntä, vaikka tiedän että se ei ainakaan hyödytä mitään.
Ja sit se kaikista raivostuttavin temppu... Kun on parkunut tarpeeksi kauan alkaa niistämään nenää, ilman paperia tietysti ja sitä räkää ei saa pyyhkiä paperiin vaan hän pyyhkii sitä hihoihin ja mihin sattuu.
Ei kuulosta niin "vakavalta" mutta siinä tilanteessa kun on ensin kuunnellut hänen raivoamista vartin kun mikään ei auta ja sitten alkaa se räkän kanssa pelleily... EI hitto.
Tiedän että monet käy tätä samaa läpi. Tiedn myös että tämä menee ohi, joskus =D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä jo nyt 1,5 vuotiaana tosi tosi paha uhma :/ vetää esim. Kävelyllä itkupotkuraivarit selälleen mutaiseen maahan ja karhuu kuin syötävä kun ei kävellä hänen haluamaansa suuntaan !
Heittää ruoat lattialle kun ei saa haluamaansa. Voi välillä heittää tavaroita,lyödä jne. Kun ei saa haluamaansa.
Voi auta armias jos se paljon vielä pahenee :((
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 17:52"]
[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 17:09"]1v 10kk- n. 3v. Nyt 3,5 vuotias ja uhma on paha muisto vain. [/quote] Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa. Meillä oli sama ja taas alkoi just ennen nelivuotispäivää...
[/quote] Melläkin ehditiin jo nauttimaan rauhasta, ja kuvittelemaan että nyt se ohi... Taisi lapsi vain kerätä voimia että jaksoi aloittaa alusta =D
Mulla on nyt vähän yli 3-vuotias ja nyt on kyllä ollut kaameaa. 2-vuotiaana se uhma oli sellaista tyhmää raivokohtausta, mutta nyt kun lapsi on isompi ja fiksumpi, uhmaamisesta koituu enemmän "haittaa". 2-vuotias on helpompi ottaa kainaloon ja pukea väkisin, 3-vuotias osaa vastustaa sitä pukemista niin fyysisesti kuin sanallisestikin. 3-vuotias myös osaa tehdä enemmän asioita itse, ja musta on erityisen raivostuttavaa, kun lapsi ei suostu pukemaan, vaan menee veltoksi lattialle. Perkunas!
upatan vielä, jos joku vielä vaikka kertoisi että 2v-uhma ollut pahin =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 21:45"]
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 15:07"]
Voitko vähän kertoa millaista se 2v-uhma oli verrattuna 4v-uhmaan?
Täälllä tämä 2v sylkee lattioille ja nauraa kun kielletään, potkii minua ja lyö ja nipistää kun nostan syliin jos tekee jotain kiellettyä (esim lyö pikkusiskoa), kiljuu kuin syötävä jos ei saa haluamansa heti kun sitä halua jne.....
Osaa kyllä (onneksi) olla myös maailman iloisin ja hurmaavin poika.
[/quote]
Meillä 4v huutaa ja ulisee. Heittäytyy veltoksi, kun pitäisi pukea ja valuu pitkin lattioita jos yritetään auttaa, itkee samalla. Viime aikoina on tullut ihan vastaan väittämistä, eli kaikkiin pyyntöihin vastataan "ei". Vuosi, kaksi sitten oli vielä oikeastaan vain niitä raivokohtauksia ja huutamista, nykyään lapsi uhmaa enemmän käskyjä/pyyntöjä kun ennen raivon aiheutti se, ettei jokin mennyt hänen mielensä mukaan kuten ettei isä suostu kantamaan tms. Nyt kun ajattelen, niin aika laimeaa tuo uhma nykyään on, onneksi.
- 8
[/quote]
No meillä on ollut tätä vastaavaa aina sieltä 2-vuotiaasta.. Poika täyttää kohta jo 5v ja on oikeasti itse Riiviö. Nauraa räkättää päälle vaan kun kieltää ja meno senkun yltyy. Sitten kun pitää ottaa kovempia otteita, alkaa kauhea itkupotkuraivarikohtaus kun häntä niin kaltoin kohdellaan... Ei jaksa! Kaksi vanhempaa lasta on olleet niin säyseitä ja mietoja kaikissa mielenilmauksissaan..
Muistan, että esikoinen saattoi KERRAN neljävuotiaana kiukutella villasukkien kanssa ja KERRAN 6-vuotiaana sukkahousujen kanssa. Keskimmäinen aloitti kiukuttelun eskari-ikäisenä ja nyt 10-vuotiaana on edelleen ajoittain umpijuntti, mutta kumpikaan ei ole siis yhtään mitään tuohon pikkuveljeen verrattuna.
[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 15:07"]
Voitko vähän kertoa millaista se 2v-uhma oli verrattuna 4v-uhmaan?
Täälllä tämä 2v sylkee lattioille ja nauraa kun kielletään, potkii minua ja lyö ja nipistää kun nostan syliin jos tekee jotain kiellettyä (esim lyö pikkusiskoa), kiljuu kuin syötävä jos ei saa haluamansa heti kun sitä halua jne.....
Osaa kyllä (onneksi) olla myös maailman iloisin ja hurmaavin poika.
[/quote]
Vau... Ihan kuin olisin itse tämän kirjoittanut. Lisäisin vielä, että on kovin päättämätön tapaus... Esim. Ei halua enää syödä ruokaa ja kun otan lautasen pois alkaa huuto, että kuitenkin haluaa syödä. Haluaa mennä ulos, kun puetaan, päättää toisin, ruvetaan riisumaan ja sitten alkaa huuto siitä, kun haluaa mennä ulos. kyllä on kivaa, kun kaikki on väärinpäin. Onneksi on todella ihana, kun huvittaa ja kiukutessakin on varsin suloinen. Naapurit saattavat kyllä olla erimieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 2v pojan uhma on seuraavanlaista: suuttuu jos ei saa mitä haluaa, välittömästi alkaa hirveä huuto. Loppuu kuitenkin pian. Tekee myös kaikkea kiellettyä, välillä kielto jopa menee perille ja lopettaa tuhmuudet. Suuttuessaan lyö ja heittelee tavaroita, puree myös. Tämä on lastenleikkiä kuitenkin verrattuna meidän 5v poikaan.
5v:llä on nyt muutaman kuukauden ollut aivan hirveä uhma. Valittaa aivan kaikesta/koko ajan, kiroilee ja haukkuu(koska tietää sen olevan kiellettyä), lyö, tappelee ja saa aivan hirveitä raivareita. Kaikki asiat pitäisi mennä hänen mielensä mukaan, ja koska aina ei valitettavasti mene niin samantien alkaa hirveä huuto ja ulina joka voi jatkua jopa tunteja. Hänen täytyisi saada kaikki, uhkailee jos ei jotain saa ym. Tähän ollaan jo tosi väsyneitä, koska ei ole yhtä kokonaista päivääkään jolloin meillä olisi edes kohtuullisen rauhallista.
En tiedä onko tämä enää normaalia uhmaa, vai mikä lasta vaivaa. On aina ollut helposti tulistuva, mutta hyvin on pärjäilty vaikka välillä hermo on toki kiristynyt sekä vanhemmilla että lapsella.
3 vuotiaana kesti 1/2 vuotta ja 15v kesti 2 vuotta. Neuvolassa sanottiin että kun 3 vuotisuhma tulee noin kovana teini-ikä menee helpommin. Kissankukkua molemmissa oli kestämistä, mutta nyt jo naurattaa kumpaakin nämä ajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 17:55"]
upatan vielä, jos joku vielä vaikka kertoisi että 2v-uhma ollut pahin =)
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin 2-vuotiaana kaikilla meidän lapsilla. Osa jo aikuisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
16 lisää: meillä kaikki ovat 4-vuotiaina olleet helppoja hoidettavia ja hyväntuulisia. Murrosikä on ollut pahimmillaan 12-vuotiaana jo, ei ongelmia enää 14 - 16-vuotiaana.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 08:55"]
Noin 2-vuotiaana kaikilla meidän lapsilla. Osa jo aikuisia.
[/quote]
Kiitos tästä vastauksesta =D
Antaa toivoa että jollain on ollut uhma pahimmillaan tässä iästä, kun iski jo epätoivo että coiko tästä vielä mennä pahemmaksi ja millainen se 4vuotias sitten olisi =D
Esikoinen ollut aina helppo. 2 vuotiaana pientä uhmaa. 2 lapsi todella vaikea noin 6 vuotiaana. Tosin selvästi voimakastahtoisempi kuin esikoinen. Kolmannella on uhmakausia ollut 2 4 ja 6 vuotiaana. Erittäin kovaa eikä pysty rauhoittumaan. Pelkään mitä teini-ikä tulee olemaan. Ja 4 lapsi on vasta 3. Ei kovaa uhmaa. Tai sit se ei vaan tunnu missään ton meidän kolmosen jälkeen...
Olen myös miettinyt, voiko näin pieni jo uhmata. Tyttö 10 kk on alkanut ihan selvästi saada raivokohtauksia, jos pikkuisen tahto ei heti toteudu. Ja tätä tietysti tapahtuu, kun ei lapsi vielä osaa sanoa mitä haluaa. Välillä jo nolottaa mennä muskariin, missä muut vauvat nätisti istuu äidin sylissä ja antaa marakassin pois pyydettäessä, mutta kun mun tytöltä viedään soitin pois, alkaa hirveä kitinä... Mielenkiintoisia seuraavia vuosia odotellessa... :P
4v huutaa vastaan joka asiassa, pää punaisena, samaa asiaa voi toistaa huutaen vaikka 10 minuuttia ja jatkaisi pidempäänkin, mutta tuossa ajassa saa yleensä harhautettua mielenkiinnon johonkin toiseen asiaan.
Kieltäytyy kaikesta; en syö, pese hampaita, mene nukkumaan, istu autossa enkä ainakaan turvavöissä, mene päiväkotiin, ulos, sisälle, laita kenkiä jalkaan ulos mennessä. Jos on pakko tehdä joku asia, niin itkee ja huutaa.
Eskariuhmaa odotellaan saapuvaksi, eikä mitenkään innolla.
Kyllä se oli 14-16 vuotiaana pahimmillaan.