Lypsykarjatilojen määrä on puolittunut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen

Määrä pienentynyt, koko kasvanut.

Vierailija kirjoitti:

Määrä pienentynyt, koko kasvanut.

Juuri näin. Kun sata vuotta sitten oli yksi iso talo ja sillä useampi torppari, mitkä sitten lunastusten myötä muuttuivat itsenäisiksi maatiloiksi, nykyään on taas yksi iso tila mikä on ostanut tai vuokrannut entisten torppien pellot itselleen.

Mites ulkomaantuonti?

Vierailija kirjoitti:

Määrä pienentynyt, koko kasvanut.

Ennen lehmillä oli jokaisella oma nimi ja nämä laskettiin keväällä laitumelle. Nykyään ovat pelkkiä numeroita ja tuskin ovat koskaan käyneet pihalla. Nykyään maidontuotanto on voimakkaasti teollistunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrä pienentynyt, koko kasvanut.

Ennen lehmillä oli jokaisella oma nimi ja nämä laskettiin keväällä laitumelle. Nykyään ovat pelkkiä numeroita ja tuskin ovat koskaan käyneet pihalla. Nykyään maidontuotanto on voimakkaasti teollistunut.

Hah. On nimet, ja nykyään on paljon pihattoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrä pienentynyt, koko kasvanut.

Ennen lehmillä oli jokaisella oma nimi ja nämä laskettiin keväällä laitumelle. Nykyään ovat pelkkiä numeroita ja tuskin ovat koskaan käyneet pihalla. Nykyään maidontuotanto on voimakkaasti teollistunut.

Olen ollut kolmella lypsykarjatilalla töissä ja kyllä kaikki lehmävasikat saa nimen. Toki niillä on myös numerot - sekä tilan oma, että Eu-numero. Kaksi tilaa oli luomutiloja hollannissa ja siellä lehmät tietenkin oli kesät lakisääteisesti ulkona. Kolmas tila Suomessa. Pihattonavetta, ei luomu. Lehmät pääsee kesäisin laitumelle, ja niillä on ulkotarha, jonne ne pääsevät talvisinkin jaloittelemaan. Maanviljelijällä ei ole lakisääteisesti mikään pakko päästää lehmiään ulos, mutta ymmärtää sen vaikutuksen eläintensä hyvinvointiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrä pienentynyt, koko kasvanut.

Ennen lehmillä oli jokaisella oma nimi ja nämä laskettiin keväällä laitumelle. Nykyään ovat pelkkiä numeroita ja tuskin ovat koskaan käyneet pihalla. Nykyään maidontuotanto on voimakkaasti teollistunut.

Hah. On nimet, ja nykyään on paljon pihattoja.

Viimeksi kun maitotilalla lasten kanssa kyselin tilan omistajalta lehmien nimiä. Omistaja sanoi että kaikilla lehmillä on omat numerokoodit jotta lypsyrobotti tunnistaa ne paremmin. Tilalla oli kuitenkin sen verran monta lehmää, 300 yksilöä, ettei omistaja halunnut antaa niille yksilöllistä nimeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrä pienentynyt, koko kasvanut.

Juuri näin. Kun sata vuotta sitten oli yksi iso talo ja sillä useampi torppari, mitkä sitten lunastusten myötä muuttuivat itsenäisiksi maatiloiksi, nykyään on taas yksi iso tila mikä on ostanut tai vuokrannut entisten torppien pellot itselleen.

Oikeastiko? Torpparilaki tuli voimaan jo 1918 koskien nimenomaan tavallisten maatilojen torppareita eli 1920 ne isot maatilat oli jo torpattomia. Varsinaisesti maatilat pirstottiin osin elinkelvottomiksi sodan jälkeen 1940-luvun lopussa, jolloin maatilasta saatettiin viedä puolet asutustoiminnan takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrä pienentynyt, koko kasvanut.

Ennen lehmillä oli jokaisella oma nimi ja nämä laskettiin keväällä laitumelle. Nykyään ovat pelkkiä numeroita ja tuskin ovat koskaan käyneet pihalla. Nykyään maidontuotanto on voimakkaasti teollistunut.

Hah. On nimet, ja nykyään on paljon pihattoja.

Viimeksi kun maitotilalla lasten kanssa kyselin tilan omistajalta lehmien nimiä. Omistaja sanoi että kaikilla lehmillä on omat numerokoodit jotta lypsyrobotti tunnistaa ne paremmin. Tilalla oli kuitenkin sen verran monta lehmää, 300 yksilöä, ettei omistaja halunnut antaa niille yksilöllistä nimeä.

Numerokoodilla, nimellä  ja lypsyrobotilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Ruokaviraston järjestelmä edellyttää edelleen, että jokaisella lehmävasikalla on nimi ja sen lisäksi rekisteröitäessä vasikka saa oman numeron, joka vastaa ihmisten henkilötunnusta. Se numero seuraa nautaa alusta loppuun ja lypsyrobotti tunnistaa sen perusteella, mistä eläimestä on kyse. Numero pitää ilmoittaa myös myytäessä eläin eteenpäin. Ja jos myy eläimen teurastamolle, pitää teurastamon kirjata järjestelmään eläin ostetuksi ja edelleen rekisteristä poistetuksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrä pienentynyt, koko kasvanut.

Juuri näin. Kun sata vuotta sitten oli yksi iso talo ja sillä useampi torppari, mitkä sitten lunastusten myötä muuttuivat itsenäisiksi maatiloiksi, nykyään on taas yksi iso tila mikä on ostanut tai vuokrannut entisten torppien pellot itselleen.

Oikeastiko? Torpparilaki tuli voimaan jo 1918 koskien nimenomaan tavallisten maatilojen torppareita eli 1920 ne isot maatilat oli jo torpattomia. Varsinaisesti maatilat pirstottiin osin elinkelvottomiksi sodan jälkeen 1940-luvun lopussa, jolloin maatilasta saatettiin viedä puolet asutustoiminnan takia.

Melkoista saivartelua. Mutta voihan tuon korjata, että 102 vuotta sitten jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrä pienentynyt, koko kasvanut.

Ennen lehmillä oli jokaisella oma nimi ja nämä laskettiin keväällä laitumelle. Nykyään ovat pelkkiä numeroita ja tuskin ovat koskaan käyneet pihalla. Nykyään maidontuotanto on voimakkaasti teollistunut.

Mistä tuon keksit? On huomattavasti edullisempaa päästää lehmät ulos syömään nurmea kuin ruokkia niitä koko kesä sisällä. Lehmät laiduntavat kyllä, mutta nykyisin entistä useammin piilossa katseilta, koska etenkin tänä vuonna kaupunkilaiset ovat kuvitelleen jokaisen maatilan olevan koska tahansa avoinna vierailuille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrä pienentynyt, koko kasvanut.

Ennen lehmillä oli jokaisella oma nimi ja nämä laskettiin keväällä laitumelle. Nykyään ovat pelkkiä numeroita ja tuskin ovat koskaan käyneet pihalla. Nykyään maidontuotanto on voimakkaasti teollistunut.

Mistä tuon keksit? On huomattavasti edullisempaa päästää lehmät ulos syömään nurmea kuin ruokkia niitä koko kesä sisällä. Lehmät laiduntavat kyllä, mutta nykyisin entistä useammin piilossa katseilta, koska etenkin tänä vuonna kaupunkilaiset ovat kuvitelleen jokaisen maatilan olevan koska tahansa avoinna vierailuille.

Mutta miten valvonta ja robotit toimii pihalla? Ei kai edim ruokintarobotti pysty kulkemaan ruohikossa?

Maatalous ei enää kannata Suomessa. Ei Venäjän viennin tyrehtyminen ole mikään yksi ainoa syy siihen.

Puola on suuri maatalousmaa, sen maan maitotuotteihan suomalaisetkin kantaa kotiinsa selkä vääränä, etenkin jogurtteja ja juustoja.

Se on myös elintasoltaan ollut hurjasti Suomen alapuolella, ainakin näihin aikoihin saakkka, joten hinnat noissa tuotteissakin ovat olleet alhaiset.

Nyt Suomessa just ja just vain suuret ha viimeisen päälle koneistetut maatilat vielä pärjäävät.

Pienmaatatilat ovat kadonneet kokonaan, koska ne eivät ole saaneet työllään leipää edes omaan pöytäänsä työllään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrä pienentynyt, koko kasvanut.

Ennen lehmillä oli jokaisella oma nimi ja nämä laskettiin keväällä laitumelle. Nykyään ovat pelkkiä numeroita ja tuskin ovat koskaan käyneet pihalla. Nykyään maidontuotanto on voimakkaasti teollistunut.

Mistä tuon keksit? On huomattavasti edullisempaa päästää lehmät ulos syömään nurmea kuin ruokkia niitä koko kesä sisällä. Lehmät laiduntavat kyllä, mutta nykyisin entistä useammin piilossa katseilta, koska etenkin tänä vuonna kaupunkilaiset ovat kuvitelleen jokaisen maatilan olevan koska tahansa avoinna vierailuille.

Mutta miten valvonta ja robotit toimii pihalla? Ei kai edim ruokintarobotti pysty kulkemaan ruohikossa?

Täh! Oletatko, että lehmä ei osaa mennä oviaukosta takaisin navettaan?

Miksi ruokintarobotti kulkisi ruohikossa, joka on jo sellaisenaan lehmän ruokaa?

Neuvostoliiton hajoaminen (1991) ei vaikuta tähän asiaan mitenkään. Sen sijaan EU:n tukipolitiikka ja Krimin valtauksen (2014) jälkeiset Venäjän vastapakotteet eli maitotuotteiden tuontikielto kyllä vaikuttavat. Jälkmmäiseltä ei silti voi syyttää  Suomen maitotilojen määrän ja koon muutoksista, se prosessi käynnistyi jo paljon aikaisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrä pienentynyt, koko kasvanut.

Ennen lehmillä oli jokaisella oma nimi ja nämä laskettiin keväällä laitumelle. Nykyään ovat pelkkiä numeroita ja tuskin ovat koskaan käyneet pihalla. Nykyään maidontuotanto on voimakkaasti teollistunut.

No johan. Meillä lehmiä on yli 80 (ei lypsytila) ja joka lehmällä on nimi jota ihan käytetään, lehmä tunnistaa nimensä. Toukokuun aikana menevät laitumelle jossa ovat kesän, koko ajan on kuitenkin vapaa kulku pihattoon jonne pääsevät juomaan, varjoon, sadetta pitämään. Sisälle otetaan elo-lokakuun aikana, riippuu ihan säästä ja laitumien kunnosta, tosi sateinen syksy pilaa laitumet nopeasti. Talvellakin on mahdollista ulkoilla.

Vasikat kulkee emonsa mukana vähintään puoli vuotta, siinä vaiheessa emokin jo alkaa vieroittamaan vasikkaa itse,

Miten ihmisillä on aina vaan noin väärä ja surkea ajatus meidän maataloudesta. Se on kuin ampuisi omaan jalkaansa jos eläimistä ei pidä parasta mahdollista huolta.

Meidän kylällä oli viime vuonna enää 13 maitotilaa, tänä vuonna niistä lopetti puolet. Ihan järkyttävää.

Vierailija kirjoitti:

Maatalous ei enää kannata Suomessa. Ei Venäjän viennin tyrehtyminen ole mikään yksi ainoa syy siihen.

Puola on suuri maatalousmaa, sen maan maitotuotteihan suomalaisetkin kantaa kotiinsa selkä vääränä, etenkin jogurtteja ja juustoja.

Se on myös elintasoltaan ollut hurjasti Suomen alapuolella, ainakin näihin aikoihin saakkka, joten hinnat noissa tuotteissakin ovat olleet alhaiset.

Nyt Suomessa just ja just vain suuret ha viimeisen päälle koneistetut maatilat vielä pärjäävät.

Pienmaatatilat ovat kadonneet kokonaan, koska ne eivät ole saaneet työllään leipää edes omaan pöytäänsä työllään.

Ruuantuontanto on maailmanlaajuisesti ja laajalti kuoleva yrittäjyyden muoto joka tulee katoamaan 200 vuoden aikana juuri tuon kannattamattoman toiminnan vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrä pienentynyt, koko kasvanut.

Ennen lehmillä oli jokaisella oma nimi ja nämä laskettiin keväällä laitumelle. Nykyään ovat pelkkiä numeroita ja tuskin ovat koskaan käyneet pihalla. Nykyään maidontuotanto on voimakkaasti teollistunut.

Mistä tuon keksit? On huomattavasti edullisempaa päästää lehmät ulos syömään nurmea kuin ruokkia niitä koko kesä sisällä. Lehmät laiduntavat kyllä, mutta nykyisin entistä useammin piilossa katseilta, koska etenkin tänä vuonna kaupunkilaiset ovat kuvitelleen jokaisen maatilan olevan koska tahansa avoinna vierailuille.

Mutta miten valvonta ja robotit toimii pihalla? Ei kai edim ruokintarobotti pysty kulkemaan ruohikossa?

Täh! Oletatko, että lehmä ei osaa mennä oviaukosta takaisin navettaan?

Miksi ruokintarobotti kulkisi ruohikossa, joka on jo sellaisenaan lehmän ruokaa?

Mutta ulkona kasvava villiheinä ei ole viranomaisten hyväksymää ja stamfartidoitua rehua joka kelpaa EU:lla. Sen pitää olla hyväksyttyä ja sertigioitus.. Ja ruokintarobotti takaa sen ettei tarvitse palkata erikseen kalliita lomittajia ruokkimaan lehmiä. Vaan ruokinan voi suorittaa itse tietokoneelta käsin jolloin säästyy myös aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrä pienentynyt, koko kasvanut.

Ennen lehmillä oli jokaisella oma nimi ja nämä laskettiin keväällä laitumelle. Nykyään ovat pelkkiä numeroita ja tuskin ovat koskaan käyneet pihalla. Nykyään maidontuotanto on voimakkaasti teollistunut.

Mistä tuon keksit? On huomattavasti edullisempaa päästää lehmät ulos syömään nurmea kuin ruokkia niitä koko kesä sisällä. Lehmät laiduntavat kyllä, mutta nykyisin entistä useammin piilossa katseilta, koska etenkin tänä vuonna kaupunkilaiset ovat kuvitelleen jokaisen maatilan olevan koska tahansa avoinna vierailuille.

Mutta miten valvonta ja robotit toimii pihalla? Ei kai edim ruokintarobotti pysty kulkemaan ruohikossa?

Täh! Oletatko, että lehmä ei osaa mennä oviaukosta takaisin navettaan?

Miksi ruokintarobotti kulkisi ruohikossa, joka on jo sellaisenaan lehmän ruokaa?

Mutta ulkona kasvava villiheinä ei ole viranomaisten hyväksymää ja stamfartidoitua rehua joka kelpaa EU:lla. Sen pitää olla hyväksyttyä ja sertigioitus.. Ja ruokintarobotti takaa sen ettei tarvitse palkata erikseen kalliita lomittajia ruokkimaan lehmiä. Vaan ruokinan voi suorittaa itse tietokoneelta käsin jolloin säästyy myös aikaa.

Kyllähän ne viranomaiset tulevat tarkistamaan onko se laitumella kasvava rehu EU kelpoista ja hyväksyvää jos siitä ilmoitat. Toki se maksaa jonkin verran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrä pienentynyt, koko kasvanut.

Ennen lehmillä oli jokaisella oma nimi ja nämä laskettiin keväällä laitumelle. Nykyään ovat pelkkiä numeroita ja tuskin ovat koskaan käyneet pihalla. Nykyään maidontuotanto on voimakkaasti teollistunut.

Mistä tuon keksit? On huomattavasti edullisempaa päästää lehmät ulos syömään nurmea kuin ruokkia niitä koko kesä sisällä. Lehmät laiduntavat kyllä, mutta nykyisin entistä useammin piilossa katseilta, koska etenkin tänä vuonna kaupunkilaiset ovat kuvitelleen jokaisen maatilan olevan koska tahansa avoinna vierailuille.

Mutta miten valvonta ja robotit toimii pihalla? Ei kai edim ruokintarobotti pysty kulkemaan ruohikossa?

Kyllä se robotti heinikossa kulkee, tallustaa ämpäri kädessä ja lypsypalli toisessa ja likistelee maidot lehmistä ulos.