Saatteko äidiltänne pullapussin aina välillä?
Jotkut vanhemmat naiset leipovat pullaa kerran viikossa ja jakelevat pullapusseja aikuisille lapsilleen, lapsenlapsilleen, naapurille jne. Vieläkö tuota tapahtuu?
Kommentit (26)
Munkin mielestä kuulostaa ihanalta. Ei mun äiti ole leipojanaisia, mutta mummo kyllä oli aikoinaan.
En ikänä edes ole nähnyt äitiä leipomassa...
Äiti tuo aina ruokakassit tullessaan. Ei se viikottain käy, mutta n. joka kolmas viikko.
Siellä on sen tekemiä säilykkeitä, poimimia marjoja, sieniä yms. ja jossain on ollut hyvä tarjous esim kahvista, niin siellä on sitten paketti. (jakaa sen tarjouksen lasten ja itsensä kesken)
Ennen oli aina pullapussi meillekin. Pääsi pikkasen tätä läskiä kertymään, niin syytti pulliaan. Ensin se teki kevyt pullia (eli puolitti sokerin ja rasvan määrän), kamalan makuisia. Eikä sekään tehonnut mun läskeihin, niin alkoi tuomaan kotikutoisia sämpylöitä. Yhä ihmettelee mun läskejä, kun "ei mikään tehoa".
N48
Kyllä, vaikka itsekin leivon. Eipä silti, annan itsekin pullia matkaan, jos olen leiponut, esimerkiksi isosiskolleni 😊
Tuollainen ruokakassi on sitä äidin rakkautta parhaimmillaan. Heidän tapansa osoittaa, että välittää... vaikka ihan aikuisia ja jopa paremmin tienaavia itse tässä ollaan.
Äidit on vaan niin <3
Ei tuo, onneksi. Enkä leivo itsekään. Lihoisin palloksi!
Kuulostaa jotenkin kovin maalaiselta, en voisi kuvitella äitäni 55v jakelemassa jotain pullapusseja.
Voi kun saisikin, äiti kuoli kun olin 19v. Itse leivon välillä milloin mitäkin ja vien kyllä tyttären perheelle käydessäni, kohta poikakin muuttaa omilleen, niin sitten saan hänellekin leipoa viemisiä <3
Voi, tunnistan meidän porukat. :D Äitini jakelee pakasteesta marjoja ja leipoo kaikenlaista, aina käydessä lähdetään reput täynnä. Itse olen samanlainen. Kun vanhin poika tai miesystävä tulee lounaalle ja on syöty, loput laitetaan 'evääksi' syöjille mukaan. Samalla katsotaan, mitä kaikkea muuta hyvää on tullut viime aikoina hamstrattua (kahvia, itse keitettyä hilloa jne) ja leivottua. :) Se on ainakin meillä ihan jokaisen tapana osoittaa välittämistä ja onhan se aina mukavaa.
Mun äiti syöttää mulle herkkuja (pulla ja karkkia) vaikka tietää että mun pitäisi laihtua. En ala riitelemään asiasta. Syön ja olen sitten syömättä vähään aikaan. Jos saan pussin pullaa tai karkkia vien sen töihin. Siellä uppoaa kaikki.
Se on joko rakkauden osoittamista herkuilla tai piiloagressiota että ei halua mun laihtuvan. En ole koskaan selvittänyt, koska mitä riiteleminen ja loukkaantuminen auttaa. Ja kyllä olen pyytänyt että ei tarjoa karkkia ja pullaa mutta ei mene perille.
En saa pullapussia, mutta pullopussin saan pari kertaa kuukaudessa.
Iso Leijona ja pari pulloa kahvilikööriä.
Vierailija kirjoitti:
Saan :) Äiti 79 v, minä 47.
Ootkohan mun frendi, käyn ohikulkiessani usein kahvilla...jos vaikka saisin äitinsä tekemää tuoretta pullaa :)
Iät täsmää. Voihan teitä onnellisia olla muitakin.
Saan pullaa joskus maukkaan piirakan. Vastaavasti vien omille lapsilleni ruokakasseja( leivonnaisia ja kotimehua ym. )
Harvemmin. Joskus mutten usein. Leivon itse varmaan useammin kuin äitini.
Jotain ruokaa tuo aina kuitenkin lapsilleni. Tai no, kyllä se pullapussikin tulee monesti mutta ne ovat kaupan paistopisteestä 😅
Aiemmin tuli ihan kunnon ruokakassin kanssa. Nykyään pienemmät tuomiset.
En muista, että äitini olisi koko ikänäni leiponut pullaa. Mutta kaikenlaista muuta ruokaa olen saanut häneltä.
Varmasti saisin, jos asuisimme samalla paikkakunnalla. Kerran vuodessa käydessäni saan marjamehuja ja -hilloja mukaani.
Oi miten kuulostaa kotoisalta ja ihanalta. Olispa mulla joku tuollainen pullanjakelija.