Vääryyksiin puuttumattomuus

Miksi edelleen näin 2020-luvulla ummistetaan silmät vääryyksiltä? Kun mistään instanssista sitten ei kumminkaan saa apua esim. terveydenhuollon kanssa ilmenneisiin ongelmiin, minkä annetaan vaan jatkua. Ihan sama juttu kiusaamisessakin; joskus siihen vain tarvitsee puuttua, jotta se loppuu, jotta kenenkään ei tarvitsisi menettää elämäänsä ja terveyttään moisienkaan asioiden vuoksi.

Lähipiiriäkään nämä asiat eivät riittävästi kiinnosta, jotta olisi saanut riittävää apua, jotta ongelmat terveydenhuollon kanssa ratkeaisivat. Heistä koitunut muutenkin haittaa tässä. Auttavat kyllä arjen asioissa (eivät kylläkään vielä silloin riittävästi, kun oli paremmassa kunnossa), mutta samalla ovat myös itsekkäitä, eli kuitenkin ovat ylläpitämässä huonoa asemaa (samaa tekee terveydenhuoltokin, että auttavat jollain tavalla, mutta tekevät ymmärtämättömyyksissään myös vahinkoakin samalla), kun oma ääni ei pääse millään kuuluviin sitten kuitenkaan.

Onko jollain ihmisellä vastaavaa? (Tiedän, että muitakin terveydenhuollonkin uhreja varmasti on, joiden kohdalla ei ole myönnetty virheitä millään eikä lähdetty niitä näin ollen korjaamaankaan, kun asiat on sillä tavalla selitelty, että virheet eivät tule edes esille, eli ihan kuin niitä ei olisi tapahtunutkaan. Joidenkin kohdalla vastaavissa tilanteissa on mennyt paremmin/asiat on oikaistu, mutta mun kohdalla jostain syystä yhtään mitään ei kunnolla myönnetä.) Oletko päässyt tilanteesta jollain tavalla ns. ulos, menettämättä lopullisesti terveyttäsi? Mikä on auttanut tilanteeseesi?

Mutta tuhannen taalan kysymys vielä: miksi asioilta vain ummistetaan silmät ja jätetään uhrit sitten kuitenkin yksin pyörimään omiin olosuhteisiinsa? Hyvät kanssaihmiset: MIKSI? Tiedän, että asioihin on joskus vaikea vaikuttaa, mutta kuitenkin. Jos tiettyjen tahojen kanssa näistä asioista puhuu, niin he vaan kehottaa olemaan yhteydessä näihin tahoihin, jotka ongelmiakin aiheuttavat, että se on paras taho selvitellä näitä asioita. No, näiden tahojen kanssa ne selvittelythän ei onnistu em. syistä, ja kun muutenkin systeemi on suunniteltu yksittäisen kansalaisen oikeuden saannin kannalta hyvin vaikeaksi ja prosessit muutenkin kestävät, jos niitä tosissaan lähtisi selvittämään. (Mihin voimavarat eivät enää oikein riittäisikään. Parhaani aikani olen yrittänyt puhumalla ja palautettakin laittamalla saada asioihin muutosta, mutta aina ne asiat käännetään omalla kohdalla niin, että juuri mä oisin syyllinen aivan kaikkeen heidän mielestään. Miksi terveydenhuollossa on niin vaikea nähdä virheitä ja/tai kantaa niistä vastuu? Ihan samanlaisia ihmisiä hekin kuitenkin ovat kuin kaikki muutkin ja yhtä lailla tekevät virheitäkin, kuin kuka tahansa muukin kuitenkin.)